Jos se alkusyksyn perseily SaiPa-tappioineen ja kolme kertaa viikossa toistuneine ketjulottoineen oli harkittua ja tietoista toimintaa, niin mä voin vain olla mykkänä kunnoituksesta tällaista yliluonnollista neroutta kohtaan. Pidän todennäköisempänä vaihtoehtona sitä, että syksyllä kokeiltiin kaikkea mahdollista, kunnes jossain vaiheessa alettiin karsia huonoksi todettuja ratkaisuja pois ja keskittyä toimiviin juttuihin. Erehdysten kautta oppimista, juu nou. Tällä hetkellä Petu & Co tuntuvat ainakin tietävän tarkasti, mitä ovat tekemässä, ja se on kyllä erinomainen asia. Tietysti se helpottaa kummasti, että joukkueessa on yksi hullu saksalainen, joka sinkoilee, säntäilee, hötkyilee ja huojuu sinne sun tänne, mutta on silti aina vastustajan laukausten tiellä. Siitä propsit Petulle, että Riks-Poks-manin loukkaannuttua vaati Nybaria - vai oliko Enska Nybarin oma haku? - hankkimaan uuden molarin tilalle, eikä tyytynyt Norway & Ylppö -kaksikkoon. Joku muu koutsi olisi saattanut tyytyä. Tietenkään emme saa koskaan tietää, miten hyvin Norge olisi klaarannut homman, mutta ei mua suoraan sanottuna kiinnostakaan tietää, koska nyt on niin kivaa, että meillä on Endrasin tasoinen mokke.
Unohtakaa Psyko-Summanen! Meillä on Paska-Matikainen, joka saattaa vielä johdattaa IFK:n runkosarjan voittoon. Se vasta paskamainen temppu olisikin!