HIFK:n huhut, mutut & htt-spekuloinnit

  • 7 555 829
  • 32 250
Suosikkijoukkue
IFK ilman möyrimistä, SAB, NYR, Inkvisitio 1480-
Juuri nyt en saa kaivettua muististani, mutta kenet hommattiin MacLeanin paikoksi sitten hirveellä kiireellä?
 
Suosikkijoukkue
Paws relate, Waggy tails, Wet kisses, I'll bark yo
Juuri nyt en saa kaivettua muististani, mutta kenet hommattiin MacLeanin paikoksi sitten hirveellä kiireellä?

Kuparinen hankittiin paikkaamaan McLeania. Sehän ei sitten lopulta mennyt ihan hirveän putkeen.
 
Suosikkijoukkue
IFK ilman möyrimistä, SAB, NYR, Inkvisitio 1480-
Kuparinen hankittiin paikkaamaan McLeania. Sehän ei sitten lopulta mennyt ihan hirveän putkeen.
Totta, näin oli. Liigan kärkisentteri vaihtui siis 3/4-ketjun klesaiseen möyrijäsentteriin. Tosin, myös pistepotentiaali oli todistetusti hyvä parin edellisen kauden perusteella, mutta mies ei sitten palannut koskaan entiselleen loukkaantumisen jälkeen. Ei ollut onni mukana tälläkään kertaa.
 

Gilmore

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Ja tässä esimerkki sille joka väitti, ettei IFK anna ikinä ensimmäiselle kaudelle ulkomaa-pykälää:




McLean ei ehtinyt kuitenkaan liittyä joukkueen mukaan, sillä hän käytti option ja teki sopimuksen KHL:ään.


Luultavasti viittasit tällä minuun, joten vastataan nyt. Ei, Kurtis McLeanillä ei edelleenkään ollut mitään optiota sopimuksessaan siirtyä ulkomaille sopimuksensa ensimmäisenä kesänä, vaan hänen sopimus ostettiin rahalla ulos ennen kuin pelasi peliäkään IFK:ssa. Ja ennen kuin sinun tarvitsee taas kysyä, että olenko nähnyt sopimusta, niin ei, en ole, mutta olen aiheesta jutellut hänen (McLeanin) kanssaan ja jostain syystä uskon hänen puheisiinsa enemmän kuin sinun jatkoaikaväitteisiin.
 

Frankie

Jäsen
Suosikkijoukkue
평양시 IFK, Philadelphia Flyers, Arsenal FC
mutta olen aiheesta jutellut hänen (McLeanin) kanssaan ja jostain syystä uskon hänen puheisiinsa enemmän kuin sinun jatkoaikaväitteisiin.
Kimmo Timosen äänellä ”OHO, onko näin? Enpä olisi uskonut”
 

Bafforosso

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK parhaimmillaan
Joku kirjoitti jossain, että eipä meillä ole oikein hyviä pakistoja ollut (olisiko ollut vieläpä vertailuna Tapparaan) .
No, kaikkina mestaruusvuosina on kyllä ollut. Ekoina tosin neljä viidestä, kun pelattiin vain kahdella pakkiparilla. Ja on niitä välilläkin hyviä ollut. 1998 nyt ihan omaa luokkaansa.
Nykyisten ja huhuttujen lisäksi en oikein näe Lindbohmiin tarvetta, vaan kiekollisempaan versioon.
Kyllä vapaita on vielä NL:ssä, SHL:ssä ja AHL:ssä, jos Toope on myöhään liikkeellä.
Ja tämä on mutu: en yllättyisi, jos toisen mv:n nimi alkaisi L:llä.
 

Leipuri

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, Posipetterit
Joku kirjoitti jossain, että eipä meillä ole oikein hyviä pakistoja ollut (olisiko ollut vieläpä vertailuna Tapparaan) .
No, kaikkina mestaruusvuosina on kyllä ollut. Ekoina tosin neljä viidestä, kun pelattiin vain kahdella pakkiparilla. Ja on niitä välilläkin hyviä ollut. 1998 nyt ihan omaa luokkaansa.
Nykyisten ja huhuttujen lisäksi en oikein näe Lindbohmiin tarvetta, vaan kiekollisempaan versioon.
Kyllä vapaita on vielä NL:ssä, SHL:ssä ja AHL:ssä, jos Toope on myöhään liikkeellä.
Ja tämä on mutu: en yllättyisi, jos toisen mv:n nimi alkaisi L:llä.
Olihan teillä 15-16 vahva ja tasapainoinen pakisto. Se kausi olikin lähellä päättyä mestaruuteen.
 

M.Rönkkö-83

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, New York Islanders
Eipä olleet Tapparan julkistukset mitään veret seisauttavia. Toki heillä oli jo ennestään vahva runko kasassa.

Lehterä, Ikonen, Lepistö, Kiviharju ovat tämän palstan perusteella ”varmoja” tulijoita. Oma lähteeni tietää kertoa, että Komarov ei ole tehnyt vielä sopparia minkään joukkueen kanssa. Olikos tuosta Lindbohmista joku oikea huhu olemassa, vai onko ns. yleinen pipe dream?

AHL-ukoista tuli mieleen, että onko esim. Juolevin tai Gibsonin tulevista liikkeistä mitään huhuilua? Molemmat olisivat aika maukkaita hakuja mille tahansa joukkueelle.
 
Suosikkijoukkue
IFK ilman möyrimistä, SAB, NYR, Inkvisitio 1480-
AHL-ukoista tuli mieleen, että onko esim. Juolevin tai Gibsonin tulevista liikkeistä mitään huhuilua? Molemmat olisivat aika maukkaita hakuja mille tahansa joukkueelle.
Juolevi pysyy kasassa yhtä hyvin kuin Teemu Laakso, joten en edes miettisi hänen peräänsä.. Kunnossa ollessaan olisi toki ihan hyvä haku.
 
