Olen ikäryhmässä 30-40 kausikorttilainen, kiinnostunut urheilusta paikan päällä ja olen työskennellyt media- ja markkinointikentässä. En kelvannut.
Kaveri kokeili, hän on ikähaarukassa 20-25 ja työtausta samanlainen. Ei kelvannut.
En ymmärrä, mitä tuolla rajauksella haetaan. Halutaan kriittiset vastaukset pois?
Se on toi media- ja markkinointikenttä, mihin se stoppaa. Näillä aloilla työskentelevät eivät ole ihan samalla viivalla muiden kanssa. Plus, että ei myöskään haluta, että henkilö pääsee hyödyntämään tiettyjä ilmi tulevia asioita työelämässä. Varmasti infoa vuotaa ulos nytkin, mutta se on kuitenkin hyvin eri asia kuin jos olisi omakohtaisesti kokenut/kuullut/nähnyt.
Musta olisi hyvä, jos tässä tutkimuksessa tehtäisiin oma ryhmänsä esim. kausikorttilaisille, joilla nimenomaan on työkokemusta media- ja markkinointialoilta. Jonkilainen verrokkiryhmä siis. Uskon, että tästä ryhmästä saataisiin oikeasti paljon hyvää dataa jatkojalostettavaksi. Kysymyksiähän voi myös esittää niin, ettei "anna" mitään sellaista, mitä jonkun on helppo hyödyntää duunissaan.
Mä nimenomaan uskon, että HIFK haluaa myös kriittisiä ajatuksia. Tosin niiden kriittisten ajatusten pitää sitten oikeasti sisältää jotain käyttökelpoista eikä vain turuilta ja toreilta huutelua, miten se ja tämä ei tiedä mistään mitään ja itse tekisin kyllä kaiken paremmin. Sitä parempi, mitä paremmin osaisi ratkaista sen kritiikin aiheena olevan asian. Mutta aika harvalla on riittävästi oikeaa tietoa, jotta voisi haasteita tuosta noin vain ratkoa.
Itse olen esim. huomannut jälkikasvun kanssa hallilla käydessäni, että heidän odotuksensa ottelutapahtumasta poikkeavat monen kaverinsa odotuksista. Meillä ovat käyneet pienestä pitäen Nordiksella, joten ovat oppineet talon tavoille. Nordiksella ei heidän mielestään kuulu soida poppi, vaikka sitä itse luukuttavatkin. Ja kaverinsa ovat ihmeissään siitä, että soi niin paljon vanhaa musaa. Toisaalta, eivät ole suhtautuneet asiaan varsinaisesti negatiivisestikaan, mutta nämä ovatkin oikeasti fiksuja nuoria. Ja ymmärtävät perinteiden päälle.
Olen huomannut, että mä olen itse asiassa nykyisin paljon avarakatseisempi kuin jälkikasvu, mitä tulee muutoksiin ottelutapahtumassa. Olen valmis hyväksymään, että jotain asioita pitää varmaankin muuttaa, mutta ehkä muutoksia pitäisi ajaa sisään hiljakseen. Jälkikasvu taas on sitä mieltä, että landehalleissa muutokset ja jos ei Nordis kelpaa, onhan niitä muitakin halleja :D. Arvostan sinänsä kyllä asennetta, koska toihan on HIFKlaisuuden syvin muoto, mutta kyllähän tuosta paistaa varmaan vähän myös sellainen nuoren ehdottomuus. Ja tiedän myös, että vastaavia nuorisolaisia on muitakin, mutta kaikkia yhdistää se, että ovat pienestä asti omaksuneet Nordiksen hengen. Mä olen itse tykännyt näistä pelaajien alkulämpösoittolistoista myös siksi, että sieltä voi tulla mitä vain. Saa omatkin fanit vähän siedätyshoitoa erilaisuudelle. Tietääkseni kukaan ei ole vielä menehtynyt siihen, että jonkun pelaajan soittolistalla on erilaista musiikkia kuin mihin Nordiksella on totuttu, vaikka moni alkushokissa meinasi melkein pullaansa tukehtua.
Veikkaan, että esim. tähän tunnelma-asiaankin paneudutaan tuossa tutkimuksessa. Mielenkiintoista olisikin tietää, että onko sillä katsojan iällä oikeasti merkitystä vaikkapa musiikin suhteen? Vai onko ennemminkin katsojan oma "musiikkitausta" ja Nordis-aktiviisuus määrittävämpi tekijä? Ja missä menee raja sen suhteen, paljonko seuran pitää oikeasti huomioida katsojien mielipiteitä. Ja ketkä katsojat ovat lopulta arvokkaampia kuin toiset. Musiikkihan liittyy myös aika isosti HIFK:n identiteettiin ja se on muovautunut sellaiseksi vuosikymmenien aikana.