Miksi HIFK olisi ainoa joukkue, joka pelkäisi rosista? HIFK on antifyysinen pelitavallisista syistä, ei mistään muusta.
Jostain syystä kuitenkin se fyysisyys loppui tohon syyskuun peliin?
Miksi HIFK olisi ainoa joukkue, joka pelkäisi rosista? HIFK on antifyysinen pelitavallisista syistä, ei mistään muusta.
No se että Soppa on ykkösenä on monien asioiden summa ja varmasti paras ratkaisu siihen tilanteeseen mikä meillä oli kauden alla Petun lähdettyä.
Tunteen pelistä taisi tappaa eräs paikallisottelu syyskuun alussa. Pelaajat pelkäävät vieläkin näyttää tunteitaan, ettei joudu rosikseen.
Jostain syystä kuitenkin se fyysisyys loppui tohon syyskuun peliin?
Niin kauan kun hallissa käy 6200 ihmistä per matsi keskiarvolta ja HIFK keikkuu sarjataulukossa 8. sakissa ei seurajohdolla ole pokkaa vaihtaa valmentajaa. Tämä kausi nyt kokeillaan näillä ja ensi vuonna sitten pappa-ketju laittaa hokkarit naulaan ja uusi valmentaja sisään rakentamaan uutta IFK:ta.
Naapurin analyysit kiinnostaa aina, kiitos yki. Samoilla laseilla olet pelejä seurannut, voisin allekirjoittaa koko kirjoituksesi.Myös puolustus hajosi muutaman kerran todella pahasti, mutta Ortion hanska kävi aina. Etäisyydet ovat liian pitkät tällä hetkellä; materiaali riittää, kunhan sinne saadaan toimiva salppuuna. Sen jälkeen IFK:n fyysinen osasto pääsee iholle kun heitetään päätyyn ja muutenkin homma alkaa toimimaan.
Ei ole tarkoitus provota, kunhan vain toin esille ajatuksia vaikka ketään ei ehkä kiinnosta.
Ei ole tarkoitus provota, kunhan vain toin esille ajatuksia vaikka ketään ei ehkä kiinnosta. Se täytyy sanoa, että Ilari Melart on kehittynyt kyllä valtavasti kokonaisvaltaisessa pelaamisessaan. On vielä hidas käännöksissä ja hiukan betonimainen sivuttaisliikkensä kanssa, mutta muuten pelaa kyllä ihan hyvällä tasolla.
Kai nyt vuonna 2012 voisi soveltaa kotihallissa (!) muutakin systeemiä kuin 1-2-2 ja venttailla, jospa joskus saisi ylivoiman.
Olisko tässä nyt Sormusella jotain riskien minimointia ja prosenttikiekkoa sen takia, että työrauha säilyisi pisteiden takia. Koska montaa maalia ei pystytä (max 2-3) tekemään, niin yltiöpäisestä karvaamisesta on luovuttu.
PAPP on aivan karmeaa sekoilua.
HIFK:n indentiteetti on täysin kateissa ja mikä pahinta, myös ihan jääkiekkojoukkueenkin yleispätevä identiteetti on ties missä. Tällä tarkoitan sitä, että HIFK:n kuuluisi olla värikäs ja fyysinen joukkue, joka pärjää hyvin, eikä kumartele pelikirjaguruja. Mutta jonka pelikirja toimii kuin junan vessa. Jos valmentaja ei ole brändihenkinen, meillä on mahdollista nähdä myös ei-kovin-ifk-tyylinen joukkue, jonka pelikirja on kuitenkin rautaa ja joukkue pärjää.
Mikä pahuksen PAPP
Niin se ihmetytti, että vielä harjoituspeleissä ja kauden ensimmäisissä peleissä HIFK kävi ahneesti päälle kahdella ja erittäin usein vielä onnistuneesti. Tosin silloin, kun ku karvaus pelattiin ulos, niin koko keskialue oli auki. Olisko tässä nyt Sormusella jotain riskien minimointia ja prosenttikiekkoa sen takia, että työrauha säilyisi pisteiden takia.
Ainoastaan kerran noin 15 vuoden sektorissa IFK saa jonkin väliaikaisen valtimopullistuman ja nappaa mestaruuden.
Sitten kun tarpeeksi pitkä aika on kulunut, niin pitää ottaa hattu kouraan ja hakea seuran ulkopuolelta henkilö, joka asettaa riman niin korkealle jokaisessa suhteessa, että mestaruus on lopulta väistämätön. 1998 se oli Jarmo Kekäkäinen ja 2011 Kari Jalonen.
Jokaisen IFK:n matsin ( paitsi kerho ) nähneenä voin sanoa, että yhdenkään voitetun pelin jälkeen ei ole tuntunut minkäänlaista euphoriaa, ylpeyttä eikä yleisesti ottaen luottoa omiin.
Jalosen taas pelastivat Juuso Riksman ja Jukka Hentusen kädettömyys. Kekäläinen ja Jalonen olivat kummatkin tukevasti matkalla kohti suurta menestystä, mutta pieni tapaus oli kaataa kummatkin tuleviksi sylkykupeiksi.