Suosikkijoukkue
Paws relate, Waggy tails, Wet kisses, I'll bark yo
Oletko nähnyt sopimuksen?
Oma ymmärrykseni on, ettei optiolla ole mitään määrämuotoa, vaan se on kahden osapuolen välinen yhteinen sopimus. Kyllä, tiedän myös sen, että käytetään myöskin alalle vakiintuneita käytäntöjä päivämäärineen, mutta mikään ei sopijapuolia velvoita niiden käyttöön. Päivämäärien sijasta optio voi olla myös euroja tai taaloja, jolloin siitä yleisemmin puhutaan korvauksena tai sopimussakkona, mutta myös optiona. IFK myöntyi sopimuksen purkuun. Suostutteliko siihen mahorkalta haiseva välimies omituisesti roikkuvassa nahkatakkissa, tilisiirto, vai pelkät allekirjoitukset sopimuksen purkupapereissa, on mahdotonta ainakaan minun tietää.

Siis väitätkö sä, että työntekijä ja työnantaja voivat vapaasti sopia määräaikaisen työsopimuksen käytännössä miten haluavat?
 
Suosikkijoukkue
IFK
Luultavasti viittasit tällä minuun, joten vastataan nyt. Ei, Kurtis McLeanillä ei edelleenkään ollut mitään optiota sopimuksessaan siirtyä ulkomaille sopimuksensa ensimmäisenä kesänä, vaan hänen sopimus ostettiin rahalla ulos ennen kuin pelasi peliäkään IFK:ssa. Ja ennen kuin sinun tarvitsee taas kysyä, että olenko nähnyt sopimusta, niin ei, en ole, mutta olen aiheesta jutellut hänen (McLeanin) kanssaan ja jostain syystä uskon hänen puheisiinsa enemmän kuin sinun jatkoaikaväitteisiin.

Asia selvä.

Tämä on kyllä erittäin mielenkiintoinen tapaus. Yhdessä haastattelussa McLean toteaa IFK-sopimuksen olleen varasuunnitelma, jonka purki option turvin:
-McLean ei ehtinyt kuitenkaan liittyä joukkueen mukaan, sillä hän käytti option ja teki sopimuksen KHL:ään. "Tavoitteena oli koko ajan pelata KHL:ssä, ja HIFK:n sopimus tehtiin vain varmuuden vuoksi."
Jos IFK sopimus oli tehty vain varmuuden vuoksi, ja Nybondas oli asiasta tietoinen, niin otti aika riskin ampua polveensa julkaisemalla tehdyn sopimuksen kesällä. Case Jonne Virtanen IFK riitautti pelaajan tekemän sopimuksen JYP:iin ja asia sovittiin välimiespäätöksen jälkeen JYP:n maksamalla korvauksella. Tässä pohjalla oli Jonnen tekemä suullinen sopimus IFK:n kanssa. Miten ihmeessä McLean sai purettua sopimuksensa nimellisellä summalla, kuten Nybondas on sitä kuvaillut? Miksi JYP rahastettiin, mutta Metallurg jätettiin rahastamatta. Tain no, summista aniharva tietää totuutta. Oleelista on tietenkin se, ettei vastaavat enää toistuisi.

Olen joskus joutunut työni puolesta tekemisiin amerikkalaisten sopimuskäytäntöjen kanssa. Niissä ei juuri anneta tilaa hyvässä hengessä-tulkinnoille, vaan ne tehdään sivuja säästelemättä mahdollisimman kattaviksi kaikissa tilanteissa. McLeanilla on todennäköisimmin ollut agentti, joka diilin on hoitanut. Jos hän on ollut tietoinen pelaajansa ajatuksesta tehdä vain 'varmuuden vuoksi' sopimus IFK:n kanssa, niin uskaltaisiko hän tehdä sen ilman takaporttia sopimuksesta irtautumiseen? Minä en ainakaan uskaltaisi.
 
Suosikkijoukkue
Paws relate, Waggy tails, Wet kisses, I'll bark yo
Vastoi lakeja tehty sopimus on laiton. Mutta lakien puitteissa kyllä.

No hyvä. Avaatko minulle sitten vielä, miten kuvaasi sopimussakko toimii sopimukseen kirjattuna optiona työlainsäädännön viitekehyksessä, kun puhutaan määräaikaisen työsopimuksen purkamisesta?
 

BOL

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Asia selvä.

Tämä on kyllä erittäin mielenkiintoinen tapaus. Yhdessä haastattelussa McLean toteaa IFK-sopimuksen olleen varasuunnitelma, jonka purki option turvin:
-McLean ei ehtinyt kuitenkaan liittyä joukkueen mukaan, sillä hän käytti option ja teki sopimuksen KHL:ään. "Tavoitteena oli koko ajan pelata KHL:ssä, ja HIFK:n sopimus tehtiin vain varmuuden vuoksi."
Jos IFK sopimus oli tehty vain varmuuden vuoksi, ja Nybondas oli asiasta tietoinen, niin otti aika riskin ampua polveensa julkaisemalla tehdyn sopimuksen kesällä. Case Jonne Virtanen IFK riitautti pelaajan tekemän sopimuksen JYP:iin ja asia sovittiin välimiespäätöksen jälkeen JYP:n maksamalla korvauksella. Tässä pohjalla oli Jonnen tekemä suullinen sopimus IFK:n kanssa. Miten ihmeessä McLean sai purettua sopimuksensa nimellisellä summalla, kuten Nybondas on sitä kuvaillut? Miksi JYP rahastettiin, mutta Metallurg jätettiin rahastamatta. Tain no, summista aniharva tietää totuutta. Oleelista on tietenkin se, ettei vastaavat enää toistuisi.

