Hiihdon harrastajat Jatkoajassa

[scholl]

Käytännössä 15 vuotta taukoa hiihtämisessä, mitä nyt muutaman satunnaisen kerran käynyt räpiköimässä, mutta nyt ostin samantien kunnon setin. Luistelusukset Fischerin RSC:t pilot-siteillä ja Adidaksen monoilla yhteensä 345 euroa. Vähän kalliimmat kuin alunperin oli tarkoitus ostaa, mutta kai noilla seuraavat 10 vuotta hiihtelee. Kunhan saisi itsensä vain sinne ladulle potkittua..

Ihan tota Ervatsalon suksihankintaa ajatellen kävin vähän tutustumassa Fischerin sivuille ja täytyy sanoa, että suksien ostaminen ei tänä päivänä ole helppoa. Siis kilpasuksi, jota maailmancupissa käytetään on RCS ja sellaiset on itselläni, mutta sitten on keskitason suksia RSC, mitkä sinä ostit, RCR ja vielä SCS. Sen sijaan CS ja SC taitavat olla ihan moskaa, mutta tosiaan kun lukee nopeasti nettisivuilta infoa niin ei juuri RSC:n, RCR:n ja SCS:n keskinäiset erot selviä - puhumattakaan se, että minkä kukin hiihtäjä pitäisi hankkia. Tuohon asiaan pitäisi todellakin perehtyä.

 

[Särki]

Siis kilpasuksi, jota maailmancupissa käytetään on RCS ja sellaiset on itselläni, mutta sitten on keskitason suksia RSC, mitkä sinä ostit, RCR ja vielä SCS. Sen sijaan CS ja SC taitavat olla ihan moskaa, mutta tosiaan kun lukee nopeasti nettisivuilta infoa niin ei juuri RSC:n, RCR:n ja SCS:n keskinäiset erot selviä - puhumattakaan se, että minkä kukin hiihtäjä pitäisi hankkia. Tuohon asiaan pitäisi todellakin perehtyä.

Meikäläisellä on sekä perinteiset että luistelusukset juuri mollaamasi Fischerin CS/SC. Kolmas hiihtokausi alkamassa ko suksilla ja täytyy todeta että tällaiselle keskiverto sunnuntaihiihtäjällä nämä sukset riittävät vallan mainiosti. Ei lopu omimnaisuudet suksista kesken, vaan heikoin lenkki on suksien päällä. Jos hiihtoilometrit jäävät alle 500 kaudessa, ei mielestäni kannata euroja laittaa turhaan "liian hyviin" suksiin, vaan keskittyä olennaisempaan asioihin. Muistaakseni maksoin (siteineen) perinteisen suksista 100-120€ ja luistelusuksista 150€. Suksen herkkyydellä, viimeisellä kennorakenteella ja/tai pohjan materiaalia tärkeämpää (sunnuntaihiihtäjälle) on suksien jäykkyys, hyvät monot ja muut vaatteet. Oikea jäykkyys on ensiarvoisen tärkeää, että sukset saadaan pitämään ja luistamaan. Mielummin vähän löysähkö suksi kuin liian jäykkä. Liian jäykällä suksella hiihtämisestä loppuu se vähäinenkin into mikä on juuri heräämässä. Monot on oltava hyvät ja situvat, samaten hyvillä hiihtovaatteilla on myös suuri merkitys hiihdon mielekkyyteen. Ennemmin säästän satasen suksissa ja laitan ne oikeanlaisiin vaatteisiin.

Mutta tottahan on että huonoilla välineillä harrastamisesta ei saa mielekästä vaikka mitä tekisi. Jos paalua piisaa, niin ostakaa hyviä suksia, kunhan vältätte markettien muovipohjaisia "hikilautoja".

Itse hiihdän noin 300 km kaudessa ja eilen kävin ensimmäisen kerran perinteisen suksilla hiihtämässä ja täytyy kyllä sanoa että kun suksien voitelu onnistuu niin perinteisenhiihdossa on sitä jotakin, paljon mukavampaa kuin luisteluhiihto.

