Mainos

HIFK kaudella 2015–2016

  • 588 949
  • 2 098

RonSwanson

Jäsen
Suosikkijoukkue
ManU, HIFK, Pittsburgh Steelers, Die Mannschaft
Täältä tulee peukkua JHagin mielipiteelle ja kirjoitukselle: ihmiset fanittavat jääkiekkojengiä, ei UTJ:ta tai hallituksen puheenjohtajaa. En muiden liigajoukkueiden toimitusjohtajien ja urheilutoimenjohtajien nimiä muista, mutta mututuntumalla veikkaisin, etteivät muiden joukkueiden fanit ole niin kiivaasti kiskomassa omaa "Nybaria" pois palliltaan kuin HIFK:n jatkoaika.com -osastolla :)

Minä en ainakaan lukenut (/osannut lukea) JHagin kannattavan jotain x määrää mahdollisuuksia hallitukselle ynnä muille office-puolen ihmisille: suora lainaus on "Joten jos kausi 15/16 on hyvä, ei ole ehkä syytä miettiä vaihdoksia." Ja tottahan tuo on. Tällä kaudella HIFK keikkui hyvillä sijoituksilla, helmi-maaliskuu laski runkosarjasijoitusta radikaalisti, mutta Törmäsen jengi (hänelle tyypilliseen tapaan) veti hyvät pleijarit. Jos ensi vuonna ollaan samassa tilanteessa kuin vaikkapa Tappara nyt, välierien Game 7, niin ei fanit ole huutamassa Everille tai Nybarille kenkää. Korkeintaan sille veskarille, joka jatkoajalla imaisee puolesta kentästä. Tai Stögölle, jos finaalipaikka olisi kauden minimitavoite.

Pidän itse ensi kautta sen suhteen vedenjakajana, että tämä kausi antoi pikkaisen uskoa odottaa seuraavaa playoffkevättä, ja parempia saavutuksia. Jos taas jäädään pois välieristä, on tod.näk. isojen ratkaisujen paikka.

Ja tohon Bond-metaforaan haen vähän muokattua, mutta samanlaista ajatusta futiksen puolelta: Ei tarvinnut Manchester United fanien kertaakaan Sir Alex Fergusonin vuosina miettiä ennen kauden alkua, että kuka meillä on hallituksessa tekemässä päätöksiä. Valmentaja(Manageri tässä tapauksessa) oli rakentanut joukkueen, ja pelaajat eivät yleisesti ottaen flopanneet. Fani siis tietää lipun ostaessaan, minkälaista viihdettä sopii odottaa, ja sitä myös yleensä tuli. Brändi ei pettänyt. Toivottavasti HIFK pääsee tälläiseen asemaan.
 
4

444

Olet ilmeisesti kunnalla duunissa? Siinä tapauksessa valotan hieman: Vapaassa markkinataloudessa firman tuottavuutta mitataan hyvin yksinkertaisesti tuotos per panos-periaatteella. Eli kuinka paljon firma tuottaa rahaa verrattuna siihen sijoitettuun rahaan. Ja sitä mtataan hyvin tyypillisesti kerran neljännesvuodessa, puhutaan kvarttaalitaloudesta. Eikä tietenkään firman tarvitse olla alansa paras, riittää kun tietty positiivinen trendi on nähtävissä. Mutta voisin kuvitella, että jos firma toimii markkinoilla, joissa on esim. 12 kilpailijaa, ja firman budjetti on vuosi toisensa jälkeen TOP3-luokkaa, ei markkinoiden 6-7's sija tyydytä firman omistajia. Tämä siis vapaassa markkinataloudessa.

Eli rakkaaseen seuraamme ja Karavaanariin vapaasti sovellettuna: Minkä sijan seura saavuttaa tietyllä pelaajabudjetilla? Esim. tällä kaudella IFK:n runkkaripiste maksoi pelaajabudjettiin nähden kolmanneksi eniten, turkulaiset ja en muista mikä muu seura olivat meitä huonompia. Taidettiin olla toiseksi huonoin myös lopullisen sijoituksen perusteella. Ja olemme tuolla listalla häntäpäässä vuosi toisensa jälkeen. Lukuunottamatta kerran 13 vuodessa tapahtuvia nytkähdyksiä.

Otan kylmän Koffin. IFK:n ensimmäisessä kotimatsissa?
Sori mutta ei riitä. Sen sijaan esitetty ajatus joulupukista toimisi. Koska onhan se kuitenkin lasten silmissä ihan oikea asia, johon joko ollaan tyytyväisiä tai sitten ei. Yleensä kai ei. Eli IFK on kuin joulupukki?

Esitin alkuperäisen kysymyksen sillä ajatuksella, rohkealla olettamuksella, että meille faneille kelpaa vain mestaruus. Yksittäisiä uunoja varmasti löytyy, jotka yrittävät vieläkin uskotella itselleen, että mitali hei on mitali, etenkin jos peli on miellyttänyt silmää. Vaan vähemmistöön jäävät. Eli siinä mielessä meidän fanien kannalta ei ole mitään merkitystä sillä, millä pelaajabudjetilla täällä toimitaan: vain mestaruus kelpaa tai muuten kenkää kaikille. Ja niinhän se pitää tulosurheilussa ollakin. Ei sinne kentälle lähdetä yrittämään parastaan ja pitämään kivaa, vaan voittamaan. Jos ei muuten niin väkisin. Ei tarvitse ottaa suomalaisesta yleisurheilusta mallia.
Toisin sanoen kaikki muu kuin mestaruus on epäonnistumista. Ja toimiiko tämä vapaassa markkinataloudessa? Ollaanko tyytyväisiä (budjetista riippumatta) vain alan parhauteen ja kaikki muu on epäonnistumista? Saisinko jonkin ihan aidon esimerkin sellaisesta firmasta, jonka yrityskulttuuri on tällainen? Jos sellaisia on, oletan että löytyy myös selkeää aineistoa siitä, miten se on näkynyt tai näkyy tulevaisuudessa. Uskon kuitenkin, että yrityksessä kuin yrityksessä loppujen lopuksi ajatellaan vain kassavirtaa ja tilinpäätöksestä löytyvää lopputulosta enemmän kuin jotain sijoitusta markkinoilla. Etenkin kvartaalitaloudessa, jonka ajatusmalli on yksinkertaistettuna "lyhyen aikavälin pikavoitot".

Sanottakoon myös vielä tuhannennen kerran (voitte laskea jos ette usko), että mä en todellakaan ole mikään pro-Nybondas. Vaikka Uutela toki kivaa aluetta onkin. Häviäminen vituttaa todella rankasti, vaikka siihen kuinka tätä seuraa kannattaessa tottuisi. Mä en vain mitenkään kykene näkemään ongelmaa ainoastaan yhdessä muuttujassa, joita yhtälössä on kuitenkin satoja. Ja occamin partaveitselläkin voi pyyhkiä tässä tapauksessa vaikka perseensä (en tosin suosittele, voi tulla ns. paper cut hanuriin) ellei kykene osoittamaan, että Nybondas tosiaan on se todennäköisin ongelma.
 

JHag

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Leijonat vm. -88 ja -92
RonSwanson: Kiitti vastauksesta! Tarkoitin nimenomaan sitä, että HIFK:n pitäisi päästä kohti brändinsä ydintä, jolloin utj:t ja hallitukset unohtuvat. Voidaan keskittyä lätkään. Tarkkaan ottaenhan nimenomaan kritisoin Nybaa & nykyhallitusta siitä, että joudumme nyt kiinnittämään ihan liikaa huomiota näihin valaisijoihin ja muihin taustahahmoihin. Joita ovat siis Nyba & co. Oma kaipuuni HIFK:n brändin ytimeen on niin suuri, että jos näen viitteitä siihen ensi kaudella, en todellakaan jaksa miettiä että pitäisikö taustavoimia vaihtaa. Miksi pitäisi, jos löytävät jyvän? Siksikö, että olivat hukassa neljä edellistä kautta? Okei, se ehkä riittää perusteeksi jollekin, mutta itse elän tässä ja nyt. En koskaan kaipaa ketään valmentajaa takaisin HIFK:hon, keskityn elämään sen kanssa, joka meillä on nyt puikoissa. Näin muodoin olen niin helppo miellytettävä, että jos Nyba saa meille ensi kaudeksi aikaiseksi hyvän menon, en jaksaisi erottaa häntä enää keväällä -16 sillä perusteella, että meininki oli paskaa aikavälillä 2012-15. Se juna on mennyt jo.

