En välttämättä ole eri mieltä kanssasi tästä ikävästä todellisuudesta ja en sano, että sinä olisit hakoteillä. Tässä viestissäsi kuitenkin kiteytyy IFKn ongelma, joka on jatkunut helvetin kauan eli nelosketju. Tästä mm.
@Apassi on tasaisin väliajoin täällä muistuttanut. Tuossa sinun luonnoksessa IFKn nelosketjulla ei ole mitään tekemistä nykyajan jääkiekon kanssa. Jos ottaisimme Tapparasta mallia eli jokainen ketju lähtökohtaisesti pystyisi kiekolliseen peliin niin esimerkiksi listaamistasi pelaajista aivan hyvin Raskin voisi laittaa nelosketjuun. Marleau oli heikko keskellä, joten tuonne on aivan pakko yhden vähintään VL-statuksen sentterin tultava. Lisäksi se nähtiin jo viime kaudella, että Lehterä ja Vesalainen eivät samaan ketjuun sovi. Hiukan soveltaen sinun hahmotelmaa:
”Kaskimäki”- Lehterä- ”Jormakka”
”Vesalainen”- Kodytek- Pakarinen
Komarov - X - Marleau
Mäkiaho- Jasu- Rask
Ykkösessä Kaskimäelle antaisin todellisen näytönpaikan. Tietysti sillä oletuksella, että Blues lähettää hänet takaisin IFKhon kasvamaan korkoa. Kaskimäki voisi hyvin pelityyliltään sopia Lehterän viereen tätä kombinaatiota ei juurikaan viime kaudella kokeiltu. Jormakka sitten joka paikan höylänä siihen kolmanneksi ja kantamaan myös puolustusvastuuta. Kakkosketjussa haetaan sitten ”Vesalainen-Jääskä-Pakarinen” -ketjun reinkarnaatiota. Vesalainen elää kiekosta, joten enemmän maalintekijäksi profiloitunut Kodytek sopii viereen. Kolmosketjuun tarvitaan VL-sentteri, koska huipunveljekseen ei varmaan panosteta. Kunnossa olevalle Komaroville myös näytönpaikka ja Marleau hoitaa sitten maalintekijän roolin. Nelosketjussa sitten rutinoituneen Jasun ympärille jalkoja. J. Seppälä voi myös ottaa Mäkiahon paikan. Jos tänne on tulossa se naapurin
@V-G- huhuilema nuori kanadalainen niin kylmästi vaan ”Kaskimäeksi” NHL-leirien ajaksi. Sitten, kun Kaskimäki toivottavasti palaa niin katsotaan uudestaan. Mäkiaholla ei pitäisi omissa papereissa olla lähtökohtaisesti vakiopaikkaa kokoonpanossa. Komarovilla myöskin paljon näytettävää.
Ei tällä kuuhun mennä. Varsinkin, kun päävalmentajana yksi Liigan heikoimmista, ellei heikoin, mutta tämän kanssa täytyy elää.