 

[zore]

En tiedä olenko vielä hiihdon harrastaja mutta tänä vuonna olen kumpanakin päivänä hiihtänyt n. 6 kilometrin lenkin. Aikaisemmat hiihtokokemukset ovat niinkin kaukaa kuin armeijasta 1993. Pari vuotta sitten sain vaimolta joululahjaksi sukset ja nyt sitten viimein päätin alkaa niitä käyttämään. Tämä ei ollut mikään uudenvuodenlupaus, mutta kun on pieni veto kunnonkohottamisesta menossa niin ajattelin hiihdon olevan siihen hyvä vaihtoehto. Varsinkin kun valaistut ladut lähtevät käytännössä omalta kotiovelta.
Ensimmäinen 6 kilometrin lenkki oli yhtä vaikea kuin kuvittelinkin. Tämän päiväinen oli myös kuvitelmieni mukaisesti vähän helpompi. Ikinä en ole ollut mikään kestävyysurheilija mutta pallopelejä on tullut aina pelattua. Viime kuussa pidetyn kuntotestin jälkeen minulle sanottiin, että "salibandy ja golf eivät ole urheilua", toisin sanoen eivät nostata kuntoa kestävyysmielessä vaikka muuten oletkin keskimääräistä paremmassa kunnossa. No peruskunto on onneksi sen verran hyvä että pystyin tuollaisen valtavan hiihtolenkin suorittamaan jopa peräkkäisinä päivinä..
Nyt näiden kahden hiihtolenkin jälkeen minua innostaa lähinnä se asia, että kuinka paljon pystynkin parantamaan kuntoani, jos esim. kierrän tuon lenkin 5 kertaa viikossa. Tunti kaikkineen päivässä ei pitäisi työttömälle opiskelijalle tuottaa edes aiktaulutusongelmia. Huomasin siis olevani rapakunnossa koska hiljaisellakin vauhdilla tuo matka oli melko rankka ja vanhuksia lykki ohi molemmin puolin. Ehkä pystyn tänä keväänä jopa vielä pidentämään tuota matkaa, koska tuollaisissa 1-2 h suorituksissahan vasta se kunto kasvaa ja rasva palaa.
Kuntoilutarkoituksessa kun hiihtää niin on mielestäni ihan sama millaisia välineitä käyttää - eihän kunnonkohotus saa liian "helppoakaan" olla, ja huonoilla varusteilla harjoitus on paljon tehokkaampi :)
No vaimon ostama paketti on ihan kohtuu hyvä Peltosen suksilla ja combi-monoilla. Perinteistä hiihtelen pääasiassa mutta ylämäet ja loivat alamäet tykkään luistella. Tulee myös mukavaa rytmitystä ja vaihtelua, varsinkin kun luistelee mäen ylös niin saa sitten hieman lepuuttaa alamäessä.

Mielestäni kaikki Suomen kansalaiset tulisi pakottaa tuollaiselle 5 km hiihtolenkille edes kolmesti viikossa.

 

[scholl]

Mielestäni kaikki Suomen kansalaiset tulisi pakottaa tuollaiselle 5 km hiihtolenkille edes kolmesti viikossa.

Eikös se vielä 70-luvulla ja 80-luvun alussakin ollut lähes pakollista. Kekkosen presidenttikaudella näet suomalaisten piti hiihtää talvisin enemmän kuin ruotsalaisten ja hiihtopäiväkirjaa piti pitää ja hiihtopukuihin ommeltiin kansanhiihtomerkkejä. Koulussa opettajat muistaakseni valvoivat sitä paljonko niitä kilometrejä tulee. Ja kyllä sitä joka päivä koulun jälkeen mentiin pariksi tunniksi hiihtämään. Illalla ja viikonloppuisin sitten vanhempien kanssa jonnekin pidemmälle kuten Paloheinään tai jonnekin Laajavuoreen, Joutsaan ja usein Lappiinkin. Silloin hiihto oli tavallaan suomalaiselle pakollinen velvollisuus. Tosin mielekästä ja hauskaa puuhaa. Ei siinä mitään.