Olen joskus joutunut työni puolesta tekemisiin amerikkalaisten sopimuskäytäntöjen kanssa. Niissä ei juuri anneta tilaa hyvässä hengessä-tulkinnoille, vaan ne tehdään sivuja säästelemättä mahdollisimman kattaviksi kaikissa tilanteissa. McLeanilla on todennäköisimmin ollut agentti, joka diilin on hoitanut. Jos hän on ollut tietoinen pelaajansa ajatuksesta tehdä vain 'varmuuden vuoksi' sopimus IFK:n kanssa, niin uskaltaisiko hän tehdä sen ilman takaporttia sopimuksesta irtautumiseen? Minä en ainakaan uskaltaisi.

Edelleen, kyse on siitä, mitä sovitaan. Mikäli McLeanilla olisi ollut optio, hän ei olisi pulittanut HIFK:lle jenin pesoa. Pelaajan omilla sanomisilla, kuten "haluan aina pelata korkeimmalla mahdollisella tasolla", ei ole mitään merkitystä, jos hän on kuitenkin tehnyt sopimuksen "ei-korkeimmalle mahdolliselle tasolle". Kuten tässä tapauksessa oli asiain laita. Toisekseen, NHL oli myös tuolloin korkein mahdollinen taso, ei KHL. Että näihin haastatteluihin kannattaa suhtautua pienellä varauksella, varsinkin, kun toimittaja haastattelee vieraalla kielellä ja siinä voi mennä molemmin puolin mutkat vähän suoraksi. Ei välttämättä ole ajateltu, että jollain lähes 10 v. takaisten asioiden sanavalinnoilla on suurtakaan merkitystä.

Miksi Nybondas sopimuksen purkamiseen suostui, oli varmasti järkipäätös. Ei ole mitään järkeä pitää pelaajaa täällä, ellei hän halua tänne tulla. Siinä ei voita kukaan. Lisäksi, piirit ovat pienet ja kun toimit kerran fiksusti, siitä voi seurata myöhemmin jotain hyvää. Ehkä haluttiin pitää huoli siitä, että HIFK voi olla potentiaalinen seura myös jatkossa. En tiedä, koska en ole Tom Nybondas.

Virtasen juttu oli ihan eri tilanne ja siinä kysymyksessä oli kaksi samassa sarjassa pelaavaa jengiä. Virtanenhan on jälkikäteen todennut, että hän olisi voinut hoitaa itse asian paremmin. Tässäkin pitää katsoa isompaa kuvaa: jos Virtasen toiminta olisi hyväksytty, se olisi voinut toimia ennakkopäätöksenä kaikille muille pelaajille. Ja sitä yksikään Liiga-seura ei halua.
 
Suosikkijoukkue
IFK
No hyvä. Avaatko minulle sitten vielä, miten kuvaasi sopimussakko toimii sopimukseen kirjattuna optiona työlainsäädännön viitekehyksessä, kun puhutaan määräaikaisen työsopimuksen purkamisesta?

Nyt kun puhutaan McLean-sopimuksesta, niin on muistettava, että se oli oman aikansa lapsi. Jos haetaan vauhtia vielä vähän kauempaa, niin kannattaa vilkaista Kärppien ja Mikael Ganlundin sopimusta, sekä miten se kesti juristien tarkastelun. Tänä päivänä Kärppien silloinen töhöily tuntuu aika pöyristyttävältä, mutta oli todennäköisimmin vakio menettely nuorten pelaajien kohdalla omana aikanaan. Liiga vahvisti Granlundin Kärppien pelaajaksi, eli sopimukset päteviksi ja sitoviksi.Granlund haastoi Kärpät oikeuteen riitauttaakseen sopimukset, mutta seurojen kesken saatiin sopimus aikaiseksi, jolloin jäi arvoitukseksi, kuinka oikeus olisi riidan ratkaissut.

Case Jonne Virtanen alkoi pelaajan suullisesta sopimuksesta IFK:n kanssa, jonka Jonne mielestään perui, ja teki diilin JYP:n kanssa. Liiga katsoi Jonnen suullisen sopimuksen IFK kanssa päteväksi. Seurat sopivat riidan, ja JYP maksoi korvauksena jotain, mutta mitä ja mihin perustuen, niin sitä ei ole julkisuuteen kerrottu.

McLean sopimus julkistettiin 5/-13 Siinä on todennäköisimmin käytetty samaa pohjaa, kuin Granlundinkin sopimuksessa. Sopimuksessa on sanktioitu sopimuksen irtisanominen seuraavasti:

7.3 Pelaajan rikkomukset
Pelaaja ei saa solmia tämän sopimuksen täyttämistä estävää tai haittaavaa
pelaajasopimusta toisen työnantajan kanssa, Jos pelaaja solmii tällaisen
sopimuksen, työnantaja voi lakkauttaa tämän sopimusten mukaisten kor-
vausten maksamisen välittömästi. Pelaaja on myös velvollinen korvaa-
maan työnantajalle sopimuksen perusteettomasti purkamisesta aiheutuvan
vahingon.

