Tämän saman totesin jokin aika sitten ja ihmettelin VP:n valintaa (vai onko se jonkun muun päähänpisto).
Martin ja Kiviharju/Nykyri samassa parissa on samanlainen ja melkein yhtä tyhmä ajatus kuin Sinko ja Eemeli H samassa parissa.
Nyt oli kyllä huono vertaus. Se ei ollut Sinko Salmen vika, että Heikkinen ei osannut puolustaa. Singon tehtävänä oli kuitenkin pitää vastustajan maalivahtia pilkkanaan tuolla laukauksellaan ja oli meidän ylivoimainen hyökkäyspään dominaattori.
Eihän tuo tarvinnut edes maskiakaan!
Maaottelutauon poiminnat tilastoista:
Panu Mieho, 20 peliä 2+1 ja -6. Mikä on miehen rooli jengissä? 12 kertaa kentällä, kun omissa soinut. Tehtiinkö hänen kanssaan oikeasti myös ensi kauden lappu? Ymmärrän jopa Åstenin roolin tämän kauden jengissä. Åsten tuo karheutta ja vääntöä sekä osaa ajoittain pelata myös kiekolla fiksusti. Rehellisesti sanottuna, niin Miehon otteissa en ole nähnyt mitään positiivista.
Joonas Rask, 21 peliä, 2+3 ja -4. Onko tullut kilometrit vastaan? Kovasti tekee duunia, mutta ei vaan saa oikein mitään aikaan. Rask osittain kyllä sen uhri, että ei löydy oikean tyyppisiä pelaajia rinnalle. Odotan tason nostoa keväällä.
Luke Martin -2. 18 kertaa kentällä, kun omissa soinut tasakentällisin. Ihmeellinen tilasto, kun puhutaan sarjakärjen ykköspakista, joka johtaa pakkien pistepörssiä. NHL...no way
Roope Taponen. T% sija 15, KA sija 15, xGAE sija 12.
Nimenomaan voi kritisoida ja pitääkin kritisoida, kun siihen on aihetta. Tehoista huolimatta on kyettävä kriittiseen tarkasteluun. Martin on tehoistaan huolimatta pelipaikaltaan puolustaja, tehot hyökkäyspäähän ovat plussaa, hänen tapauksessaan todella isoa plussaa ja kuka olisi uskonut nimen kuultuaan. MUTTA, siitä ei pääse yli eikä ympäri, että kundin heikkoudet ovat omassa päässä ja luistelussa. Tähän toki pätee täälläkin luettuna kuultu, että jos puolustaminen ja liike olisi kohdillaan, ei pelaisi täällä. Tämä varmasti totta, mutta tämän kauden materiaalilla ja tämän hetkisellä materiaalilla ei ole kenelläkään mielestäni varaa saada erityisvapauksia, vaan kaikki ansaitsevat tasapuolisesti niin risut kuin ruusutkin. Tämän kauden mahdollisuus piilee pitkälti sitoutuneisuudesta, onnistuneessa mv-pelissä, tiiviissä puolustuksesta ja ykkösen tehoista, höystettynä tarvittavalla taustatuella muutaman täsmähankinnan myötä. Summa summarum, kyllä omasta mielestäni kundi jolla on tehot 0+1, mutta +3, voittaa kundin jolla tehot 1+1, mutta -2 tai -3/ottelukohtaisesti (yv, av ei huomioida tässä skenaariossa).Martin silti ollut sen verran tehokas puolustaja, ettei häntä oikein voi kritisoida, sillä tämän tason ulkomaalaisia ei meillä tai edes koko liigassa ihan joka vuosi vaan nähdä.
Paras Martinin vierelle olisi varmaan Melart tai Knot mutta ne on jo pakkipari, Martinin vierelle tarvittaisiin isohko fyysinen oman pään pakki.Martinille pitää saada pakkipari, joka antaa hänelle valtuudet pelata vapaasti aivan poikkeuksellisten vahvuuksiensa kautta. Kiviharju se ei ole, varmaan huonoin vaihtoehto kenet istuttaa Martinin rinnalle.