 

[Ruutuässä]

Voi olla että olen väärässä, kun on vähän sellainen tunne, että välttäisin ehdottomasti settejä ja ostaisin kamat erikseen. Aluksi voi tinkiä esim. sauvojen laadusta ja sen sijaan panostaa siihen, että saa kohtuuhyvät sukset ja monot.

Mä taas ostaisin mieluiten juuri setin, koska silloin saa helposti eniten alennusta. Sauvat saa yleensä aika edullisesti, jos ei halua ostaa ihan huipputavaraa. Muistaakseni Swixillä on jotkut sauvat 69,90 ja varmasti ihan sopivat harrastelijapakettiin. Voi jopa saada tingittyä kaupan päälle.

Monoiksi harrastelijan ei kannata ostaa kisamonoa, ellei sitten hiihdä oikeasti pitkiä lenkkejä ja tavoitteellisesti. Kisamonot nimittäin ovat kovia ja helposti hankaavat rakkoja. Ei tietenkään kannata ostaa mitään täysin turistimonojakaan, mutta Salomonilla ainakin on riittävän jäykkiä mutta pehmeitä monoja johonkin 149,- hintaan.

Fischerin CS on harrastelijalle varmasti riittävä suksi, jos hiihtää alle 400 km vuodessa. Itsekin hiihdin niillä vuoden ja käytän nykyisin rospuuttokelin suksina. Ero toki RCS:n on huomattava hiihdettävyydessä, mutta kyllä niillä eteenpäin pääsee aika helposti. Eri asia on tietysti, että jos haluaa hifistellä ja ostaa vain parasta, mutta usein siinä vain menee helmiä sioille. Sanoisin, että kun hiihtokilometrit lähentelee tuhatta tai yli, niin silloin kannattaa jo olla parhaimmat kapulat alla.

 

[hannes_ko]

Viime talvena en ladulla ehtinyt (jaksanut) käydä, mutta tänäänpä ehdin. Tänne kotiseuduille on kunnostettu aivan uskomattoman hyvät ulkoilureitit, joilla kelpaa hiihtää. Otin melko varovaisesti ekan kerran. Matkaa tuli yli 10 mutta alle 15 kilometriä. Hiihtelyähän jaksaa helposti vetää kymmeniä kilometrejä, mutta jos vähänkin yrittää ottaa tehoja, niin rankka laji on kyseessä. Huomasin itse, että koville otti kun laittoi vähän lisää puita kattilaan. Hauskaa ja kehittävää oli, hyvää vastapainoa juoksulle.

Vedin molempia, pertsaa ja luistelua. Tekniikkani on molemmissa aika huono. Tasatyöntöä jaksan, ja jalat pelaavat luistelussa, mutta muu tökkii. Voiteita ei ollut alla, mutta eipä ollut nyt väliksikään, kun ei tosissaan menty.

Oma urheiluharrastukseni alkoi juuri hiihdosta. Kuudenella luokalla, talvella 1994 se alkoi. Nollista lähdin liikkelle, ja maaliskuuhun mennessä hiihdin parhaana viikkona 5 kertaa 20-25 km. Vauhti oli aika hidasta, mutta liikunta-addiktio tuli ja sen jälkeen mentiin viitisen vuotta hullunkiilto silmissä. Ei tosin ladulla, vaan muita lajeja.

 

[scholl]

Kisamonot nimittäin ovat kovia ja helposti hankaavat rakkoja.

Itselleni ei ole tuota vielä koskaan sattunut. Liekö vääränlainen sukka, jos hiihtomono hankaa? Jämäkkähän monon toki pitää olla, mutta se ei tarkoita epämukavaa. Monissa muissa lajeissa on aivan sama asia eli hankaaminen tai rakoillemeneminen johtuu aika usein joko vääränkokoisesta jalkineesta tai vääränlaisesta sukasta.

