HIFK:n valmentajat kaudella 2005-2006

[Balderis]

Kyllähän kiekkoa pitää pelata voitto ja mestaruus silmissä se on selvää se, mutta ei millä tyylillä ja hinnalla hyvänsä. Kestän tappiot ja mestaruustaiston ulkopuolelle putoamisen jos se tehdään omalla pelityylillä kaikkensa antaneena. Muniinpuhaltelulla ja neppailulla saavutettu voitto ja menestys ei kiinnosta!! Äijää seinälle ja verta jäälle sekä raivoikas taistelutahto on se mikä sykähdyttää. Ei kiitos neitikiekolle! Hifk pitäkööt kiinni tyylistään, ja jos mahdollista lisää Carl Brewer- henkistä meininkiä! Ei ikinä enään näitä Apen-laisia demareita valmentajiksi!!

 

[Renegade]

"Minulle merkitsee VAIN JA AINOASTAAN VOITTO. Se, millä tyylillä voitto tulee, ei ole mitään merkitystä."

Tämä lause kiteyttää jo sen, että Viltsu sinä olet valinnut väärän joukkueen koska HIFK:ssa ei koskaan tulla ajattelemaan näin, ja erittäin hyvä niin.

 

[filmirulla]

Viestin lähetti Kontulan Ottawa
Ovatko kaikki edellisvuoden mestarit "huoraneet" jotenkin, kun ovat menestyneet ? Entä jokerit 90-luvulla ?

Eipä tietenkään ole! Narrien 90-luvun mestaruudet on otettu niiden omalla pelityylillä eli kovalla luistelulla je henkilökohtaisella taidolla. Sen sijaan, kun IFK voitti Suomenmestaruuden -98 eritäin fyysisellä mutta kuitenkin rehdillä (toki oli muutama ylilyönti) pelillä samalla yleisökeskiarvon kivutessa reilusti yli 7000 vet Hjördis omat johtipäätöksensä.

Hjördis halusi omaan maneesiinsa joukkueen joka olisi yhtä kiinnostava kuin naapuri IFK. Leuaton mies sai sitten houkuteltua IFK:n valmentajat omaan rosteriin ja sit kaiken tämän jälkeen tämä yksinpurjehtija koitti ostaa IFK:n oman kuulluttajan Mikke Stenbergin laukkaradallensa. Jumalauta jos tämä ei ole sitä huoraamista niin mikä on? Narrit koitti kaikin tavoin matkia IFK:ta jopa kaventamalla kaukaloa ja myöhemmin vaihtaen jopa siniset rätitkin tosenlaisiksi (ryssien paita on saman näkönen).

IFK on ja pysyy samanlaisena! Tai ainakin syytä on sillä ne kaudet, kun pelataan jotain hmv kiekkoa lentää loka kyllä kovin avoimesti IFK:n toimistoon. Mestaruuksia me ei kaivata joka vuosi mutta en kiellä etteikö ne ole mukavia silloin tällöin voittaa. Liian useinkaan ei saa voittaa sillä siinä käy niin kuin turussa eli ainoat matsit jotka kiinnostaa on finaali ja niistäkin se jossa sarja voi mahdollisesti ratketa. En halua IFK:n joutuvan koskaan sellaiseen tilaan.

 

[Master Chief]

Viestin lähetti Renegade
"Minulle merkitsee VAIN JA AINOASTAAN VOITTO. Se, millä tyylillä voitto tulee, ei ole mitään merkitystä."

Tämä lause kiteyttää jo sen, että Viltsu sinä olet valinnut väärän joukkueen koska HIFK:ssa ei koskaan tulla ajattelemaan näin, ja erittäin hyvä niin.

Joidenkin mielestä IFK:n tämän kauden vieraspelien perusteella kuitenkin näin on tehty? JA:n kirjotuksien perusteella pelityyli on vieraissa ollut hiukan erilaista mitä kotona.