Jos McLean teki IFK sopimuksen 'varalle' hakiessaan pelipaikkaa kohelosta, niin olisiko hän - tai hänen agenttinsa - hyväksynyt noin avoimeksi ja/tai mielivaltaisesti määriteltäväksi sopimuksen purkamisesta aiheutuneitten vahinkojen korvaamisen? Epäilen, viitaten kokemuksiini pohjoisamerikkalaisesta sopimuskulttuurista. Mutta entäpä jos tuon lauseen perään lisättiin lause: maksimissaan xxx$£€. Se turvaisi pelaajan seuran mielivaltaiselta rahastamiselta. Mutta syntyikö samalla tuosta silloin optio, sopimuksen ulososto-diili, vai sopimussakko? Vai voiko tätä edes tulkita 'sopimuksen ulos ostamiseksi' jos maksettava korvaus pitää sisällään vain aiheutuneen vahingon, mutta ei varsinaista korvausta sopimuksen purkamisesta, eli rahaa jolla seura päästää irti pelaajasta?
Nykyisellä lainsäädännöllä ristiriitaa ei synny, koska työntekijä voi irtisanoa määräaikaisenkin työsopimuksen koska tahansa edes ilmoittamatta asiasta yhtään mitään, vaan riittää, kun ei viikkoon ilmesty pelipaikalle, niin sopimus purkautuu. Nykyisissäkin pelaajasopimuksissa on vielä tuo sama korvaus-pykälä, jonka lainvoima on varmaan tarkistettu useamman juristin toimesta, mutta tuntuu tässä ajassa minun silmääni hyvin omituiselta.

Eli vastauksena kysymykseesi, nyt tässä ajassa en usko toimivan. Noissa vanhoissa sopimuksessa se on toiminut, koska JYP maksoi IFK:lle, ja McLean/seura tai joku maksoi sekin IFK:lle jotain. Liikkuiko Kärpät/IFK välillä rahaa, sitä ei ole julkistettu.



Edit: korjattu linkki
 
Viimeksi muokattu:
Suosikkijoukkue
Paws relate, Waggy tails, Wet kisses, I'll bark yo
Pilkoin vastaustasi, koska siinä on monta virheellistä olettamaa. Kokonaisuutena vastauksesi osoittaa, että työlainsäädäntö ei kuulu vahvuusalueisiisi. Kokonaisuudesta paistaa läpi pyrkimys perustella oikeaa näkemystä oikeasti. Käytännössä kuitenkin vain osoitat, että alkuperäinen väitteesi ei ole perustunut ainakaan tietoon, ja viestejäsi lukeva ei voi välttyä ajatukselta, että McLeanin sopimuspurun(kin) osalta vänkäät vain koska haluat olla eri mieltä kuin muut.

Lisätään vielä taustaksi se, että olen itse koulutukseltani juristi, kirjoittanut pro gradu -tutkielmani urheiluoileudesta ja suorittanut opiskeluaikoinani kaikki mahdolliset urheiluoikeuden kurssit, mitä Helsingin yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa oli tarjolla. Voin myös paljastaa, että tapaus Granlundia käsiteltiin toisella ko. kursseista. Tämän lisäksi asiasta käytiin paljon keskustelua tuolloisen työpaikkani työoikeusryhmän kanssa, osakasta myöden.

Nyt kun puhutaan McLean-sopimuksesta, niin on muistettava, että se oli oman aikansa lapsi. Jos haetaan vauhtia vielä vähän kauempaa, niin kannattaa vilkaista Kärppien ja Mikael Ganlundin sopimusta, sekä miten se kesti juristien tarkastelun. Tänä päivänä Kärppien silloinen töhöily tuntuu aika pöyristyttävältä, mutta oli todennäköisimmin vakio menettely nuorten pelaajien kohdalla omana aikanaan. Liiga vahvisti Granlundin Kärppien pelaajaksi, eli sopimukset päteviksi ja sitoviksi.Granlund haastoi Kärpät oikeuteen riitauttaakseen sopimukset, mutta seurojen kesken saatiin sopimus aikaiseksi, jolloin jäi arvoitukseksi, kuinka oikeus olisi riidan ratkaissut.

Työlainsäädäntö ei tuolta osin ole muuttunut viimeisen n. 10 vuoden aikana sillä tavalla, että McLeanin sopimusta tai tuota tilannetta voitaisiin pitää oman aikansa lapsena.

Granlundin tapaus toimii tässä erittäin huonona verrokkina, koska kyse on kahdesta täysin erilaisesta tapauksesta. McLeanin tapauksessa pelaaja halusi siirtyä isomman tilipussin perässä itään eikä edeltävän sopimuksen pätevyydestä ollut kummallakaan osapuolella mitään epäselvyyttä. Asia ei ollut riitainen. Granlundin tapauksessa pelaaja riitautti työsopimuksensa olemassaolon sillä perusteella, että vajaavaltainen ei ollut oikealla tavalla edustettuna sopimusta laadittaessa. Edellä kirjattu riitautuksen peruste muistinvaraisesti, on siten mahdollista, että taustalla oli muitakin kysymyksiä. Kyse oli jokatapauksessa riita-asiasta.

Juridisesti Liigan kannalla ei ollut asiassa mitään merkitystä, Liiga kun ei käytä oikeudellista tuomiovaltaa. Liigan kannan merkitys ja vaikutus tuli ja tulee tuomioistuinprosessin hitaudesta. Niin kauan kun asian käsittely olisi ollut kesken tuomioistuimessa, olisi Granlund saanut Suomessa edustaa vain Kärppiä. Sekä tuolloisen työpaikkani työoikeusryhmässä että urheiluoikeuden luennoilla pidettiin mahdollisen prosessin itsestään selvänä lopputulemana (julkisuudessa tuolloin olleiden tietojen perusteella), että Kärpät häviäisivät asian kaikissa oikeusasteissa. Yhtälailla todennäköisenä lopputuloksena kummassakin forumissa pidettiin, että IFK on maksanut korvauksen Kärpille. Tämä puhtaasti siitä syystä, että näin Granlund saatiin joukkueen vahvuuteen per heti. Tämän lausui muiden mukana myös Heikki Halila Helsingin yliopistolla pitämällään urheiluoikeuden luennolla. On täysin totta, että case Granlund ei ikinä päätynyt tuomioistuimen ratkaistavaksi, mutta juristikollegion keskuudessa asiasta valitsi jopa hämmästyttävä yksimielisyys.