Mutta kuitenkin sellainen, jolla myös jalka riittäisi, ettei vihu polje ihan joka pelissä omalta alueelta pakkien läpi luistelemalla maalintekoon. Isohkot, fyysiset ja jalkavat taitavat vaan pelata eri sarjoissa kuin liiga.Paras Martinin vierelle olisi varmaan Melart tai Knot mutta ne on jo pakkipari, Martinin vierelle tarvittaisiin isohko fyysinen oman pään pakki.
Paras pakkipari Martinille on hyvä liikkeinen pakkipari joka on kokoajan pelattavissa ja joka voi ite nostaa jalalla omista, meillä on se jo, Sund.Paras Martinin vierelle olisi varmaan Melart tai Knot mutta ne on jo pakkipari, Martinin vierelle tarvittaisiin isohko fyysinen oman pään pakki.
Kerkesin unohtaa jo Sundin olemassa olon pitkän loukin takia. Oikeassa kyllä oletParas pakkipari Martinille on hyvä liikkeinen pakkipari joka on kokoajan pelattavissa ja joka voi ite nostaa jalalla omista, meillä on se jo, Sund.
Paras Martinin vierelle olisi varmaan Melart tai Knot mutta ne on jo pakkipari, Martinin vierelle tarvittaisiin isohko fyysinen oman pään pakki.
En näe, miksi Melart olisi paras pakkipari Lukelle. Teorian tasolls joo, Melart voisi tasapainottaa Martinin hyökkäävää pelaamista, mutta silloin tuossa olisi kaksi heikohkoa luistelijaa vierekkäin. Juuri tästä syystä Sundin kaltainen hyvin luisteleva yleispuolustaja on nähdäkseni paras pari Martinille.Paras Martinin vierelle olisi varmaan Melart tai Knot mutta ne on jo pakkipari, Martinin vierelle tarvittaisiin isohko fyysinen oman pään pakki.
Vedetään pahimpiin IFK vieroitusoireisiin hiukan yhteen runkosarjan ensimmäistä kolmannesta omien subjektiivisten pelaaja-arvioiden kautta. Jaetaan pelaajat neljään eri kategoriaan: 1) Onnistujat 2) Omalla tasollaan 3) Lievät pettymykset 3) Pettymykset. Lisäksi viides kategoria on ”Ei arviota” pelaajille, jotka pelanneet liian vähän tai poistuneet jo vahvuudesta.
Onnistujat
Koko ykkösketju eli Vesalainen-Lehterä-Pakarinen, joka on ollut todellakin enemmän kuin osiensa summa. Jokainen on pisteiden puolesta todella kovassa vireessä ja lisäksi onnistunut lähes yksin pelaamaan IFKlle arvokkaita pisteitä.
Ronald Knot, todella vahva allaround-puolustaja, jota kuormitetaan varsinkin otteluiden ratkaisuhetkillä. Vieläkin opettelee hiukan Liigan tavoille, joten voi keväämmällä nousta arvoon arvaamattomaan.
Petr Kodytek, tällä hetkellä noin 42 pisteen vauhdissa, joka on ja olisi erinomainen pistesaldo kakkosketjun pelaajalle. Tuonut ykkösylivoimalle ihan uuden elementin näppäryydellään ja maskipelaamisellaan. Parantamisen varaa maalinteon tehokkuudessa ja paljon. Siihen uskotaan, että kiekko löytää tiensä maaliin paremmin maajoukkuetauon jälkeen.
Niklas Nykyri, todella positiivinen yllätys, joka kehittyy silmissä. Nykyrissä meillä on kasvamassa omasta takaa seuraava huippupuolustaja.
Aron Kiviharju, alku oli odotetun vaikea todella pitkän loukkaantumisen jäljiltä. Viime kierroksilla kuitenkin noussut puolustuksen kiekolliseksi liideriksi. Voi kehittyä vielä kauden edetessä huimasti ja sitä kautta tulee olemaan suuresti iloa IFKlle.
Jesse Seppälä, mielestäni kuuluu myös tähän kategoriaan, sillä on tällä kaudella sementoinut asemansa luotettavana nelosketjun työmyyränä. Hyvänä luistelijana sopii myös erinomaisesti nykykiekkoon
Omalla tasollaan
Luke Martin, joku voi oikeutetusti kyseenalaistaa, miten piste/peli ja puolustajien pistepörssin ykkönen ei pääse ylimpään kategoriaan. Viime kausi nosti kuitenkin omat odotukset Martinin kohdalla melko pilviin. Hyökkäyspäähän hän on täyttänyt odotukset täysin, mutta mielestäni puolustuspäässä on nähty lepsuilua ja uinahtelua odotettua enemmän. Siksi, itse laitan Martinin tähän kategoriaan.
Melart, Lindbohm, Manninen, ovat oikeastaan kaikki sellaisia puolustajia, jotka ovat parhaimmillaan silloin, kun heitä ei juurikaan näe. Kaikki ovat mielestäni nostaneet tasoaan vaikean viime kauden jälkeen ja kaikilla on myös potentiaalia nostaa profiiliaan vieläkin. Eniten käyttämätöntä potentiaalia omaan silmään omaa Lindbohm.
Vincent Marleau, hiukan vaikea ensimmäinen kolmannes, koska oli loukkaantumisen takia sivussa melko ison siivun siitä. Aloitti vahvasti, mutta sitten katosi viime kauden tapaan hiukan kuvasta. Marleaulla omaan silmään edelleen hyvän ja huonon pelin välinen ero on liian suuri. Potentiaalia on paljon ja tämä kortti on katsottava loppuun.
Leo Komarov, vaikea viime kausi takana ja siihen peilaten täydellinen muodonmuutos Leksalla. Edelleen erinomainen maalin läheisyydessä ja kokemus Liigaa huomattavasti kovemmista sarjoista näkyy. Ennustan Leksan olevan todella arvokas meille keväällä.
Micke Åsten, pystynyt pelaamaan luotettavasti oman roolinsa ja välillä jopa yllättänyt freesillä luistelullaan. Se on sitten eri keskustelu pitäisikö Åstenin tasoisen pelaajan olla pelaavassa kokoonpanossa vai rotaatiossa mestaruutta tavoittelevassa jengissä.
Einari Luhanka, loukkaantumisen ja rotaatioon takia otanta todella lyhyt ja hetken mietin pistänkö Luhangan osioon ”Ei Arviota”. Luhanka ollut omasta mielestäni positiivinen yllätys ja uusi ilkeämpi ote pelaamiseen lämmittää sydäntä. Isommalla otannalla ja vastuulla todennäköisesti olisi ylimmässä kategoriassa
Aatu Karjalainen, kiekollinen rohkeus, peliäly ja kädet ovat nyt jo Liigatasoa, mutta fysiikka ei vielä riitä Liigaan. Ehdottomasti pidettävä täällä pitkällä jatkosopimuksella
Fredrik Granberg, outo haku ja Liiga oli väärä sarjataso. Vähemmän yllättäen ei saanut jatkoa try-outin jälkeen. Kaikkea hyvää jatkoon.
Lievät Pettymykset
Joonas Rask, viime kaudella kävi jo selväksi, että Rask ei ole enää samanlainen tehopelaaja kuin viime stintillä. On kuitenkin ensimmäisen kolmanneksen vaeltanut pahasti varjojen mailla, joten menee tähän kategoriaan itsellä. Puolustukseksi on sanottava, että joutunut pelaamaan keräilyerä-Junnu-osaston kanssa Bottom6 pääsääntöisesti, joten sieltä ei pisteitä ole odotettavissa. Rasse on kevään miehiä par excellence ja siitä lähdetään taas, että on parrasvaloissa, kun häntä eniten tarvitaan.
Santeri Hartikainen, oma odotukset nollissa ja pidin suoraa sopimusta käsittämättömänä. Alittanut ne vähätkin odotukset ja peli on täyttä selviytymistä. Ei puhuta enää mistään nuoresta pelaajasta edes. Oletettavasti ensimmäisiä poppareilla, jos kun Pesonen hankkii vahvistuksia.
Kasper Lundell, sama kuin yllä Hartikaisen kanssa ja hiukan kummaksun, että alakastin Kerhossa rotaatiopelaajana ollut pelaaja pääsee kärkipään joukkueessa pelaavaan kokoonpanoon jatkuvasti.