 

[Renegade]

MasterChief...Osuit naulan kantaan, koska juuri mainitsemasi asian takia HIFK:ta ei valmenna ensi kaudella Aravirta. Kiitos että selvensit koko asian ytimen.

 

[Isaksson]

Viestin lähetti Master Chief
Joidenkin mielestä IFK:n tämän kauden vieraspelien perusteella kuitenkin näin on tehty? JA:n kirjotuksien perusteella pelityyli on vieraissa ollut hiukan erilaista mitä kotona.

IFK:n kannattajat maksavat kausikortistaan ja viihteestään vain kotihallin peleihin. Tämä on tietysti tärkeysjärjestyksessä numero yksi. Kaikki muu tulee perässä, mikä ei tietenkään tarkoita sitä, että pelkkä neppailu olisi sallittua vieraissakaan.

 

[Viltsu]

Palatakseni varsinaiseen asiaan, Kuitunen ei Hesarissa tainnut mitenkään kommentoida mahdollista siirtymistään liigajoukkueen palvelukseen. Sikäli, kun toimittaja edes asiaa oli Kuituselta kysynyt.

Kuitunen olisi ehkä sittenkin sopiva vaihtoehto uudeksi päävalmentajaksi. Nimenomaan SOPIVA.

 

[mtmela]

Viestin lähetti punainen#20
HIFK nyt sattuu olemaan se joukkue, jossa valmentajat joutuvat muuttamaan ajatuksiaan ja totuttuja kuvioitaan enemmän HIFK:in näköiseksi.....

Tässäpä tuliki mielenkiintoinen ajatus mieleen tulevaisuudesta. Miten käy IFK:n, kun nykyajan jääkiekon tasapäistävä valmennustyyli tappaa persoonat. En nyt meinaa ihan lähivuosia vaan enemmän 5-10 vuotta eteenpäin. Aikaa kun IFK-legendat Karalahti, Kuhta & co ovat jo ansaitulla eläkkeellä.

Ehkä tämä aihe kuuluisi muuhun ketjuun, mutta mielestäni myös IFK tulevaisuuden kuva tarvitsee hieman pohdiskelua, varsinkin kun organisaatio on "ainoana" pysynyt rehellisenä juurilleen. Kuten jo aiemmin on todettu.

Joukkueen organisaatio ja valmennus joutuvat tulevaisuudessa yhä useammin sen kysymyksen eteen uhrataanko IFK-laisuus menestyksen eteen. Ja etenkin sitä, pystyvätkö tulevaisuuden pelaajat toteuttamaan sitä pelityyliä mikä tekee IFK:sta IFK:n. (Tällä viittaan nykyajan räkänokka-sukupolveen.)

Toivon, että näin ei ikinä kävisi. Pelottaakin ajatus, että kaikki joukkueet ovat kuin samasta muotista veistettyjä.

 

[Snakster]

Viestin lähetti mtmela
Tässäpä tuliki mielenkiintoinen ajatus mieleen tulevaisuudesta. Miten käy IFK:n, kun nykyajan jääkiekon tasapäistävä valmennustyyli tappaa persoonat. En nyt meinaa ihan lähivuosia vaan enemmän 5-10 vuotta eteenpäin. Aikaa kun IFK-legendat Karalahti, Kuhta & co ovat jo ansaitulla eläkkeellä.

Ei mikään valmennustyyli kaikkia persoonia tapa. Vai uskotko todella, että jostain Jerestä tai J. Ruudusta olisi tasapäistävän valmennuksen avulla mahdollista tehdä jotenkin kesympiä persoonia? Kiekkoilevat massat toki saattavat tasapäistyä, mutta aina tulee löytymään myös persoonia, jotka erottuvat jollakin erikoisominaisuudellaan. Kysymys kuuluukin siis, että millä juuri IFK:hon saadaan seulottua IFK:hon sopiva aines? Mielestäni perinteet tulevat tässäkin esiin, minkä voi huomata seuraamalla IFK:n junnujen pelejä, joissa niissäkin sattuu ja tapahtuu enemmän kuin keskiverto junnujoukkueilla.