McLeanin tapauksessa oli - aiemmin todetulla tavalla - kyse pelaajan halusta purkaa sopimuksensa ja tehdä uusi sopimus toisen joukkueen kanssa. Tältä osin on olemassa Euroopan unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu (case Lehtonen), jossa aihetta on sivuttu. Case Lehtosessa kyse oli toki siirtorajan sulkeutumisen jälkeen tapahtuneesta sopimuksen purusta, mutta ratkaisussaan tuomioistuin nimenomaisesti kirjasi, että toisen seuran tarjoama taloudellisesti parempi sopimus ei oikeuta pelaajaa purkamaan määräaikaista työsopimustaan. Tämä ratkaisu sitoo suomalaisia tuomioistuimia.

Case Jonne Virtanen alkoi pelaajan suullisesta sopimuksesta IFK:n kanssa, jonka Jonne mielestään perui, ja teki diilin JYP:n kanssa. Liiga katsoi Jonnen suullisen sopimuksen IFK kanssa päteväksi. Seurat sopivat riidan, ja JYP maksoi korvauksena jotain, mutta mitä ja mihin perustuen, niin sitä ei ole julkisuuteen kerrottu.

Kts. mitä yllä on todettu case Granlundin yhteydessä pelaajan oikeudesta edustaa seuraa.

Sivuhuomiona todettakoon, että case Granlund ja case Virtanen vertaantuvat toisiinsa monilta osin varsin hyvin, vaikka tiettyjä eroavaisuuksia löytyykin. Suurimpana se, että suullisen sopimuksen olemassaolon osoittaminen on tuomioistuimessa usein hyvin vaikeaa. Tämä luonnollisesti on heikentänyt IFK:n asemaa case Virtasen yhteydessä.

McLean sopimus julkistettiin 5/-13 Siinä on todennäköisimmin käytetty samaa pohjaa, kuin Granlundinkin sopimuksessa. Sopimuksessa on sanktioitu sopimuksen irtisanominen seuraavasti:

7.3 Pelaajan rikkomukset
Pelaaja ei saa solmia tämän sopimuksen täyttämistä estävää tai haittaavaa
pelaajasopimusta toisen työnantajan kanssa, Jos pelaaja solmii tällaisen
sopimuksen, työnantaja voi lakkauttaa tämän sopimusten mukaisten kor-
vausten maksamisen välittömästi. Pelaaja on myös velvollinen korvaa-
maan työnantajalle sopimuksen perusteettomasti purkamisesta aiheutuvan
vahingon.

Jos McLean teki IFK sopimuksen 'varalle' hakiessaan pelipaikkaa kohelosta, niin olisiko hän - tai hänen agenttinsa - hyväksynyt noin avoimeksi ja/tai mielivaltaisesti määriteltäväksi sopimuksen purkamisesta aiheutuneitten vahinkojen korvaamisen? Epäilen, viitaten kokemuksiini pohjoisamerikkalaisesta sopimuskulttuurista. Mutta entäpä jos tuon lauseen perään lisättiin lause: maksimissaan xxx$£€. Se turvaisi pelaajan seuran mielivaltaiselta rahastamiselta. Mutta syntyikö samalla tuosta silloin optio, sopimuksen ulososto-diili, vai sopimussakko? Vai voiko tätä edes tulkita 'sopimuksen ulos ostamiseksi' jos maksettava korvaus pitää sisällään vain aiheutuneen vahingon, mutta ei varsinaista korvausta sopimuksen purkamisesta, eli rahaa jolla seura päästää irti pelaajasta?

Mitä mielivaltaista tuossa sopimuskohdassa on? Suomessa vahingonkorvauskäytänteet eroavat huomattavasti common law -järjestelmien mielivaltaisista vahingonkorvauksista. Suomessa korvataan lähtökohtaisesti vain se osa toteutuneesta vahingosta, minkä vahingon kärsinyt osapuoli pystyy osoittamaan. Lisäksi sopimuskumppaneiden keskinäinen lojaliteettivelvoite johtaa siihen, että kummallakin osapuolella on velvollisuus pyrkiä rajoittamaan sille syntyvää vahinkoa. Tämän kaiken McLeanin Suomen agentti on varmasti tiennyt, tai ainakin olisi pitänyt tietää. Siksi tarvetta vakiopohjan muokkaamiselle tältä osin ei ole olemassa. En tiedä mitä tuolla lisäykselläsi syntyisi, mutta sen tiedän, että optio (valintaoikeus) ei olisi kyseessä. Jos ase ohimolla pitäisi jotain veikata, sanoisin kyseessä olevan vastuunrajoitus.

Nykyisellä lainsäädännöllä ristiriitaa ei synny, koska työntekijä voi irtisanoa määräaikaisenkin työsopimuksen koska tahansa edes ilmoittamatta asiasta yhtään mitään, vaan riittää, kun ei viikkoon ilmesty pelipaikalle, niin sopimus purkautuu. Nykyisissäkin pelaajasopimuksissa on vielä tuo sama korvaus-pykälä, jonka lainvoima on varmaan tarkistettu useamman juristin toimesta, mutta tuntuu tässä ajassa minun silmääni hyvin omituiselta.

Ensinnäkin työsopimuksen purkautuneena pitäminen on ollut kirjattuna lakiin jo kaikkien esiin nostamiesi tapausten aikana. Toisekseen olet ymmärtänyt sen täysin väärin, ei pelaaja voi itse olemalla viikon poissa katsoa sopimusta purkautuneeksi. Pelaajan poissaollessa tuo oikeus on joukkueella ja päinvastoin. Toki sitä en osaa sinulle sanoa, miten jääkiekkojoukkueen ollessa kyseessä työnantajan poissaolo käytännössä olisi mahdollista. Sitä voit sitten miettiä, että kuinka hanakasti joukkueet olisivat valmiita katsomaan pelaajien sopimuksia purkautuneiksi, jos nämä paremman sopimuksen toivossa vaan jättävät tulematta työpaikalle. Itse olen sitä mieltä, että jokaisella joukkueella olisi tuollaisessa tilanteessa velvollisuus olla antamatta kiukuttelevalle pelaajalle periksi. Palkanmaksuvelvoitetta ei kuitenkaan ole, jos ei työntekijä täytä omaa työntekovelvoitettaan.

Eli vastauksena kysymykseesi, nyt tässä ajassa en usko toimivan. Noissa vanhoissa sopimuksessa se on toiminut, koska JYP maksoi IFK:lle, ja McLean/seura tai joku maksoi sekin IFK:lle jotain. Liikkuiko Kärpät/IFK välillä rahaa, sitä ei ole julkistettu.

Jos et itsekään usko sopimussakko muotoon kirjatun option toimivan, miksi kirjoitit option voivan olevan myös sopimussakon muodossa? Eikö olisi parempi pysyä faktoissa omien väitteiden osalta? Vai onko todella niin, että tarve vängätä menee faktoissa pysymisen yli?
 

BOL

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Nyt kun puhutaan McLean-sopimuksesta, niin on muistettava, että se oli oman aikansa lapsi. Jos haetaan vauhtia vielä vähän kauempaa, niin kannattaa vilkaista Kärppien ja Mikael Ganlundin sopimusta, sekä miten se kesti juristien tarkastelun. Tänä päivänä Kärppien silloinen töhöily tuntuu aika pöyristyttävältä, mutta oli todennäköisimmin vakio menettely nuorten pelaajien kohdalla omana aikanaan. Liiga vahvisti Granlundin Kärppien pelaajaksi, eli sopimukset päteviksi ja sitoviksi.Granlund haastoi Kärpät oikeuteen riitauttaakseen sopimukset, mutta seurojen kesken saatiin sopimus aikaiseksi, jolloin jäi arvoitukseksi, kuinka oikeus olisi riidan ratkaissut.

Case Jonne Virtanen alkoi pelaajan suullisesta sopimuksesta IFK:n kanssa, jonka Jonne mielestään perui, ja teki diilin JYP:n kanssa. Liiga katsoi Jonnen suullisen sopimuksen IFK kanssa päteväksi. Seurat sopivat riidan, ja JYP maksoi korvauksena jotain, mutta mitä ja mihin perustuen, niin sitä ei ole julkisuuteen kerrottu.

McLean sopimus julkistettiin 5/-13 Siinä on todennäköisimmin käytetty samaa pohjaa, kuin Granlundinkin sopimuksessa. Sopimuksessa on sanktioitu sopimuksen irtisanominen seuraavasti:

7.3 Pelaajan rikkomukset
Pelaaja ei saa solmia tämän sopimuksen täyttämistä estävää tai haittaavaa
pelaajasopimusta toisen työnantajan kanssa, Jos pelaaja solmii tällaisen
sopimuksen, työnantaja voi lakkauttaa tämän sopimusten mukaisten kor-
vausten maksamisen välittömästi. Pelaaja on myös velvollinen korvaa-
maan työnantajalle sopimuksen perusteettomasti purkamisesta aiheutuvan
vahingon.

Jos McLean teki IFK sopimuksen 'varalle' hakiessaan pelipaikkaa kohelosta, niin olisiko hän - tai hänen agenttinsa - hyväksynyt noin avoimeksi ja/tai mielivaltaisesti määriteltäväksi sopimuksen purkamisesta aiheutuneitten vahinkojen korvaamisen? Epäilen, viitaten kokemuksiini pohjoisamerikkalaisesta sopimuskulttuurista. Mutta entäpä jos tuon lauseen perään lisättiin lause: maksimissaan xxx$£€. Se turvaisi pelaajan seuran mielivaltaiselta rahastamiselta. Mutta syntyikö samalla tuosta silloin optio, sopimuksen ulososto-diili, vai sopimussakko? Vai voiko tätä edes tulkita 'sopimuksen ulos ostamiseksi' jos maksettava korvaus pitää sisällään vain aiheutuneen vahingon, mutta ei varsinaista korvausta sopimuksen purkamisesta, eli rahaa jolla seura päästää irti pelaajasta?
Nykyisellä lainsäädännöllä ristiriitaa ei synny, koska työntekijä voi irtisanoa määräaikaisenkin työsopimuksen koska tahansa edes ilmoittamatta asiasta yhtään mitään, vaan riittää, kun ei viikkoon ilmesty pelipaikalle, niin sopimus purkautuu. Nykyisissäkin pelaajasopimuksissa on vielä tuo sama korvaus-pykälä, jonka lainvoima on varmaan tarkistettu useamman juristin toimesta, mutta tuntuu tässä ajassa minun silmääni hyvin omituiselta.

Eli vastauksena kysymykseesi, nyt tässä ajassa en usko toimivan. Noissa vanhoissa sopimuksessa se on toiminut, koska JYP maksoi IFK:lle, ja McLean/seura tai joku maksoi sekin IFK:lle jotain. Liikkuiko Kärpät/IFK välillä rahaa, sitä ei ole julkistettu.

Tuo sun eka linkki ei toimi.

Tossa HIFK:n ja Kärppien välisessä Granlund-asiassa Kärpillä oli aika paljon hävittävää, kuten tästä linkistä käy ilmi, joten ei ole suurikaan ihme, että asiat saatiin sovittua ja Mikke oli HIFK:n pelaaja.


Virtasen keissi meni, kuten Liigassa on usein tapana: asioista sovittiin kulisseissa. Liiga-seurojen intresseissä ei ole, että asioita levitellään julkisesti ja siksi on helpompi kaivaa kuvetta ja sopia. Tästähän on ihan julkisuudessakin ollut puhetta, miten Liigan herrasmiessopimukset eivät välttämättä kestä päivänvaloa. Toisekseen, JYP on pikkuseura ja jos se "on riidoissa" HIFK:n kanssa, sillä voi olla muutamaa kymppitonnia suuremmat seuraukset. JYP myös maksoi siitä, että saa Virtasen ylipäätään kentälle. Ja tossa Granlundin keississäkään "Liigan näkemykset" eivät ihan kohdanneet todellisten tapahtumien kanssa.

Eihän amerikkalaisilla sopimuksilla ole täällä mitään merkitystä, koska Suomessa tehdään suomalaiset pelaajasopimukset. Allekirjoittamalla sopimuksen, pelaaja sitoutuu noudattamaan sen sopimuksen ehtoja, ei minkään muun Liigan. On siis olemassa sellainen riski, että pelaaja ei pääse siitä sopimuksestaan irti, mutta kuten todettua, ei se seurankaan intresseissä ole pitää ketään väkisin. Mutta myös ajankohta ja yleinen markkinatilanne säätelevät varmastikin seurojen tahtotilaa päästää pelaaja pois. Jos korvaavaa pelaajaa on vaikea löytää, eiköhän se vaikuta vaaditun purkukorvauksen määräänkin.

Jos pelaaja ei saavu työpaikalle, koska häntä ei vain satu huvittamaan, ei se sopimus mihinkään automaattisesti purkaudu ja pelaaja vapaudu velvoitteistaan. Tietenkään. Mikäli näin tapahtuu, pelaaja rikkoo sopimustaan ja on lähtökohtaisesti korvausvelvollinen, mikäli hän ei voi esittää perusteltua syytä. Ja jos riitelemään aletaan, se yleensä maksaa enemmän kuin vain jäljellä oleva palkka. Lisäksi seuralla on pelaajan pelaajaoikeudet sopimuskauden loppuun, joten kovin kesken kautta ohareitakaan ei kannata tehdä, koska pelaamaan ei sillä kaudella pääse, ellei edellinen seura hyväksy siirtoa.

Optio tarkoittaa sitä, että pelaaja voi tehdä sopimuksen toiseen seuraan tietyin erikseen sovituin ja sopimukseen kirjatuin ehdoin tiettyyn päivämäärään mennessä. Kuluitta, eli kukaan ei maksa kenellekään mitään. Sen sopimukseen kirjatun päivämäärän jälkeen pelaaja ei voi enää yksipuolisesti ilmoittaa, että en muuten pelaakaan teillä ensi kautta, vaan se optio raukeaa, mikäli optiota ei ole käytetty. Rahalla saa tietysti vaikka ja mitä, mutta olennaista on, että päivämäärillä on merkitystä. Ei Liigassakaan ole missään vaiheessa ollut, ei edes hulluina KHL-vuosina sellainen mahdollista, että joku rybyjengi vain ilmoittaa kesken kauden, että me otetaan toi ja seura ei voi sille mitään, vaan asioista on aina sovittu erikseen. Usein ne rahat vain olivat niin isoja, että esim. jollekin JYPille ei tuottanut lainkaan vaikeuksia päästää kovia nimiä lähtemään kesken sopimuskauden, mutta aina niistä kuitenkin sovittiin erikseen, koska siirtopapereihin tarvitaan myös vanhan seuran suostumus. Niillähän siirtokorvauksillahan JYP rahoitti seuran toimintaa ja jossain vaiheessa niitä kai oikein budjetoitiinkin. Ja koska pikkuseura, kaikki ymmärsivät kupletin juonen. HIFK:ssa tuollainen ei kävisi ikinä, koska kyllä tämän kokoisen seuran pitää Liigassa operoida puhtaasti tulorahoituksella. Imagojuttujakin siis.

Erittäin harvakseltaan sopimusriitoja on ollut, kun huomioidaan, paljonko sopimuksia joka vuosi tehdään, että tuskin näitä asioita kovin ongelmalliseksikaan koetaan. Varmaan johtuu siitä, että sopimukset ovat sopimuksia ja niitä kunnioitetaan, vaikka joskus paska diili toiselle osapuolelle olisikin.
 

Bafforosso

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK parhaimmillaan
Pilkoin vastaustasi, koska siinä on monta virheellistä olettamaa. Kokonaisuutena vastauksesi osoittaa, että työlainsäädäntö ei kuulu vahvuusalueisiisi. Kokonaisuudesta paistaa läpi pyrkimys perustella oikeaa näkemystä oikeasti. Käytännössä kuitenkin vain osoitat, että alkuperäinen väitteesi ei ole perustunut ainakaan tietoon, ja viestejäsi lukeva ei voi välttyä ajatukselta, että McLeanin sopimuspurun(kin) osalta vänkäät vain koska haluat olla eri mieltä kuin muut.

Lisätään vielä taustaksi se, että olen itse koulutukseltani juristi, kirjoittanut pro gradu -tutkielmani urheiluoileudesta ja suorittanut opiskeluaikoinani kaikki mahdolliset urheiluoikeuden kurssit, mitä Helsingin yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa oli tarjolla. Voin myös paljastaa, että tapaus Granlundia käsiteltiin toisella ko. kursseista. Tämän lisäksi asiasta käytiin paljon keskustelua tuolloisen työpaikkani työoikeusryhmän kanssa, osakasta myöden.



Työlainsäädäntö ei tuolta osin ole muuttunut viimeisen n. 10 vuoden aikana sillä tavalla, että McLeanin sopimusta tai tuota tilannetta voitaisiin pitää oman aikansa lapsena.