Pettymykset
Roope Taponen, tasonvaihtelu edelleen aivan liian suurta. Vähissä ovat onnistumiset Taposella tällä kaudellla. Jos ei keväällä tule täydellistä täyskäännöstä pelissä niin Taposen on aika siirtyä uusiin haasteisiin.
Panu Mieho, omat odotukset olivat luotettava Bottom6-pelaaja, joka pystyy toisinaan auttamaan myös pisteiden teossa. Ei ole vastannut näitä odotuksia. Tuskin myöskään on erityisen halpa. Erikoinen hankinta ottaen huomioon IFKn tarpeen ja Miehon annin.
Kategoriaan ”Ei arviota” siis pääsevät erinäisistä syistä Hovinen, Elias, Sund, Jasu, Piironen ja Mäkiaho.
Ennustan Leksan olevan todella arvokas meille keväällä.
Tosi hyvä viesti. Itse siirtäisin Leksan onnistujiin (odotukset oli tosi vähissä). Knotin siirtäisin omalle tasolleen. Sundin laittaisin onnistujiin vaikka pelit vähäisiä.Vedetään pahimpiin IFK vieroitusoireisiin hiukan yhteen runkosarjan ensimmäistä kolmannesta omien subjektiivisten pelaaja-arvioiden kautta. Jaetaan pelaajat neljään eri kategoriaan: 1) Onnistujat 2) Omalla tasollaan 3) Lievät pettymykset 3) Pettymykset. Lisäksi viides kategoria on ”Ei arviota” pelaajille, jotka pelanneet liian vähän tai poistuneet jo vahvuudesta.
Onnistujat
Koko ykkösketju eli Vesalainen-Lehterä-Pakarinen, joka on ollut todellakin enemmän kuin osiensa summa. Jokainen on pisteiden puolesta todella kovassa vireessä ja lisäksi onnistunut lähes yksin pelaamaan IFKlle arvokkaita pisteitä.
Ronald Knot, todella vahva allaround-puolustaja, jota kuormitetaan varsinkin otteluiden ratkaisuhetkillä. Vieläkin opettelee hiukan Liigan tavoille, joten voi keväämmällä nousta arvoon arvaamattomaan.
Petr Kodytek, tällä hetkellä noin 42 pisteen vauhdissa, joka on ja olisi erinomainen pistesaldo kakkosketjun pelaajalle. Tuonut ykkösylivoimalle ihan uuden elementin näppäryydellään ja maskipelaamisellaan. Parantamisen varaa maalinteon tehokkuudessa ja paljon. Siihen uskotaan, että kiekko löytää tiensä maaliin paremmin maajoukkuetauon jälkeen.
Niklas Nykyri, todella positiivinen yllätys, joka kehittyy silmissä. Nykyrissä meillä on kasvamassa omasta takaa seuraava huippupuolustaja.
Aron Kiviharju, alku oli odotetun vaikea todella pitkän loukkaantumisen jäljiltä. Viime kierroksilla kuitenkin noussut puolustuksen kiekolliseksi liideriksi. Voi kehittyä vielä kauden edetessä huimasti ja sitä kautta tulee olemaan suuresti iloa IFKlle.
Jesse Seppälä, mielestäni kuuluu myös tähän kategoriaan, sillä on tällä kaudella sementoinut asemansa luotettavana nelosketjun työmyyränä. Hyvänä luistelijana sopii myös erinomaisesti nykykiekkoon
Omalla tasollaan
Luke Martin, joku voi oikeutetusti kyseenalaistaa, miten piste/peli ja puolustajien pistepörssin ykkönen ei pääse ylimpään kategoriaan. Viime kausi nosti kuitenkin omat odotukset Martinin kohdalla melko pilviin. Hyökkäyspäähän hän on täyttänyt odotukset täysin, mutta mielestäni puolustuspäässä on nähty lepsuilua ja uinahtelua odotettua enemmän. Siksi, itse laitan Martinin tähän kategoriaan.
Melart, Lindbohm, Manninen, ovat oikeastaan kaikki sellaisia puolustajia, jotka ovat parhaimmillaan silloin, kun heitä ei juurikaan näe. Kaikki ovat mielestäni nostaneet tasoaan vaikean viime kauden jälkeen ja kaikilla on myös potentiaalia nostaa profiiliaan vieläkin. Eniten käyttämätöntä potentiaalia omaan silmään omaa Lindbohm.
Vincent Marleau, hiukan vaikea ensimmäinen kolmannes, koska oli loukkaantumisen takia sivussa melko ison siivun siitä. Aloitti vahvasti, mutta sitten katosi viime kauden tapaan hiukan kuvasta. Marleaulla omaan silmään edelleen hyvän ja huonon pelin välinen ero on liian suuri. Potentiaalia on paljon ja tämä kortti on katsottava loppuun.
Leo Komarov, vaikea viime kausi takana ja siihen peilaten täydellinen muodonmuutos Leksalla. Edelleen erinomainen maalin läheisyydessä ja kokemus Liigaa huomattavasti kovemmista sarjoista näkyy. Ennustan Leksan olevan todella arvokas meille keväällä.
Micke Åsten, pystynyt pelaamaan luotettavasti oman roolinsa ja välillä jopa yllättänyt freesillä luistelullaan. Se on sitten eri keskustelu pitäisikö Åstenin tasoisen pelaajan olla pelaavassa kokoonpanossa vai rotaatiossa mestaruutta tavoittelevassa jengissä.
Einari Luhanka, loukkaantumisen ja rotaatioon takia otanta todella lyhyt ja hetken mietin pistänkö Luhangan osioon ”Ei Arviota”. Luhanka ollut omasta mielestäni positiivinen yllätys ja uusi ilkeämpi ote pelaamiseen lämmittää sydäntä. Isommalla otannalla ja vastuulla todennäköisesti olisi ylimmässä kategoriassa
Aatu Karjalainen, kiekollinen rohkeus, peliäly ja kädet ovat nyt jo Liigatasoa, mutta fysiikka ei vielä riitä Liigaan. Ehdottomasti pidettävä täällä pitkällä jatkosopimuksella
Fredrik Granberg, outo haku ja Liiga oli väärä sarjataso. Vähemmän yllättäen ei saanut jatkoa try-outin jälkeen. Kaikkea hyvää jatkoon.
Lievät Pettymykset
Joonas Rask, viime kaudella kävi jo selväksi, että Rask ei ole enää samanlainen tehopelaaja kuin viime stintillä. On kuitenkin ensimmäisen kolmanneksen vaeltanut pahasti varjojen mailla, joten menee tähän kategoriaan itsellä. Puolustukseksi on sanottava, että joutunut pelaamaan keräilyerä-Junnu-osaston kanssa Bottom6 pääsääntöisesti, joten sieltä ei pisteitä ole odotettavissa. Rasse on kevään miehiä par excellence ja siitä lähdetään taas, että on parrasvaloissa, kun häntä eniten tarvitaan.
Santeri Hartikainen, oma odotukset nollissa ja pidin suoraa sopimusta käsittämättömänä. Alittanut ne vähätkin odotukset ja peli on täyttä selviytymistä. Ei puhuta enää mistään nuoresta pelaajasta edes. Oletettavasti ensimmäisiä poppareilla, jos kun Pesonen hankkii vahvistuksia.
Kasper Lundell, sama kuin yllä Hartikaisen kanssa ja hiukan kummaksun, että alakastin Kerhossa rotaatiopelaajana ollut pelaaja pääsee kärkipään joukkueessa pelaavaan kokoonpanoon jatkuvasti.
Pettymykset
Roope Taponen, tasonvaihtelu edelleen aivan liian suurta. Vähissä ovat onnistumiset Taposella tällä kaudellla. Jos ei keväällä tule täydellistä täyskäännöstä pelissä niin Taposen on aika siirtyä uusiin haasteisiin.
Panu Mieho, omat odotukset olivat luotettava Bottom6-pelaaja, joka pystyy toisinaan auttamaan myös pisteiden teossa. Ei ole vastannut näitä odotuksia. Tuskin myöskään on erityisen halpa. Erikoinen hankinta ottaen huomioon IFKn tarpeen ja Miehon annin.
Kategoriaan ”Ei arviota” siis pääsevät erinäisistä syistä Hovinen, Elias, Sund, Jasu, Piironen ja Mäkiaho.
Siirretty huhuketjusta tänne:Onhan pelitapaan tullut merkittäviä muutoksia juuri tuon suoraviivaisuuden suhteen, jokainen kentällinen pyrkii pääsemään maalille, alemmille kentillä ei vaan taidot siihen aina riitä. Viivelähdöt myös vähentyneet tosi paljon ja keskialueen träpistä siirrytty enemmän tolppaträppiin tai kovaan karvaukseen ylhäältä. Huomattavia eroja pelkällä silmätestillä, peli nopeutunut mut sitä myös osataan kontrolloida järkevästi välillä tekemällä asioita vähän hitaammin ja rytmittämällä näin peliä.
Siirretty huhuketjusta tänne:
Uskon että aktiivisempi pelitapa on myös pelaajien mieleen ja sitä kautta onnistumisia tulee useammalle.
Jos joukkue ei usko 100% pelitapaa niin vähintäänkin alitajuisesti pelaajat eivät anna kaikkeaan.
Tietysti ei pidä väheksyä kärkihahmojen sitoutumista, Lehterä & Pakarinen on kyllä ns. tosissaan liikkeellä tällä kaudella.
AV% 77,42 sija 10
Tarraan tähän alivoimaan. En tiedä miksei se toimi samalla tapaan kuin viime kaudella. Mielestäni sitä yritetään pelata ihan samallalailla kun viime kaudella, mikä onkin luonnollista, sillä silloin oltiin paras alivoimajoukkue.
Luultavasti johtuu siitä, että ekoilla kausilla lauottiin melkein mistä tahansa paikasta ja oli enemmän pitkiä pyörityksiä, nyt peli aaltoilee enemmän kuten @Apassi sanoi ja päästään enemmän laadukkaille paikoille ja niistä Pakarinen on tehnyt älyttömällä prosentilla maaleja. Ja jos viivasta lauotaan tukitoimet on kunnossa ja maalilla on ukkoja tai maskia. Toisin sanoen nyt ollaan sota-alueella, toisin kuin viime kaudella ja se näkyy maalisarakkeessa.@Apassi todella mielenkiintoisia löytöjä tilastoista. Sinäänsä tosiaan jännä huomata että nyt ollaan hyökkäysalueella vähemmän ja myöskin laukauksia hyökkäyspäässä verrattuna omiin tulee huomattavasti vähemmän kuin aikaisempina vuosina. Tuon Villen ensimmäisen kauden plussa laukausten ja kiekonhallinan perusteella voisi kuvitella että oltaisiin menestytty huipusti.
Jännä peli tämä jääkiekko, ainakin noiden tilastojen perusteella, se mikä näyttää tilastoissa hyvälle ei välttämättä korreloi tulosta.
Tietysti tästä voi negasiipi pohtia että tämän hetken menestys johtuu vain ylivoimasta, pleijareissa jossa jäähyjä tulee vähemmän, lento loppuu.
Maaottelutauon poiminnat tilastoista:
Panu Mieho, 20 peliä 2+1 ja -6. Mikä on miehen rooli jengissä? 12 kertaa kentällä, kun omissa soinut. Tehtiinkö hänen kanssaan oikeasti myös ensi kauden lappu? Ymmärrän jopa Åstenin roolin tämän kauden jengissä. Åsten tuo karheutta ja vääntöä sekä osaa ajoittain pelata myös kiekolla fiksusti. Rehellisesti sanottuna, niin Miehon otteissa en ole nähnyt mitään positiivista.
Joonas Rask, 21 peliä, 2+3 ja -4. Onko tullut kilometrit vastaan? Kovasti tekee duunia, mutta ei vaan saa oikein mitään aikaan. Rask osittain kyllä sen uhri, että ei löydy oikean tyyppisiä pelaajia rinnalle. Odotan tason nostoa keväällä.
Luke Martin -2. 18 kertaa kentällä, kun omissa soinut tasakentällisin. Ihmeellinen tilasto, kun puhutaan sarjakärjen ykköspakista, joka johtaa pakkien pistepörssiä. NHL...no way
Roope Taponen. T% sija 15, KA sija 15, xGAE sija 12.