Valmentajakysymys on kyllä mielenkiintoinen senkin takia, että kun julkistamista tällä tavalla vetkutetaan, niin olettaisi sainauksen olevan sitäkin messevämpi. Eihän siinä olisi mitään järkeä, että tietoa pihdattaisiin ja sitten fanfaarien keralla julkistettaisiin täysin mitätön uutinen. Jännää on.

 

[mtmela]

Viestin lähetti Snakster
Kysymys kuuluukin siis, että millä juuri IFK:hon saadaan seulottua IFK:hon sopiva aines? Mielestäni perinteet tulevat tässäkin esiin, minkä voi huomata seuraamalla IFK:n junnujen pelejä, joissa niissäkin sattuu ja tapahtuu enemmän kuin keskiverto junnujoukkueilla.

Tätä hain, sopivan aineksen seuloutumista. Nykyaikana on vaan kovin ollut puhetta, että pelaajista tehdään 3-4 ketjun duunareita, ja IFK-maiset persoonat jäävät nykyjääkiekossa vähälle. Olettaisin, että Ruutu ja Karalahti olivat junnuina vielä aivan eri tyylin valmennuksessa, kuin nykynuoret.

Toki täytyy myöntää, etten tiedä IFK:n juniorityön perusteita ollenkaan, joten siinä mielessä pohdintani saattoi olla turha.

 

[lintu]

Viestin lähetti mtmela
Tätä hain, sopivan aineksen seuloutumista. Nykyaikana on vaan kovin ollut puhetta, että pelaajista tehdään 3-4 ketjun duunareita, ja IFK-maiset persoonat jäävät nykyjääkiekossa vähälle. Olettaisin, että Ruutu ja Karalahti olivat junnuina vielä aivan eri tyylin valmennuksessa, kuin nykynuoret.

Toki täytyy myöntää, etten tiedä IFK:n juniorityön perusteita ollenkaan, joten siinä mielessä pohdintani saattoi olla turha.

HIFK:n juniorityö on onneksi luomassa uusia tähtiä parhaillaan. Siellä on nyt ehkäpä ennätysmäärä huippupelaajia tulossa. Teemu Laakso pelaa B-juniorina jo liigaa ja Jani Nieminen B-juniorina pari kertaa luukkuvahtina liigassa. A-junnuissa on todella paljon alaikäisiä ja helvetin taitavia pelaajia. Moneen vuoteen ei ole tullut todellista huippulupausta (Pasi Salonen ehkä) vaan nelosketjun jyriä, mutta nyt niitä tuleekin urakalla.

btw: Kyllä sieltä persoonia tulee. Lennart Petrell, Samuli Kaikkonen, Ilkka Pikkarainen jne.

 

[BigRedFamily]

Viestin lähetti lintu
Teemu Laakso pelaa B-juniorina jo liigaa ja Jani Nieminen B-juniorina pari kertaa luukkuvahtina liigassa.

Muuten kyllä olen samaa mieltä kanssasi, mutta sekä Pikku-Teemu, että Jani Nieminen ovat tällä kaudella A-junnuja. a-junnut 04-05

 

[lintu]

Viestin lähetti BigRedFamily
Muuten kyllä olen samaa mieltä kanssasi, mutta sekä Pikku-Teemu, että Jani Nieminen ovat tällä kaudella A-junnuja. a-junnut 04-05

Juu, mutta B-junnuikäisiä ovat vielä.

 

[JHag]

Viestin lähetti mixu
Samaa mieltä Isaksonin kanssa siitä että valmentajat tulee ja menee mutta pelityyli pitää säilyä mahdollisimman samana ja tämä juur on se tärkeä osa Hifkin brändiä.Menestyksenkin uhalla.