Sama kääntäen: En ole kuitenkaan niin helppo, että automaattisesti hyväksyisin asioiden menevän sellaisissa perioideissa, että ensin on 4 vuotta paskaa, sitten vuosi kivaa. Yksi hutikausi pitää tässä bisneksessä antaa anteeksi (koskee valmentajaa ja utj:ta ja sillä oletuksella että toiminta ei ole ollut täysin apukoulutasoista), ei tämä niin helppoa ole, että katsotaan tekstitv:stä parhaat pelaajat ja voitetaan sillä mestaruudet putkeen. Jos nähdään, että paskuus jatkuu, pitäisi sitten reagoida nopeasti ja vaihtaa miehistöä samantien. Sopalle piti antaa kenkää silloin kun se tapahtui. Mutta jos Soppa olisi jäänyt ja oppinut jotain, olisiko hänelle pitänyt antaa silti kenkää taannehtivalla perusteella? Nyba olisi pitänyt vaihtaa jo pari kautta sitten, jos perusteena on yksiselitteisesti suoritustaso tulosurheilussa. En olisi vastustanut yhtään. Mutta jos Nyban jengi on neljän joukossa ensi kaudella, onko HIFK:lla enää pointtia ottaa kokonaan uutta kaveria opettelemaan kaikkea alusta?

Kyllä tässä mun näkemyksessäni on oma logiikkansa, löydän sen ainakin itse. Enkä millään muotoa oleta, että kanssani pitää olla samaa mieltä. Nyt kun muut jengit pelaavat, näitä on aika miettiä. Veikkaan, että Oulussa, Jkylässä, Raumalla ja Tampereella fanit eivät ole kenkäämässä utj:ta. Hyvä jos muistavat edes utj:nsa nimen. Ja nyt puhun faneista isossa mittakaavassa, en äärifaneja, jotka päivystävät täällä.
 

Red Machine

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Mutta jos Nyban jengi on neljän joukossa ensi kaudella, onko HIFK:lla enää pointtia ottaa kokonaan uutta kaveria opettelemaan kaikkea alusta?

Jos oletetaan, että sacred cow kuten Nyba voisi oikeasti saada monoa HIFK:sta, niin silloin vain finaalit/mestaruus pelastaisi miehen työpaikan mun mielestä. Sinne kun ei pääse ikinä väärinrakennetut/ei vahvisteta kauden aikana- jengit. Annan sen verran siimaa, että finaaleissa koko touhu on pelkästään pelaajien ja valmentajan käsissä. UTJ on tuolloin työnsä tehnyt, meni syteen tai saveen.

Mutta tuo kyssärisi: riippuu ihan helvetisti ketä olisi saatavilla korvaajaksi. Esim. en missään nimessä vaihtaisi Ville Peltoseen koska ei Le Capitainin kontaktit voi ihan viellä olla vaadittavalla tasolla vaikka tunnettu toki onkin. Verkostuminen vie aikaa. Mutta joku Holtari/Keklu- tason kaveri? In a nanosecond.
 

JHag

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Leijonat vm. -88 ja -92
JMutta joku Holtari/Keklu- tason kaveri? In a nanosecond.