 

[Ruutuässä]

Itselleni ei ole tuota vielä koskaan sattunut. Liekö vääränlainen sukka, jos hiihtomono hankaa? Jämäkkähän monon toki pitää olla, mutta se ei tarkoita epämukavaa. Monissa muissa lajeissa on aivan sama asia eli hankaaminen tai rakoillemeneminen johtuu aika usein joko vääränkokoisesta jalkineesta tai vääränlaisesta sukasta.

Hiihdän kyllä itsekin kisamonoilla, jotka eivät ole aiheuttaneet rakkoja, vaikka parhaimmillaan on viikossa kertynyt yli 200 km. Mutta monesti olen kuullut juttuja kilpamonojen karuudesta. Salomonin monoista juuri käyttämääsi Carbonia pidetään yleisesti todella kapeana kenkänä, jonka takia monet jopa kilpahiihtäjistä käyttävät sitä seuraavaa mallia. Mutta kaikki on niin henkilökohtaista ja ilmeisesti Carbon sopii jalkaasi hyvin, jos olet välttynyt hiertymiltä.

 

[Hazardipakki]

Joululomalla oli tarkoitus hiihtää, mutta ei vaan jaksanut 24h/vrk-täydellä mahalla lähteä ulos.

Nyt tuli käytyä ja kyllä oli mukavaa. Sivakointi oli paljon raskaampaa olkapäille mitä muistinkaan, hyvä että niillekin tulee rasitusta.

Ärsyttää vaan nämä modernit suksisauvat, joissa ei ole juuri minkäänlaista sompaa. Oikeasta sauvasta rikoin somman heti toisella hiihtolenkillä ja siitä jäi enää toinen parisenttinen puolisko jäljelle. Koska ladun oikealla puolella ei ollut tampattua lunta, upposi sauva aina syvälle lumeen ja haittasi näin menoa. Ei tämmöisillä sauvoilla tee yhtään mitään Pohjois-Pohjanmaan lumisissa metsissä. Pitäisi saada sellaiset vanhanaikaiset sauvat joissa somman halkaisija on melkein autonrenkaan luokkaa.

Taisipa olla elämäni ensimmäinen hiihtolenkki jolla sain sähköiskun. Sähkölinjalle oli kertynyt liki 10cm paksu lumivaippa ympärille. Pitihän sitä tietysti sauvalla koittaa tökätä, kuului vain "zZzRr" ja keskisormea nipisti.

 

[Snakster]

Yritin tänään käydä ostamassa sukset, mutta lähdin pois kun en saanut palvelua ja oli kiire. Syy oli tällä kertaa kuitenkin lähinnä kusipäisten ja hitaiden asiakkaiden kuin liikkeen, jossa näytti kyllä olevan hyvä miehitys. Huomenna sitten uudestaan.

 

[mekabyte]

Viime talvena ei tullut hiihdeltyä kun muutamia kertoja, mutta tänä talvena olis takoitus olla ahkerampi. Hiihtäminen on ihan mukavaa hommaa, jos saa mennä oman tahdin mukaan eli yksin hiihtäminen on mieluisinta. Vehkeet on mitä on, jotain markettikamaa, mutta eipä se ole juuri haitannut näillä hiihtomäärillä.

Tätä ketjua lukiessa joutuu taas tekemään osin strereotypisen huomion meistä miehistä. Välineet pitää olla ihan kilpatasoa, vaikka ei hiihtäisi kun jonkusen kerran talvessa. Ja ei, tämä ei ole kohdistettu kenellekkään erityisesti. se oli vaan semmoinen havainto(otetaan ne herneet pois sieltä nenästä jookosta, kiitos).

 

[Ruutuässä]

Tätä ketjua lukiessa joutuu taas tekemään osin strereotypisen huomion meistä miehistä. Välineet pitää olla ihan kilpatasoa, vaikka ei hiihtäisi kun jonkusen kerran talvessa. Ja ei, tämä ei ole kohdistettu kenellekkään erityisesti. se oli vaan semmoinen havainto(otetaan ne herneet pois sieltä nenästä jookosta, kiitos).

Jostain syystä hiihdosta on tullut sellainen laji, että jo harrastajan kannattaa ostaa parasta, jos hiihtää edes kohtuullisia määriä. Yli 500 km talvessa hiihtäjillä on usein kisavehkeet. Yksi syy tähän varmasti on, että keväällä kilpasuksia saa alle puoleen hintaan. Esim. Atomicin RS ja RC 11 maksoi viime keväänä 199,- vaikka suksen ovh. on 440,-. Alle 200 eurolla taas ei saa normaalihintaisia suksia, jotka olisivat kovalle harrastajalle ominaisuuksiltaan tarpeeksi hyvät. Varsinkin jos on kerran kokeillut kisapelejä.

Eri asia on sitten se, että kannattaako muutaman hiihtolenkin takia ostaa kalliita vehkeitä. Hiihtokilometrille alkaa kertyä hintaa. Mutta en itsekään uskalla laskea kilometreille mitään noin-hintoja, vaikka hiihdän ehkä 1000-1500 km tänä talvena. Rahaa on mennyt ihan kiitettävästi, vaikkei vielä tänä talvena ole edes tarvinnut uusia suksia ostaa. Köyhästä varmaan tuntuisi pahalta...

 

[scholl]

Tätä ketjua lukiessa joutuu taas tekemään osin strereotypisen huomion meistä miehistä. Välineet pitää olla ihan kilpatasoa, vaikka ei hiihtäisi kun jonkusen kerran talvessa. Ja ei, tämä ei ole kohdistettu kenellekkään erityisesti. se oli vaan semmoinen havainto(otetaan ne herneet pois sieltä nenästä jookosta, kiitos).

Aikoinaan kun hiihdin juniorina kilpaa, eikä luistelua ollut vielä keksittykään niin silloin faija aina sanoi, että huonot sukset ja huono voitelu tappaa hiihtoinnoksen. Kyllä jokaisen lajin tekeminen pitää olla mukavaa, jotta siitä nauttii, eikä jätä harrastamista saman tien. Harva esim. viitsii pelata kovin kauaa tennistä surkealla mailalla, missä jänteet ovat niin löysät ettei pallo lennä edes verkolle saakka.

Nimenomaan perinteisessä huono pito, huono luisto yhdistelmä, jos osuu kohdalleen niin saattaa tulla lajinvaihto alta millisekunnin satunnaisellekin kuntoilijalle.

Sama juttu muuten mikä monilla muilla eli hiihdän mieluiten itsekin yksin. Silloin hiihtomäärän ja vauhdin voi itse määritellä. Toisaalta jos on kunto oikein hyvä niin kyllä jonkun myöskin hyvän hiihtäjän kanssa voi varsinkin sellaisia peruskuntolenkkejä sopuvauhtiin heittää. Niinhän sitä aikoinaan 80-luvulla tuli tehtyä tuhansia kilometrejä eri puolilla Suomea.

 

[maggie]

Voi olla että olen väärässä, kun on vähän sellainen tunne, että välttäisin ehdottomasti settejä ja ostaisin kamat erikseen.

Mistäs sitten löytyy asiantunteva myyjä myymään näitä hiihtokamoja? Kokemukseni niistä intersporteista, top-sprorteista ym. yleismyymälöistä, joissa olen käynyt jotain kysymässä ovat sellaisia, että siellä kukaan ei tiedä mistään kunnolla. Vaatteista ehkä joku myyjä osaa sanoa sanasen, mutta esim. spinning-kengistä tekemilleni kysymyksille pyöriteltiin silmiä ja sitten kysytään joltain toiselta, joka ei sekään tiedä. Sama juttu pyörää ostaessa. Että jos joku osaa suositella asiantuntevaa urheiluvälinekauppaa suksiasioissa pk-seudulla, niin mielelläni kuulisin.

