HIFK muistuttaa hämmentävän paljon 2000-luvun alun Rangersiä, jonka Free Agent-hankintoihin pohjautunut pelaajapolitiikka johti urheilulliseen mahalaskuun: seura jäi kausi toisensa perään pudotuspelien ulkopuolelle. Rangersistä katosi urheilullinen uskottavuus. Kurssi muuttui, kun työsulkukauden jälkeen NHL otti käyttöön palkkakaton kaudelle 2005-2006. Free Agent-tuhlailu ei enää onnistunutkaan ja kävikin niin, että Rangers alkoi "edullisella" joukkueella menestymään urheilullisesti. Onnistumiset runkosarjassa palkittiin, kun Rangers pitkän tauon jälkeen eteni pudotuspeleihin keväällä 2006. Nyt 2020-luvulla, organisaation johtoportaan muutosten ja onnistuneiden pelaajahankintojen ansiosta, Rangers on noussut NHL:n parhaiden seurojen joukkoon urheilullisen menestymisen näkökulmasta ja samalla kilpailemaan mestaruuden voittamisesta.
Kuten kirjoitin aiemmin, HIFK:ssa tarvitaan muutosta ja sen pitää ulottua myös seuran toimintakulttuuriin. Muutokset ovat tarpeen myös pelaajahankintojen vinkkelistä. Kaikki huippupelaajat eivät suinkaan juokse pelkän palkan perässä: osa heistä arvioi myös seuran urheilullisen menestymisen mahdollisuuksia, kun pohtivat, mihin seuraan heidän kannattaisi mennä. HIFK:ta tulee uudistaa ja palauttaa urheilullinen menestyminen, jotta kykenemme jatkossa kilpailemaan hyvistä pelaajista. Samalla pitää olla rohkeutta nostaa HIFK:n nuoria pelaajia myös avainrooleihin edustusjoukkueessa.
Tässä voi samalla lähettää onnittelut Meidän Gimmoille, jotka näyttävät mallia urheilullisesta menestymisestä ja toivat HIFK:lle toisen peräkkäisen Suomen mestaruuden :)) Siinä menestymisen mallia Kundien puolelle.