Granlundin tapaus toimii tässä erittäin huonona verrokkina, koska kyse on kahdesta täysin erilaisesta tapauksesta. McLeanin tapauksessa pelaaja halusi siirtyä isomman tilipussin perässä itään eikä edeltävän sopimuksen pätevyydestä ollut kummallakaan osapuolella mitään epäselvyyttä. Asia ei ollut riitainen. Granlundin tapauksessa pelaaja riitautti työsopimuksensa olemassaolon sillä perusteella, että vajaavaltainen ei ollut oikealla tavalla edustettuna sopimusta laadittaessa. Edellä kirjattu riitautuksen peruste muistinvaraisesti, on siten mahdollista, että taustalla oli muitakin kysymyksiä. Kyse oli jokatapauksessa riita-asiasta.

Juridisesti Liigan kannalla ei ollut asiassa mitään merkitystä, Liiga kun ei käytä oikeudellista tuomiovaltaa. Liigan kannan merkitys ja vaikutus tuli ja tulee tuomioistuinprosessin hitaudesta. Niin kauan kun asian käsittely olisi ollut kesken tuomioistuimessa, olisi Granlund saanut Suomessa edustaa vain Kärppiä. Sekä tuolloisen työpaikkani työoikeusryhmässä että urheiluoikeuden luennoilla pidettiin mahdollisen prosessin itsestään selvänä lopputulemana (julkisuudessa tuolloin olleiden tietojen perusteella), että Kärpät häviäisivät asian kaikissa oikeusasteissa. Yhtälailla todennäköisenä lopputuloksena kummassakin forumissa pidettiin, että IFK on maksanut korvauksen Kärpille. Tämä puhtaasti siitä syystä, että näin Granlund saatiin joukkueen vahvuuteen per heti. Tämän lausui muiden mukana myös Heikki Halila Helsingin yliopistolla pitämällään urheiluoikeuden luennolla. On täysin totta, että case Granlund ei ikinä päätynyt tuomioistuimen ratkaistavaksi, mutta juristikollegion keskuudessa asiasta valitsi jopa hämmästyttävä yksimielisyys.

McLeanin tapauksessa oli - aiemmin todetulla tavalla - kyse pelaajan halusta purkaa sopimuksensa ja tehdä uusi sopimus toisen joukkueen kanssa. Tältä osin on olemassa Euroopan unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu (case Lehtonen), jossa aihetta on sivuttu. Case Lehtosessa kyse oli toki siirtorajan sulkeutumisen jälkeen tapahtuneesta sopimuksen purusta, mutta ratkaisussaan tuomioistuin nimenomaisesti kirjasi, että toisen seuran tarjoama taloudellisesti parempi sopimus ei oikeuta pelaajaa purkamaan määräaikaista työsopimustaan. Tämä ratkaisu sitoo suomalaisia tuomioistuimia.



Kts. mitä yllä on todettu case Granlundin yhteydessä pelaajan oikeudesta edustaa seuraa.

Sivuhuomiona todettakoon, että case Granlund ja case Virtanen vertaantuvat toisiinsa monilta osin varsin hyvin, vaikka tiettyjä eroavaisuuksia löytyykin. Suurimpana se, että suullisen sopimuksen olemassaolon osoittaminen on tuomioistuimessa usein hyvin vaikeaa. Tämä luonnollisesti on heikentänyt IFK:n asemaa case Virtasen yhteydessä.



Mitä mielivaltaista tuossa sopimuskohdassa on? Suomessa vahingonkorvauskäytänteet eroavat huomattavasti common law -järjestelmien mielivaltaisista vahingonkorvauksista. Suomessa korvataan lähtökohtaisesti vain se osa toteutuneesta vahingosta, minkä vahingon kärsinyt osapuoli pystyy osoittamaan. Lisäksi sopimuskumppaneiden keskinäinen lojaliteettivelvoite johtaa siihen, että kummallakin osapuolella on velvollisuus pyrkiä rajoittamaan sille syntyvää vahinkoa. Tämän kaiken McLeanin Suomen agentti on varmasti tiennyt, tai ainakin olisi pitänyt tietää. Siksi tarvetta vakiopohjan muokkaamiselle tältä osin ei ole olemassa. En tiedä mitä tuolla lisäykselläsi syntyisi, mutta sen tiedän, että optio (valintaoikeus) ei olisi kyseessä. Jos ase ohimolla pitäisi jotain veikata, sanoisin kyseessä olevan vastuunrajoitus.



Ensinnäkin työsopimuksen purkautuneena pitäminen on ollut kirjattuna lakiin jo kaikkien esiin nostamiesi tapausten aikana. Toisekseen olet ymmärtänyt sen täysin väärin, ei pelaaja voi itse olemalla viikon poissa katsoa sopimusta purkautuneeksi. Pelaajan poissaollessa tuo oikeus on joukkueella ja päinvastoin. Toki sitä en osaa sinulle sanoa, miten jääkiekkojoukkueen ollessa kyseessä työnantajan poissaolo käytännössä olisi mahdollista. Sitä voit sitten miettiä, että kuinka hanakasti joukkueet olisivat valmiita katsomaan pelaajien sopimuksia purkautuneiksi, jos nämä paremman sopimuksen toivossa vaan jättävät tulematta työpaikalle. Itse olen sitä mieltä, että jokaisella joukkueella olisi tuollaisessa tilanteessa velvollisuus olla antamatta kiukuttelevalle pelaajalle periksi. Palkanmaksuvelvoitetta ei kuitenkaan ole, jos ei työntekijä täytä omaa työntekovelvoitettaan.



Jos et itsekään usko sopimussakko muotoon kirjatun option toimivan, miksi kirjoitit option voivan olevan myös sopimussakon muodossa? Eikö olisi parempi pysyä faktoissa omien väitteiden osalta? Vai onko todella niin, että tarve vängätä menee faktoissa pysymisen yli?
Tuossa luulisi 00:ien menneen suuhun.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös