Eilen tuli laitettua ns. koko lahalla IFK:ta, en voinut kuvitellakaan, että Bluesille voitaisiin hävitä. Pitkästä aikaa siis uhkapeliä ja huonostihan siinä kävi.
Fakta on se, että avainroolissa on liian huonoja pelaajia. Nyt en puhu maalivahdista, vaan kenttäpelaajista. Sieltä puuttuu täydellisesti ne juonikkaat huippupelaajat, joita joukkueessa pitää olla.
Puolustuksessa ei ole yhtään hyvää pelaajaa ja kun kaikki pelaavat sitten koko ajan vähän myöhässä niin se on järkyttävää. Ekassa erässä kaikki Bluesin tilanteet tulivat siitä, että IFK luovutti itse kiekon omalla puolustusalueellaan veke. Joko sähläsi kiekon kanssa, purki huonosti tai pelasi muuten vain pehmeästi ja toinen tuli hakemaan kiekon pois. Ei tollaisella touhulla voi voittaa.
Hyökkäyspäässä laukaukset tulevat jotenkin hemmetin pienestä kulmasta tai sitten suoraan ekaa jätkää päin. Se on siinä mielessä kumma, kun välillä oli paljon parempia matseja. Eli joku kuukausi sitten, jolloin voittoja tuli. Samoin viime pe matsi HPK:ta vastaan oli sellainen, jossa tuli hyviä kuteja hyviltä sektoreilta, nyt ei mitään.
Lisäksi täytyy ottaa Petu esille. On se jumalauta kumma, että Petu ei nähnyt käyttöä ketjulle Nyholm,Liivik,Pöysti. Se olisi vieläkin loistava nelosketju, Liivik ja Pöysti tekivät hyvää energistä duunia eilen, aivan kuten 2011 meillä.
Gilliesin ei tarvitse pelata enää mitään muita kuin tappeluvaihtoja. Siis jumalauta, jos joukkue tarvitsee pisteitä niin silloin ei mennä ottamaan noin idioottimaisia jäähyjä. Hyökkäyspäässä poikittaista, keihästys tilanteessa jossa vastustajalle tulossa jäähy jne. Haloo, tekisi mieli lähettää hänelle lasku vetotappioistani. Ihan käsittämätöntä pelaamista.
Tänään tulisi taas peli telkkarista, kai se on katsottava, vaikka onhan se niin, että jos pelaaminen on noin halutonta, löysää, alhaisen intensiteetin lätkää niin miksi sitä viitsisi katsoa. No joo, last chance jne.