Allekirjoitan tämän. Mitä epäselvää tässä on? Muiden joukkueiden faneille on tietenkin, mutta se kuuluu asiaan. Eikös liigassa ole jo tarpeeksi "pääasia että menestytään" -joukkueita? Siltikin HIFK vetää katsomot täyteen omalla menollaan. TPS:kin pelaa aina omaa kiekkoaan, vaikka kovin toisenlaista kuin HIFKin, siitäkin hatunnosto. Lisää näitä, vähemmän "tyyli-vaihtuu-valmennuksen-mukana" -kolonnoja.

 

[Carlos]

Viestin lähetti Renegade
"Minulle merkitsee VAIN JA AINOASTAAN VOITTO. Se, millä tyylillä voitto tulee, ei ole mitään merkitystä."

Tämä lause kiteyttää jo sen, että Viltsu sinä olet valinnut väärän joukkueen koska HIFK:ssa ei koskaan tulla ajattelemaan näin, ja erittäin hyvä niin.

Nonono, älkää nyt dumatko kaveria ihan lyttyyn sen takia että uskaltaa kertoa mielipiteensä vaikka tietääkin sen olevan valtavirtaa vastaan. Tai valtaosaa niistä vastaan jotka eivät uskalla olla asioista eri mieltä.

Minä voisin tästä mennä vaikka askeleen pitemmälle ja haukkua kaikki jotka ovat "valinneet" suosikkijoukkueekseen HIFK:n. Mitäs sitten jos Hifk alkaisi pelata vuodesta toiseen Tepsi-kiekkoa, ja julistaisi virallisesti että "emme halua pelata fyysistä kiekkoa"? Vaihtaisiko tämä kannattajalauma silloin leiriä?

Meikäläinen on ainakin syntynyt HIFK-faniksi, se on perheenjäsen, ja sitä kannatetaan ihan täysin pelityylistä riippumatta. Ainakin suurimman osan meikäläisen tiedostamaa aikaa HIFK on ollut kaikkea muuta kuin fyysinen joukkue. Nykyään ollaan menossa sinne fyysiseempään suuntaan ja hyvä niin, minäkin pidän siitä.

Silti sanoisin että uskallan liittyä Viltsun joukkoihin, kyllä se menestys on se mitä haetaan. En sano että se on nro 1 tärkeyslistallani, mutta ilman muuta se mihin sitä joukkuetta aina pyrkii kannustamaan. Ensin haluan nähdä että joukkue pelaa energistä ja hienoa peliä, voittaa suhteellisen paljon, ja sitten voidaan ruveta puhumaan tarkemmin siitä tyylistä miten voitetaan.

Ja heitetäänpä muuten ihan gallup-tyyppinen kysymys, kummasta pelistä palstalaiset lähtisivät paremmalla mielellä pois:

- HIFK-JYP, HIFK ilotulittaa Jypin täysin jäänrakoon taklauksillaan, sen lisäksi nähdään joukkotappelu jonka HIFK vie puhtaasti 6-0. Kuitenkin Jyp voittaa pelin 1-4.

vai

- HIFK-JYP, molemmat vääntävät tasavahvan mutta fysiikattoman ottelun, jossa HIFK nykäisee muutaman hienon kuvion, ja voittaa 4-1?

Käsi sydämelle ja vastataan rehellisesti. Palstan HC-osaston vastaukset tiedänkin jo, mutta kaikki nämä muut fyysisen pelin nimeen vannovat, kumman ottelun jälkeen on parempi mieli sitten kun illalla kotiin palattua katselee sporttivarttia sohvalla? Ei mitään selittelyjä, ihan vaan puhtaasti kumman valitsisitte?


EDIT: Viivit vaan mielessä, editoitu pois.