 

[scholl]

Mistäs sitten löytyy asiantunteva myyjä myymään näitä hiihtokamoja? Kokemukseni niistä intersporteista, top-sprorteista ym. yleismyymälöistä, joissa olen käynyt jotain kysymässä ovat sellaisia, että siellä kukaan ei tiedä mistään kunnolla. Vaatteista ehkä joku myyjä osaa sanoa sanasen, mutta esim. spinning-kengistä tekemilleni kysymyksille pyöriteltiin silmiä ja sitten kysytään joltain toiselta, joka ei sekään tiedä. Sama juttu pyörää ostaessa. Että jos joku osaa suositella asiantuntevaa urheiluvälinekauppaa suksiasioissa pk-seudulla, niin mielelläni kuulisin.

Spinningkamat ja pyörät pitää ostaa pyöräilyliikkeistä. On totta, että urheiluliikkeiden asiantuntemus hiihdon osalta on laskenut huimasti pk-seudulla. Jossain Lahdessa tai Jyväskylässä tilanne on varmasti eri. Siitäkin huolimatta Puhoksessa (onko se nykyään intermegastore) on ollut tapana olla maastohiihtoon perehtyneitä myyjiä ja jotkut seuratkin hankkivat ainakin ennen sieltä suksia.

 

[Ruutuässä]

Mistäs sitten löytyy asiantunteva myyjä myymään näitä hiihtokamoja?

Ainakin itse olen saanut todella hyvää ja asiantuntevaa palvelua hiihtoasioissa pääkaupunkiseudulla. En halua julkisesti edelleenkään mainostaa ketään, mutta YV:llä voin vastata. Yhteen liikkeeseen olen vienyt suoraan ja epäsuorasti lähes 1000 euroa tänä vuonna, enkä yhtään kadu sitä. Yksi syy on se, että liikkeen palvelu on ollut hyvää, samoin asiantuntemus. Ehkä lisäksi vaikuttaa se, etten ole joutunut maksamaan ihan kaikkea näistä kamoista, vaan ostokset ovat tulleet lähinnä kavereille. Kuitenkin kannattaa suosia liikkeitä, joissa asiantuntemusta löytyy.

 

[Nahkaparturi]

Nostetaanpa tämä ketju ylös, kun lylyn lykintäkausi on parhaimmillaan.

Tänä talvena täällä Länsi-rannikolla lunta on ollut kohtuullisesti, joten olen sivakoinut säännöllisesti (n. 5-6 kertaa/viikossa) marraskuun lopulta lähtien ja kilometrejä on kertynyt n. 1600. Kaverini, joka on hiihtänyt Pirkan Hiihdon useaan kertaan, on ehdottanut minulle monesti, että lähde… En ole kuitenkaan erityisesti lämminnyt asialle. Onhan reitillä pituutta sentään 90 km ja olen yleisimmin hiihtänyt sellaisia 20 – 25 lenkkejä, joskus kolme kymppiä.

Tänään ajattelin koittaa, että josko jaksaisin viisi kymppiä (luistellen). Nautin tuhdin lounaan klo 10.30 ja lähdin ladulle puoli kahden aikaan. Reitti oli periaatteessa tasaista koko ajan. Laitoin reppuun juomaa (Hart-sporttia ja vettä), jota tankkasin neljän kilometrin välein. Lisäksi otin välillä pari palaa suklaata. Hiihtotempo oli rauhallinen koko ajan – keskivauhti n. 12.5 km/h. Aikaa viiteen kymppiin kului 3h 53 minuuttia. Ihan hyvältä tuntui, vaikka täytyy todeta, että eväät olisi saaneet olla vähän tuhdimmat. Seuraavalla kerralla otan lisäksi mukaan jotain voileipiä tms. Jotenkin viimeisellä kympillä tuli sellaisia hetkiä, että ei välillä ”muistanut” hiihtää;-). Oho – vauhti pysää!. Ja taas tsemppasin hieman. Eipä silti, sain aikaiseksi jonkinlaisen loppukirinkin ja olo auton luona oli ihan hyvä. Paikat olivat hiukan kankeita, mutta huolellinen venyttely punttisalilla korjasi tilanteen.

No, itse olen tällainen kuntohiihtäjä, mutta kun katsoo viime viikonlopun Pirkan Hiihdon tuloksia, niin aika hemmetinmoista haipakkaa siellä vedetään. Parhaimmat vetää tuon ysikymppisen kepeästi alle viiden tunnin. Viime vuonna vähän alle 4 ja puoli tuntia. Riippuu tietysti kelistä.

Linkki: http://www.pirkankierros.fi/Tulokset_2006HI_Index.htm

Onkos kukaan palstaveljistä tahi siskoista ollut koskaan massahiihtotapahtumissa? Ja mitenkä niihin itse kukin on harjoitellut? Muitakin hiihtokuulumisia kuluvalta talvelta toki tänne.

 

[Ruutuässä]

Onkos kukaan palstaveljistä tahi siskoista ollut koskaan massahiihtotapahtumissa? Ja mitenkä niihin itse kukin on harjoitellut? Muitakin hiihtokuulumisia kuluvalta talvelta toki tänne.

Olen ollut Finlandia-hiihdossa viisi kertaa ihan turistimielellä. Ensimmäisenä vuonna olin hiihtänyt pohjille 10 kilometriä, toisena 20. Tänä vuonna hiihto on ollut aika lailla vapaapainotteista, perinteisen kilometrejä ennen Finlandiaa oli noin 200, vapaata taas 800. Aika on parantunut samalla kun on ikää tullut. Huonoimmillaan on kestänyt 5.36, parhaimmillaan viime vuoden 3.56, josta jäin tänä vuonna hitaassa kelissä noin 17 minuuttia.

Vuokattihiihtoon olen menossa vapaalla tyylillä 25.3. Aiemmin en ole hiihtänyt vapaalla massahiihtoja, joten täytyy aika varovaisin mielin lähteä katsomaan. Vapaan kilometrejä on onneksi takana, joten ihan luottavainen voi olla. Matka ei ole ongelma, vaan vauhti, jos aloittaa liian lujaa. Pitkän matkan juoksua harrastavana pitäisi osata vauhti ja voimat jakaa, mutta saa nähdä kuinka käy. Lappu rinnassa menohalut on aina kovat.

Pirkanhiihto kuulostaa kyllä aika pelottavan pitkältä, vaikka reitti kai onkin tasainen. 1600 kilometrin hiihtämisellä tuskin on ongelma, vaikka tosin pitkiä lenkkejä olisi hyvä olla pohjana. Kannattaa kokeilla, jos vaan intoa riittää. Fiilis maalissa on usein hyvä pitkän hiihdon jälkeen, vaikka tosin tänä vuonna Finlandian maalissa vituttikin huono aika ja sukset sai kyytiä.

 

[Bayern]

Tuleehan tuota latua kierrettyä, luistelutyylillä pelkästään, koska olen niin laiska voitelemaan ja kotona ei ole kunnon tiloja voiteluun. Sen jälkeen kun lukioaikoihin lopetin kilpahiihdon, olen hiihdellyt vain ja pelkästään omaksi ilokseni, joka tarkoittaa sitä, että räntäsateella tai kovalla pakkasella en ladulle lähde. Tämän lisäksi mulla on sen verran heikko verenkierto varpaissa, että ne tuppaavat jäätymään yli 10 asteen pakkasella 10 km hiihdon jälkeen.

Kun nykyään asustelen Helsingissä, on hiihtokausi valitettavan lyhyt, vaikka Paloheinässä lumetetaankin heti kun siihen vain on mahdollisuus. Muita vapaa-ajan rientoja ym. koiran ulkoiluttamistakin kun riittää niin hiihtokilometrit jäävät reippaasti alle 500:n. Siitä huolimatta olen mielestäni hyvässä kunnossa ja näin lopputalvesta voi joskus yrittää välillä vähän kovempivauhtisiakin lenkkejä. Hiihto on niin kivaa, ettei sitä kannata ryppyotsaisuudella pilata! Tänään taas ladulle.

 

[hekottava pappi]

Onkohan täällä kellään kokemuksia näistä eri liikkeiden suksien voitelusta, lähinnä Tampereen seudulla?

