Pitää muistaa sekin, että HIFK on Matikaisen alaisuudessa pelanut myös helvetin hyviä pelejä. Se vain on ollut silmiinpistävää, että nämä hyvät pelit ovat tulleet sellaisissa tilanteissa, joissa myös ottelun panos on ollut normaalia runkosarjaottelua kovempi. Nyt en tarkoita hyvillä peleillä pelkästään voitettuja otteluita. HIFK on vienyt mm. tämän kauden paikalliset, joka on HIFK:lle pitkässä juoksussa harvinaista herkkua. Tällä kriteerillä HIFK vie Winter Classicin suvereenisti, koska siinä on runkosarjaotteluissa se maksimaalisin panos. Lisäksi HIFK on pelannut hyviä ja viihdyttäviä pelejä myös Kalpaa vastaan, vaikka niissä on pääasiassa turpaan tullutkin. HIFK on ollut parhaimmillaan vieraissa, vajaalla rosterilla pelatessaan ja kärkipeleissä. Siis sellaisissa peleissä, joissa se on ollut jollain tavalla ärsytetty. HIFK pelasi esim. Jyväskylässä sellaisella intensiteetillä 2 erää, että jos se olisi saatu edes jollain tasolla siirrettyä kotipeliin Tapparaa vastaan, niin ottelun voittajasta ei olisi ollut epäselvyyttä missään vaiheessa peliä. Tämä on 1 selkeä ongelma. HIFK ikäänkuin valitsee ne pelit, joihin se tulee täysin valmistautuneena, vaikka varmasti jokaiseen peliin yritetään latautua. Näissä peleissä sitten laitetaan kaikki tiskiin, mutta etenkin tiettyjä joukkueita vastaan ollaan pelitavallisesti niin paljon jäljessä, että ei se paskat housussa rypistäminen auta. Kokonaisvaltainen pelaaminen on kuitenkin pitkä prosessi, joka ei nappia painamalla onnistu.
HIFK:n selkeät ongelmat ovat olleet rutiinipelit ja etenkin kotona Saipaa, Tapparaa, Bluesia, HPK:ta jne. vastaan, jotka pitäisi tuolla materiaalilla hoitaa suvereenisti kotiin. Jokaiseen peliin joukkue ei voi tulla maksimaalisella asenteella ja tunnelatauksella, mutta kun HIFK tulee otteluun vähänkään poissaolevana, oli keskittymisongelmien takana sitten mikä syy tahansa, niin vaikeata on. Kun rutiinisuorituksella ei pystytä voittamaan otteluita, niin tämä juuri kertoo siitä, että pelitavassa on ne suurimmat ongelmat. Lisäksi materiaali on niin perkeleen kova, että HIFK on ottanu kauden mittaan erittäin paljon ansaitsemattomia voittoja ja tämä on tuudittanut HIFK:ta entisestään. Esimerkkeinä nyt voitto Bluesista kotona ja myös voitto Turusta oli suorastaan surkuhupaisa, vaikkakin maistuva. Itse pystyn etenkin kotipeleissä sanomaan 1-2 vaihdon jälkeen onko HIFK ilmestynyt illan otteluun vai ei. Esim. Tappara ottelussa heti ensimmäisistä vaihdoista näki, että vaikea peli tulee.
Miksi sitten HIFK:n keskittyminen peleihin tökkii? Viime kauden mestaruus, vähäinen vaihtuvuus materiaalissa ja Mikael Granlundiin kohdistuva hype. HIFK:ssa kaikki on tällä hetkellä, niin saatanan hienoa ja upeaa. HIFK on oikea median lellikki. Mikke sitä Mikke tätä, Mikke missin kanssa ravintolassa, Mikke osti kämpän, tässä Mikke kikkailee treeneissä, Mikke kävi paskalla. Mun 2-vuotias poikakin kysyy aina ensimmäisenä, kun HIFK:n peli alkaa tv:stä, että pelaako Mikke tänään? Nuorten MM-kisojen aikana pettymys oli monesti suuri ja alkoi kauhea valitus. Miksi Mikke ei pelaa...voi Mikke. Mestaruuden jälkeen tieto #64:n jatkosta pisti suut hymyyn. Vielä vuosi tätä herkkua... ja onhan se hienoa katsoa, kun kaveri pelaa illasta toiseen mahtavalla tasolla. Ei #64 ole missään nimessä pettänyt. Joukkue hänen takanaan ei ole suurimman osaa kaudesta pystynyt pelaamaan tasollaan tähtipelaajan takana. HIFK on kuitenkin parhaimmillaan ärsytettynä. Nyt kun kaiken pitäisi olla yhtä juhlaa, niin vaikeaa on. Onko sattumaa, että HIFK pelasi pisteiden valossa ehkä kauden parhaan jaksonsa ilman MG:tä?
Ihan kaikkea en edellmainittujen takia suostu Matikaisen piikkiin laittamaan, vaikka pelitavassa onkin puutteensa. Matikaisen piikkiin menee tietyt täälläkin mainitut asiat peluuttamisen epätasaisuudessa ja ketjujen rakentamisessa. Ketjujen rakentamisen kritisoiminenkin on vähän hassua siinä mielessä, että noilla palikoilla pitäisi rakentaa kovat ketjut, vaikka pelaajat joka päivä arvottaisiin pelipaikoilleen noppaa heittämällä. HIFK:lla on niin kovia ukkoja kolmosketjuun asti, että monessa liigajengissä olisivat ykkösketjun jätkiä. Kokeillaanpa (sentterit arvottu erikseen) arvottuja HIFK:n ketjuja: Nyholm-Redenbach-Kuhta, Rajamäki-Liivik-Ma.Granlund, Pesonen-Mi.Granlund-Pöysti, Somervuori-Wirtanen-Peltonen. Ei noista voi huonoja ketjuja saada, edes lottokone. Tämä + joukkeen epätasainen peluutus ovat ristiriidassa.Tietysti voidaan keskustella siitä, että onko materiaali fyysisesti liian köykäinen Petun pelitapaan. Parhaiten ketjuista materiaaliin tai tilinauhaan suhteutettuna vetää selkeästi nelonen, josta silkkikädet ovat kaukana ja tietysti pienimmällä peliajalla.
Tietysti se, että parhaat pelit pystytään pelaamaan kovissa paikoissa tietää hyvää kevättä ajatellen. Toki se vituttaa, että runkosarjassa ollaan ryssimässä kotietu pudotuspeleihin. Ainakin allekirjoittaneen PO-kausikortin hankintaa ajatellen tämä olisi kuolinisku. Lisäksi kun katsoo sarjataulukkoa tällä hetkellä, niin hupskeikkaa. Tällä hetkellä olisi vastaan tulossa Jokerit...ja vieraissa alotettaisiin. Olihan viime kauden loppu Jokerit sajoineen yms. hieno kokemus, mutta ei kai joka kevät tarvitse tehdä asioita vaikeimman kautta. Se kääntyy niin helposti helvetiksi se taivas.