 

[Sv veinikretski]

Jääkiekko on sellainen peli että kun toinen tekee enemmän maaleja kun toinen, se voittaa! Ryminää ja melskettä helinää helskettä! Nyt alkaa olemaan mitta täysi noita puolikarvaus ja kaksi karvaus ym, karvausta peruutusta ja mitä vielä! Ajetaan kaikki karvat pois ja pelataan sellaista lätkää että tyhmempikin ymmärtää. Jyväskylän kiekko-opisto pitäisi sulkea, kaikille peruuttelu jääkiekko valmentajille antaa potku perseeseen! Elikkä samoilla linjoilla ollaan, jääkiekko on viihdettä, eikä mitään pulun...mista!! Kirjoitan tähän perään vielä sanan rosteri, vaikuttaa paremmalta!!

 

[Tinke-80]

Sen olen huomannut että vaikka voitettaisiin ottelu, voi sen jälkeen vituttaa ja rankasti. Tämä johtuu yleensä siitä että peli on ollut fyysitöntä neppailua. Siinä ei paljon mitkään hienot kuviot auta jos pelissä ei ole tunnetta mukana. Mutta en kyllä muista häviötä josta olisin nauttinutkaan vaikka peli olisi ollut kuinka hienoa ja fyysistä. Mutta sen tiedän että jos Jortikka tulee HIFK'n peräsimeen ja muokkaa HIFK'sta TPS-kloonin, niin minua ei hallilla nähdä. Menestykööt vaikka kuinka hyvin. Itse tulen hallille nauttimaan pelistä ja tiedän etten nauttisi Jortikan näköisestä pelityylistä.

Mutta useimmille varmaan kelpaisi Jortikan pelityyli, sillä sehän on nähty että Jortikka saa joukkueen menestymään. Ja luultavasti menestyksen siivittämänä tavalliset jääkiekon seuraajat kerääntyisivät sankoin joukoin seuraamaan HIFK otteita ja nauttisivat täysin rinnoin pelistä.

- tinke-80

 

[Johnny99]

Viestin lähetti Carlos
[B kumman ottelun jälkeen on parempi mieli sitten kun illalla kotiin palattua katselee sporttivarttia sohvalla?[/B]

Niinpä. Itse älähdin samasta asiasta parissakin ketjussa tuossa jokunen aika sitten, kun alkoi olemaan sitä täysin vastakkaista henkeä, ettei voitoilla ja pärjäämisellä ole mitään merkitystä, kunhan ylilyödään. Fyysisyys kuuluu IFK:n peliin, mutta ei se nyt mikään ainoa sisältö sentään ole, paitsi ehkä joillekin (propagandisteille?).

Tosielämässä en ole tavannut niitä tyyppejä jotka _aidosti_ tyytyväisenä lähtevät selkein numeroin hävitystä pelistä, jossa on sentään tapeltu ja taklattu.

Toisaalta,

En myöskään ole tavannut niitä tyyppejä, jotka lähtevät _aidosti_ tyytyväisenä umpitylsästä runkosarjan puolustussumppupelistä, jonka IFK voittaa 3-1. Ehkä kärkijengejä vastaan voitto kun voitto saa jonkinlaisia fiiliksiä aikaan. Ei kuitenkaan niitä parhaita.

Otapa siitä selvää.
Itse idealisoin IFK:n pelin Kanadan tyyliseksi. Fyysisyys ja rujot otteet, ajottaiset ylilyönnitkin kuuluvat pakettiin sisäänrakennettuna. Ne vain ovat, ei niitä tarvitse erikseen korostaa.

Myös joka solulla voittoon pyrkiminen kuuluu mielestä pakettiin, jos lähdetään "Come on Canada, Let's play hockey"-linjasta. Kiekko vaikka syödään tarvittaessa. Taistellaan loppuun asti, taklataan, tsempataan, tapellaan, sikaillaan, mitä se sitten vaatiikin. Kaikki kuitenkin pohjimmiltaan tähtää voittamiseen, ainakin niin kauan kuin se on mahdollista. Sen jälkeen voi antaa palaa ja hakea asetelmia seuraavalle pelille tms. Ja tarvittaessa vaikka neppaillaan joku erä jos se sitä vaatii. Sellainen Bob Halkidis-tyylinen, pilke silmäkulmassa-pelimies-IFK, sitä mä haluan nähdä.

Ja jos hävitään, niin tottakai paljon mieluummin johonkin umpityhmään väkivaltaisuusjäähyyn kun koukkimisjäähyyn tai munattomuuteen. Kaikki kiteytyy siihen, että mielestäni IFK-tyylin(kin) pitää palvella pohjimmiltaan joukkueen etua.
Eli omaleimainen jengi, joka pyrkii voittamaan valitsemallaan pelityylillä. Ei jengi, joka pelkästään hilluu ja heiluu sinne tänne ja "viihdyttää". Mitäs me sitten huippukoutseilla tai Päröillä tehdään. Lihaa vaan laatikkoon.

Ja vielä Tinkelle: En näkisi hommaa noin mustavalkoisena että joko ylilyönti-IFK tai Jortikka IFK. Siltä väliltäkin löytyy paljon, esim. yllä kuvailemani Kanada/W & S IFK.

 

[lintu]

Viestin lähetti Carlos

Ja heitetäänpä muuten ihan gallup-tyyppinen kysymys, kummasta pelistä palstalaiset lähtisivät paremmalla mielellä pois:

- HIFK-JYP, HIFK ilotulittaa Jypin täysin jäänrakoon taklauksillaan, sen lisäksi nähdään joukkotappelu jonka HIFK vie puhtaasti 6-0. Kuitenkin Jyp voittaa pelin 1-4.

vai

- HIFK-JYP, molemmat vääntävät tasavahvan mutta fysiikattoman ottelun, jossa HIFK nykäisee muutaman hienon kuvion, ja voittaa 4-1?

Käsi sydämelle ja vastataan rehellisesti. Palstan HC-osaston vastaukset tiedänkin jo, mutta kaikki nämä muut fyysisen pelin nimeen vannovat, kumman ottelun jälkeen on parempi mieli sitten kun illalla kotiin palattua katselee sporttivarttia sohvalla? Ei mitään selittelyjä, ihan vaan puhtaasti kumman valitsisitte?

Tosi paha valinta. Mestaruuskausi 97-98 oli täydellinen. Runkosarjassa viihdytettiin yleisöä ja kaikilla oli hauskaa. Sitten kun tosipelit alkoivat pelattiin voitosta (ei täysin tyyliä muuttamalla, mutta hiukan kuitenkin) ja voitettiin se mestaruus. Kaikille jäi hyvä maku suuhun.

Tällä kaudella hävisimme narreille 1-6 mutta voitimme kaksi tappelua. Silloin oli helvetin hyvä fiilis matsin jälkeen vaikka takkiin oli tullutkin.

Noista matseista jälkimmäinen olisi varmaan matsi joka unohtuisi viikon kuluttua. Tylsähkö siis. Toinen taas sellainen jonka muistaa vuosienkin jälkeen, eli helvetin viihdyttävä. Hyvä vertailukohde on HIFK-Storm. En muista miten matsi päättyi, mutta joukkotappelun muistan kuin eilisen.

Kyllä se on siis sanottava tappio ja kunnon viihdettä kansalle. Mutta se ei vaan ole noin yksinkertaista. Kukaan (paitsi Cairns ehkä) ei jaksaisi katsella HIFK:ta jos se aina häviäisi runkosarjassa kaikki matsinsa ja tappelisi älyttömästi. Mutta olisihan se helvetin tylsää katsoa HIFK:ta neppailemassa kaudesta toiseen vaikka menestystä tulisikin. Kultainen keskitie siis pätee tässäkin.

