Sama ongelma oli havaittavissa jo ennen kauden alkua. Tuli itse kirjoitettua elokuussa HIFK:n puolustuspelaamisesta ET-pelien perusteella seuraavasti:Ja myös ihmettelivät miksi puolustajat ottavat hyökkääjän kiinni vasta B pisteellä.
Hieman olin yllättynyt teidän puolustuspelaamisen passiivisuudesta ja siitä, että pakit pääsääntöisesti pudottivat liikaa antaen Jokereille ilmaista tilaa ja aikaa.
Enkä halua nyt tässä nostaa omaa häntääni ja varmasti moni muukin asian jo tuolloin huomasi. Pointtini on se, että puolustuspelaaminen ei ole ottanut kehitysaskelia kauden aikana ja se on hämmentävää, sillä Ramin jengeissä ei ole ollut tapana tinkiä viisikkopuolustamisen perusperiaatteista. Moni teistä varmaan muistaa kuinka umpisurkeaa HIFK:n alivoimapelaaminen koko passiivisuudessaan oli ennen kauden alkua ja kuinka se on kehittynyt liigan huonoimmasta kohti aivan terävintä kärkeä. Onko erikoistilannepelaamisen kuntoonlaittaminen ollut niin valtava savotta, että se on vienyt focusta pois peruspelaamisesta vai vaivaako HIFK:ta sama tauti kuin meillä viimekauden pudotuspelisarjassa Lukkoa vastaan, jossa pelirohkeutta söi yksilö- ja joukkuetasolla liian suuri virheiden pelko? Kun pakit pudottavat liikaa kertoo se yksiselitteisesti siitä, että pakit eivät uskalla ottaa aloitetta omiin käsiinsä vaan ennakovan puolustuspelaamisen sijaan pyrkivät vain reagoimaan vastustaja tekemisiin, josta viikonlopun yksi konkreettinen esimerkki oli Pöystin tekemä voittomaali Blues-matsissa.
edit. Maaottelutauko tuli HIFK:n kannalta erinomaiseen aikaan. Jengin kannattaisi Villen johdolla pitää railakas saunailta ja päättää, että kurssin kääntämiseen tarvitaan joka jätkää.
Viimeksi muokattu: