Ai millä perusteella? Olen samaa mieltä että koodikeskustelut voidaan käydä muualla, mutta millä perusteella ne ovat nyt menneet metsään?
Smeedin kanssa aivan samaa mieltä siitä että staattiset sivut ovat menneisyyttä.
Okei, jaaritellaan hieman...
Valinta staattisten ja dynaamisten sivujen välillä ei pitäisi tehdä katsomalla kalenteriin.
Jos tarkoituksena on esittää staatista muotoiltua tekstiä, ovat staattiset sivut 2010-luvun ratkaisu siinä missä dynaamisetkin, paitsi että huomattavasti paremmin tarkoitukseen sopivat.
Lähdekoodi, jota Smeed katsoo on palvelimen selaimelle lähettämä sisällön merkintä- ja muotoilu kieltä, josta tyylikuvaukset on eritelty erilliseen tiedostoon. Tämän sisälle on sitten upotettu komentosarjakielen pätkiä, jotka suorittavat selaimessa dynaamisia toimintoja. Huomatkaa siis tuossa katsotaan ainoastaan sitä mitä palvelin on lähettänyt selaimelle, eli siitä on melko vaikeata tehdä minkäänlaisia päätelmiä siitä mitä ratkaisuja on käytetty palvelin päässä. Ohjelmointikielestä puhumattakaan.
Kaikki selaimet pystyvät suorittamaan nämä sivut ilman erillisiä ohjelmointiympäristöjä. Ennen oli hyvinkin yleistä lähettää koodia erilliselle sovellusympäristölle, joka sitten suoritti koodin asiakkaanpäätteellä. Esimerkkinä erilaiset Java-ratkaisut. Ehkä Smeed odotti näkevänsä näitä? Ei nykyisessä päätelaite- ja verkkoympäristössä enää uhrata tietoturvaa ja tukita asiakkaan koneita tällaisilla ratkaisuilla (pois lukien tietenkin Sampo Pankki)
Karkeasti yksinkertaistettuna: Valitaan sitten SOAP, REST tai jokin muu ratkaisu, niin modernit websivut kootaan palvelimella ja selaimelle lähetetään ainoastaan data+muotoiluohjeet.
Palvelimella koodi, muotoiluohjeet ja data on yleensä eroteltu jotenkin. Jotkut valitsevat lähestymistavaksi MVC:n toiset jokin tyyppiset webformsit. Saattaa siis olla, että websivujen tekijätkään eivät näe sivun ohjelmointikoodeja, loppukäyttäjästä puhumattakaan.
Mutta vaikka emme tiedä mitään palvelin puolen toiminnoista, niin hifk.fi sivujen selaimelle lähettämästä koodista voi päätellä käytössä olevan joitain Ajax ratkaisuja, jotka mm. käyttävät muiden nettisivujen ohjelmointirajapintoja.
Puheet staattisuudesta voidaan siis unohtaa.
Niille, jotka eivät jaksaneet lukea:
- Se, että selaimen saamassa lähdekoodissa näkyy vain HTML+CSS+javascript on nimen omaan 2010-luvun juttu.
- Selaimen lähdekoodista ei voi tehdä juuri minkäänlaisia päätelmiä sivujen toteutuksesta.