 

[pettter]

Viestin lähetti Carlos
Ja heitetäänpä muuten ihan gallup-tyyppinen kysymys, kummasta pelistä palstalaiset lähtisivät paremmalla mielellä pois:

Hmm, tää on vaikea kysymys, ihan fifty-fifty... tai sanoisinko fifty-sixty, kova peli mukaanlukien tappelut vie voiton. En tietenkään halua että hifki rämpisi sarjassa viimeisenä, mutta pelityyli on ollut yksi tärkeimpiä syitä miksi hifkiä olen aina kannattanut.

 

[Nuorempi Nelson]

Ja heitetäänpä muuten ihan gallup-tyyppinen kysymys, kummasta pelistä palstalaiset lähtisivät paremmalla mielellä pois:

- HIFK-JYP, HIFK ilotulittaa Jypin täysin jäänrakoon taklauksillaan, sen lisäksi nähdään joukkotappelu jonka HIFK vie puhtaasti 6-0. Kuitenkin Jyp voittaa pelin 1-4.

vai

- HIFK-JYP, molemmat vääntävät tasavahvan mutta fysiikattoman ottelun, jossa HIFK nykäisee muutaman hienon kuvion, ja voittaa 4-1?

Käsi sydämelle ja vastataan rehellisesti. Palstan HC-osaston vastaukset tiedänkin jo, mutta kaikki nämä muut fyysisen pelin nimeen vannovat, kumman ottelun jälkeen on parempi mieli sitten kun illalla kotiin palattua katselee sporttivarttia sohvalla? Ei mitään selittelyjä, ihan vaan puhtaasti kumman valitsisitte?


EDIT: Viivit vaan mielessä, editoitu pois. [/B]

Kunhan IFK yrittää viimeiseen sekuntiin asti. Tärkeintä on se että joukkue ei koskaan luovuta. Nykyään "IFK henki" on täysin vääristynyt. Ei se ole "IFK" että hävitään kotona saipalle 0-6, ja voitetaan tappelu. Ei siitä voi olla ylpeä. Siitä voi olla ylpeä, että hävitään, mutta yritetään viimeiseen sekuntiin asti.

Kun yrittää ja taistelee, syntyy myös niitä joidenkin ihailemia tappeluita. IFK ei koskaan saa luovuttaa. Se on minun rakastama IFK, joukkue joka ei koskaan luovuta...ei koskaan

Mitä kysymykseen tulee. Stolk voitti tappelun, mutta IFK matsin, ja mestaruuden...tekeekö "miliisi Honkanen" Pelicaansista vakavasti otettavan jääkiekkoseuran? Fyysisyys voi olla uskottavaa, vain jos joukkue voittaa.....4-1 ja todella paskalla pelillä.......



esi edit: Kännissä ollaan, ja kirjoitusvirheitä varmasti löytyy,,,,,

 

[Tinke-80]

Johnny99:

Mikä tässä maailmassa olisi täysin mustavalkoista, mutta moni tässäkin ketjussa on ilmaissut että ainoastaan menestyksellä on väliä, ei niinkään sillä pelitavalla millä pelataan. Ihanteena tietenkin pitäisin pelitapaa jossa fyysisyys kohtaisi menestyksen satunnaisten ylilyöntien säestyksellä, mutta siihen skenaarioon on vaikea uskoa.

Itse idealisoin IFK:n pelin Kanadan tyyliseksi. Fyysisyys ja rujot otteet, ajottaiset ylilyönnitkin kuuluvat pakettiin sisäänrakennettuna. Ne vain ovat, ei niitä tarvitse erikseen korostaa.

Tämä on juuri se ihanne mitä itsekin kaipaan.

Fyysisyys pitää kuulua osana HIFK'n peliin jotta osaisin nauttia siitä. Mutta fyysisyys ei tietenkään pidä olla itsetarkoitus vaan osa peliä.

Itse älähdin samasta asiasta parissakin ketjussa tuossa jokunen aika sitten, kun alkoi olemaan sitä täysin vastakkaista henkeä, ettei voitoilla ja pärjäämisellä ole mitään merkitystä, kunhan ylilyödään.

