HIFK:n pudotuspelihistoriaa, tämän kauden peliesityksiä ja materiaalia, kun realistisesti puntaroi niin siinä valossa HIFK:n kevät tulee päättymään viimeistään puolivälierissä maksimissaan 1-2 voitolla. HIFK:n pudotuspelit näiltä sijoilta ovat lähes aina päättyneet lyhyeen. Pudotuspeliyllätyksistä muistuu mieleen -90 luvun alun voitto TPS:stä ja Ika Lehkosen ensimmäisellä kaudella Tapparan pudottaminen, mutta silloinkin joukkueessa oli sellaisia yksilöitä, kun Jan Caloun, Mika Nieminen, Marek Zidlicky...
Aloitetaan sääleistä, koska suora pudotuspelipaikka on lähinnä teoriaa. Vastassa todennäköisesti Saipa tai Lukko. Saipa ilman kotietua ja se on hyvää yötä ja viimeinen sammuttaa valot. Kotiedulla haastetaan. Lukko puolestaan (anteeksi Raumalaiset, mutta tiedätte sen itsekin) on sellainen housuunpaskomis- ja luovuttajaporukka, että siitä pitää mennä jatkoon. Kärpätkin tosin saattaa vielä romahtaa alemmas, joten ei sekään poissuljettu sarja ole. Tulisi tiukka vääntö.
Puolivälierissä vastaan tulisi JYP ja Jokerit. Kumpikin jengi ennakkoon ajateltuna valovuoden HIFK:ta edellä vai onko? Materiaali, pelitapa, liike, fyysisyys. Missään yksittäisessä asiassa HIFK:n ei voi sanoa olevan edellä. Painvastoin. Maalivahtipelikin olisi aika tasan. Yksi asia näissä kummassakin vastustajassa kuitenkin pistää silmään ja se on sentteriosasto: Filppula, Hahl, Tyrväinen, Heino ja Perrin, Lahti, Boyce, Virtanen. Itse kummankin vastustajan kohdalla pyrkisin iskemään tuohon, eli kiekollisten senttereiden puutteeseen. Filppula ja Perrin vertailussa Perrin on huomattavasti vaarallisempi vastustaja. En tiedä pitävätkö tiedot Fillppulan polvesta paikkaansa, mutta jotenkin aralta ja tilanteisiin menemisen välttelyltä se pelaminen paikallispelissä näytti ja siihen ei HIFK-sarjassa olisi varaa. Kaikki tunteet sanoo, että ei Jokereita vastaan, mutta se johtuu ihan siitä, että se on henkisesti niin paljon kuluttavampaa, kuin JYP-sarja. Järki puolestaan sanoo, että Jokerit ilman muuta. Jotenkin tuntuu, että se se porukka kuitenkin olisi helpommin horjutettavissa. HIFK:n villi kortti näissä sarjoissa olisi Raimo Summanen, joka meriiteiltään ja kokemukseltaan on täysin eri luokan valmentaja, kuin Lämsä tai Aho, mutta sitten kääntöpuolena on se, että Summasen sekoaminen saattaa helposti kääntyä myös omaa joukkuetta vastaan ja omien pelaajien ajojahdiksi. Se on kyllä varmaa, että Raato ei mitään keinoja jätä käyttämättä esimerkiksi Jokereiden kaadossa ja jos siellä esim. vastustajan ykkössentterin kunto ei ole 100%, niin siihen isketään. Ihan samalla tavalla Jokeritkin vei jokaisen taklauksen loppuun Ville Peltoseen ja perään poikkaria pudotuspelisarjassa, kun tiesivät murtuneesta kyljestä. Lisäksi JYP:n käyrä on nousussa ja Jokerit alkanut pahasti piiputtamaan ja yski syy on varmasti Filppulan pistekeskiarvon romahtaminen.
Eihän sarja pelkästää sentteripeliin ratkea, mutta tämän päivän kiekossa puhutaan kuitenkin todella isosta tekijästä. Eihän HIFK:kaan sentteriosastollaan juhli, koska selkeää ykkössentteriä ei ole lainkaan, mutta sentteriosasto on erittäin laaja, koska ykkössentteriä hakiessa näitä on hamstrattu ja terävän kärjen puutteesta huolimatta vähintäänkin kelvollisia senttereitä kiekollisia senttereitä on Eriksson, Granlund, Elkins. Lisäksi vielä Perrault, Töykkälä, Liivik, Nykopp. HIFK:n joukkueessa ei ehkä Ortiota lukuunottamatta ole yhtään korvaamatonta pelaajaa. Sen verran harmaata massaa koko nippu on, mutta pelaajia noutamalla HIFK:n rosteri ei oleellisesti heikkene. Samanlaista jalatonta perusjyrää on laittaa 5-6 kentällistä jäälle ja taso ei heikkene. Ei hyvässä, ei pahassa. Pitkässä sarjassa tämä on etu.
Sailiohan on ollut siinä kuuluisassa koirankopissa koko loppukauden ja Jokerit sarjassa kaveri päästetään irti.
