Penamainen tapa ratkoa sitä, että kolme tehtyä ei riitä, on hankkia lisää hyökkääjiä ja tavoitella sitten 7-5 -voittoja.
Nyt ei ole kyseessä mitenkään henkilökohtainen lainaus vaan yleisellä tasolla. Jos kolme tehtyä ei riitä vaan omiin menee aina enemmän voi ongelman ratkaisu hyvinkin olla hyökkääjän hankinta. Nyt ihan ajatusleikkinä ja vaikkapa ilman nimiä kelaillaan seuraavaa:
- joukkueella on laidoilla saatanasti maalintekopotentiaalia, löytyy yksi valtakunnan parhaimmista snaippereista ja 4-5 hyvää fyysistä ei-ihan-kädetöntä maalineduspelaajaa mutta hyökkäyspäässä ei ole pelintekijöitä.
- pakistossa on pari hyvää kiekollista pelaajaa
Noilla on mahdollista saada aikaiseksi maaleja, pakiston hyvät kiekolliset alkavatkin rakentaa peliä hyökkäyspään pelintekijöiden sijaan. Ongelma on että puolustajille tulee liian iso vastuu hyökkäyspään kiekolliselle pelille. Pakit alkavat pelintekijöiksi jolloin kenttätasapaino menee perseelleen, omiin tulevat vastahyökkäykset muuttuvat pykälää pahemmiksi jolloin avainasemaan tulee maalivahdin kyky kompensoida muuttunut tilanne. Jos tässä tapauksessa maalissa on pelaaja joka ei kykene kompensoimaan vaan sille menee matsissa vielä helppojakin päästään tilanteeseen että omiin menee se 4/peli ja joukkue ottaa pataan. Vaikka tekeekin näennäisesti riittävästi maaleja. Ongelmaa voidaan lähteä ratkomaan kahdella tapaa, maalivahti paremmaksi jolloin:
- omiin menneet helpot pois
- maalivahti ottaa niistä normaalia pahemmistakin vielä paremmin kiinni
Toinen tapa on hommata hyökkäykseen pelintekijä jolloin:
- puolustajat pääsevät enemmänkin omiin duuneihin
- tukevat hyökkäyksiä sen sijaan että pyrkisivät rakentamaan koko peliä
Näin päästään molemmissa tilanteeseen missä jengi voi voittaa. Kelaillaas tilanne maalivahtien torjuntaprosenteilla: Maalivahdit jaetaan kolmeen ryhmään prosenttien vaihdellessa 91% (maalivahti luokka C) - 92,5% (maalivahti luokka B) - 94% (maalivahti luokka A). Suluissa on nyt jo luokat jotka edustavat eri maalivahteja taitojen mukaan. Prosenteilla kelattuna siis seuraavasti:
- kenttätasapaino sekaisin, tilanteet hieman normaalia pahempia jolloin samat maalivahdit ottavatkin kiinni enää prosenteilla 88% - 89,5% - 91%. Toisin sanoen, jokaista sataa laukausta kohti tuleekin 3 tilannetta missä maalivahti pelataan täysin kahville kenttämiehityksen sekoilun johdosta. Ei mitään saumaa ottaa kiinni. Saman asian voi kelata että jokaista ottelua kohti tehdään yksi CCCP-maali.
- normitilanne, normaaleja tilanteita jolloin em. maalivahdit ottavat siis kiinni prosenteilla 91% - 92,5% - 94%
- joukkue pelaa ultrapuolustavaa peliä jolloin maalivahtien prosentit ovatkin jo luokkaa 93% - 94,5% - 96%. Homma selittyy helpommilla laukauksilla, kakkoskiekot minimiin jne.
Mun mielestä HIFK veteli syksyllä tuossa tilanteessa 88-91%. Ja kun maalissa oli Pitkämäki niin tulos oli se maalivahdille upea prosentti 88%. Mutta, laittamalla hyökkäyksen kuntoon, siis sen samaisen 3 maalia/ottelu tehneen hyökkäyksen, laitettiin samalla kuntoon kenttätasapaino jolloin ne kolme "CCCP-maalia"/100 laukausta poistuvat. Ja kas, saman maalivahdin prosentit voivatkin nousta jo 91%:iin. Jos samainen jengi vielä vaihtaa maalivahdin pykälää kovempaan niin ettei enää tule sitä yhtä helppoa per peli tulee prosenteiksi jo 94% (oletuksena on että pitkällä juoksulla skodeja tulee n. 100 kolmeen peliin). Mietitääs seuraava sitten maaleittain:
- prosentti 88%: 100 laukausta kolmeen peliin eli kolmessa pelissä 12 omiin, samaan aikaan 9 tehtyä --> ei hyvä
- prosentti 91%: 100 laukausta kolmeen peliin eli kolmessa pelissä 9 omiin, samaan aikaan 9 tehtyä --> ei hyvä
- prosentti 94%: 100 laukausta kolmeen peliin eli kolmessa pelissä 6 omiin, samaan aikaan 9 tehtyä --> hyvä
Eli mä laitankin villin heiton: mun mielestä HIFK saavutti syksyllä saman tuloksen hommaamalla jo ennestään kovaan hyökkäykseen Batesin kun olisi saavuttanut vaihtamalla Pitkämäen Niemiseen. Vaikkei maaleja tehtykään hirveästi lisää. Perustava ajatus on oman paketin tiivistäminen, nyt ne kiekolliset pakit pääsivät siihen hommaan mihin kuuluvatkin eli tukemaan hyökkäyksiä. Aikaisemmin he joutuivat rakentamaan niitä hyökkäyksiä.
Ja tottakai Nieminen olisi pitänyt vaihtaa. Mutta jos pidetään Batesin hommaamista laastarina niin sama laastari olisi tavallaan ollut myöskin Niemisen vaihto maaliin. Kirurgin hommia oli tehdä ne molemmat.
Eli mitäs mieltä olette? Olenko täysin kahvilla?
edit: korjattu