Vastavetona tuolle, niin joissain viimeaikaisissa viesteissä on ruvennut olemaan henkeä että pelkästään voitoilla ja menestyksellä on merkitystä, "väärällä" pelityylillä tai fyysisyyden puutteella ei ole mitään väliä. Mutta kuten sinäkin sanoit, asia ei ole niin mustavalkoinen.

PS. Bleg-tuttuni eivät kuulemma välitä millä tyylillä niitä voittoja tulisi, kunhan vain tulisi. Siitä on kai pääteltävä että vain menestyvien jengien faneilla on pokkaa keskustella pelityyleistä...

- tinke-80


edit

Carlos:

vaihtoehto 1

Kukaan _ei_ voi oikeasti nauttia munattomasta neppailusta.

 

[Johnny99]

Viestin lähetti Tinke-80
joissain viimeaikaisissa viesteissä on ruvennut olemaan henkeä että pelkästään voitoilla ja menestyksellä on merkitystä, "väärällä" pelityylillä tai fyysisyyden puutteella ei ole mitään väliä.

Yep, ei ollut sinulle kohdistettu sinänsä, vaan lähinnä yleisesti. Se, että keskustellaan siitä, että menestyskin olisi yhdistettävissä (ja on ollutkin) pakettiin, ei tarkoita Jortikka-kiekkoa. Neppailemaan ei lähdetä missään nimessä, siis minun puolestani. Ei kuitenkaan myöskään tönimään Vauhkosilla pelkästään. 'Totuus' löytyy tässäkin asiassa sieltä väliltä.

 

[Carlos]

Viestin lähetti Tinke-80
Vastavetona tuolle, niin joissain viimeaikaisissa viesteissä on ruvennut olemaan henkeä että pelkästään voitoilla ja menestyksellä on merkitystä, "väärällä" pelityylillä tai fyysisyyden puutteella ei ole mitään väliä. Mutta kuten sinäkin sanoit, asia ei ole niin mustavalkoinen.

Tästä tuskin kukaan on eri mieltä, asia on kaikkea muuta kuin mustavalkoinen.

Yksi jännä pointti muuten tuli mieleen näistä keskusteluista (ei Tinkelle tarkoitettu piikki): Jos jääkiekkoilija vihaa häviämistä, ja tekee kaikkensa sen eteen että joukkue voittaa, keinolla millä hyvänsä, se on hienoa. Kun kannattaja vihaa häviämistä, ja haluaa että oma joukkue voittaa keinolla millä hyvänsä, se on jotenkin halveksittavaa ja hän on valinnut väärän joukkueen?

Hoki wörks in misteriöös veis.

 

[Sumupainija]

Kun keskustelussa on nyt vellonut tämä pelko, että IFK:n seuraava valmentaja tulisi olemaan joku sellainen, joka ei piittaisi pätkääkään IFKmaisista itsestäänselvyyksistä, joita etenkin valmentamisessa on PAKKO ottaa huomioon, vaan laittaisi pelikuviot kerralla uuteen uskoon, niin enpä usko että tämä skenaario tulee toteutumaan, sillä huvittavaa kyllä, onneksi Apen ajoista ei ole paljoa aikaa kulunut, siinä oli esimerkkiä pitkälle tulevaisuuteen kuinka käy, jos koskee "tehtaan säätöihin" .

Siinä on muuten jotakin hienoa ylevyyttä ja lämmittää kummasti, kun täällä ollaan sitä mieltä, että kyllä voitot & mestaruus kelpaisivat kummasti, mutta ei ihan millä tahansa tyylillä, vaan seuran omalla tyylillä. Nykyajassa, jossa alalla kuin alalla kaikki mahdolliset poppaskonstit & muut likaiset temput käytetään hyväksi, jotta saavutettaisiin jokin tietty päämäärä ( kuten tässä tapauksessa mestaruus ), niin IFK:ssa on prinsiipit kunniassa; voitto kotiin, mutta ei miten tahansa.