Kävin hommaamassa uudet sukset, ja pitäisi laittaa pohjustukset sekä luistovoiteet, että pääsis hiihtelemään. Eikä jaksais ainakaan vielä hommata kaikkia voiteluvermeitä.

Eikä välttämättä viittis mennä randomilla mihinkään liikkeeseen voiteluttamaan, kun ei oikeasti tiedä, missä kunnossa sukset saa takaisin.

Vinkkejä?

 

[H-katsomo]

Kai sitä itsensäkin voi hiihdonharrastajaksi laskea, kun tuli viime viikolla kuuden vuoden paussin jälkeen hiihdettyä 6 kilometriä. Levikeskus-Gondolin ala-asema-Levikeskus. Sen havaitsin, ettei täysamatöörin kannata lähteä pystymetsästä ahnehtimaan luistelusuksilla Lapin nousuja. Perinteiseksi meni.

 

[Cimbe]

Pikkuhiljaa alkaa uusi kausi hiihdossa, ainakin täällä Koillis-Pirkanmaalla. Lunta on parikymmentä senttiä ja pakkasta ainakin loppuviikko. Entisenä pääkaupungin asukkina on todella hämmentävää, että talvi tulee jo marraskuun alussa. Helsingissä säännönmukaisesti pysyvä lumi on tullut tammikuussa.

Itse hiihtoon sanotaan sen verran, että kuntohiihtäjiä tässä ollaan. Toivottavasti tänä talvena kilometrejä tulee enemmän, ainakin olosuhteet pitäisi olla kunnossa. Lähinnä pertsaa vetelen, mutta väliin aina uudemmallakin tekniikalla täytyy vedellä. Ja ehkä jokusen kerran tulee laitettu "lintulauta" rinnuksille ja kokeiltua hiihtosuunnistusta.

Se mikä täällä askarruttaa on tuo tiedonkulku, eli mistä saisi ajankohtaista infoa lähialueen latujen kunnosta. Pääkaupungissa tämä oli helppoa, täällä kai täytyy soitella liikuntavastaaville.

 

[Hazardipakki]

Olisihan se pitänyt arvata

Runsaat hiihtolumet ovat hyvää vauhtia sulamassa pois täällä päin. Kokkolassa lämpötila +4 ja vettä tulee taivaalta. Saapa nähdä milloin seuraavan kerran pääsee ladulle. Lumitilanne olikin liian hyvä ollakseen totta.

 

[Berrie]

Täällä Lappeenrannassa lunta riittää ja hiihtokausikin on korkattu lentokentällä. Eikä ainakaan tän viikon ennusteiden mukaan lähde minnekään tuo lumi.

Innokkaita suksijoita LK:llä tuntuu riittävän, kuten aina alkutalvesta. Lpr hiihtäjille kysymys, lieneekö Huhtarissa jo ladut ajettu?

 

[Ruutuässä]

Pääkaupunkiseudulla tuskin tarvitsee ladulle mennä ennen Tammikuuta, mutta Lahdessa ilmeisesti on sen verran hyvä lumitilanne, että viikonloppuna pääsee hiihtämään hyvin. Tänään vein vapaan parin hiontaan ja vanha pertsan pari pitäisi voidella vielä viikonloppua varten. Uudet perinteisen sukset ovat vielä tehtaalla, mutta tulevat ensi viikolla.

Kolmen viikon päästä toivottavasti on Levilläkin enemmän latuja auki, nyt siellä on nettisivujen mukaan vajaa 25 km ja nekin täysin eri suunnassa kuin meidän mökki. Toiveikkaana ainakin olen sen suhteen, että itsenäisyyspäivään mennessä hiihtokilometrejä on koossa liki 250.

Tänä vuonna pääsin aloittamaan hiihtokauden 5.11. eli päivää aiemmin kuin viime vuonna. Järvenpäässä tosin latu oli vielä kivinen, joten totuttelulenkki ei kovin pitkä ollut. Jotain kuitenkin.