Jep, tämä on päivänselvää mullekin. Olen vain realisti ja tiedän, että HIFK ei ole tällaisten nimien perässä. Pointtihan mulla on se, että asioihin pitää reagoida ajoissa. En ole Törmäs-kiekon fani, mutta kun hän nyt on annettuna tekijänä, toivon että suoriudutaan mahdollisimman hyvin. Otan Nyban samanlaisena annettuna tekijänä - kunnes toisin todistetaan.
 

Stigu

Jäsen
Sori mutta ei riitä. Sen sijaan esitetty ajatus joulupukista toimisi. Koska onhan se kuitenkin lasten silmissä ihan oikea asia, johon joko ollaan tyytyväisiä tai sitten ei. Yleensä kai ei. Eli IFK on kuin joulupukki?

Esitin alkuperäisen kysymyksen sillä ajatuksella, rohkealla olettamuksella, että meille faneille kelpaa vain mestaruus. Yksittäisiä uunoja varmasti löytyy, jotka yrittävät vieläkin uskotella itselleen, että mitali hei on mitali, etenkin jos peli on miellyttänyt silmää. Vaan vähemmistöön jäävät.
Mä olen sen verran uuno, että mulle kelpaisi, että IFK pelaisi esim. välierissä kolme kertaa neljässä vuodessa.Silloin tietäisi, että jengin rakennus on UTJ:n näpeissä, hommassa on jatkuvuutta ja se mestaruus tulisi pelkästään todennäköisyyksien mukaan alle 10:ssä vuodessa.

Mulle ei kelpaa esim. seuraavat sijoitukset 2000-luvulla: 6,10,7,3,5,4,6,7,9,6,1,6,8,10,7. Tuon mukaan IFK on pelannut 3 kertaa 15 vuodessa välierissä ja voittanut mestaruuden kerran. Mulle tuo lukusarja myös kertoo, että seuran UTJ kokoaa TOP3-budjetilla 13 kertaa viidestätoista jengin joka menestyy alle TOP3:n. Lisäksi se kertoo, että suunnilleen puolessavälissä lukusarjaa tehty UTJ:n vaihdos ei parantanut tai heikentänyt merkittävästi lukusarjaa (pl toi ykkönen). Kaikkein eniten tuo lukusarja kuitenkin kertoo minulle, että seuran johto on tyytyväinen noihin yksittäisiin lukuihin ja koko lukusarjaan. Ja tämä on itse asiassa pääpointti. Olen arvostellut Tomppaa, mutta suurin syyllinen on se taho, joka hänen toimintansa siunaa.

Jännä testi muuten jonka voi tehdä: Printtaa lukusarja fonttikoolla 24 Times New Roman A4-paperille. Aseta paperi silmiesi korkeudelle ja astu 40 sentin päähän paperista. Tuijota paperia noin 30 minuutin ajan. Paperin ulkolaitoihin alkaa pikku hiljaa muodostua kuvia: ensin pitäisi ilmestyä vasempaan alalaitaan Sir Pentin pää, hieman tämän jälkeen sen vierelle Frank Moberg ja Kimmo Heino golfaamassa (siluettikuva). Tämän jälkeen seuraa minuutin illuusio sahalaitakuvioita, jotka saattavat sattua silmiin, minkä jälkeen paperin keskelle ilmestyy Tom Nybondaksen krapulainen pää, taustalla näkyy kolmen sepän patsaan siluetti (IFK:n hallitus rakentaa Gardenia). Jos teet testin, varmista että saat tehdä sen rauhassa. Hyvä paikka on esim duunipaikan vessa.
 

Massimo 1897

Jäsen
Suosikkijoukkue
Hifk
Mä olen sen verran uuno, että mulle kelpaisi, että IFK pelaisi esim. välierissä kolme kertaa neljässä vuodessa.Silloin tietäisi, että jengin rakennus on UTJ:n näpeissä, hommassa on jatkuvuutta ja se mestaruus tulisi pelkästään todennäköisyyksien mukaan alle 10:ssä vuodessa.

Minäkin sen verran uunoutunut että, enään ei tarvii joka vuosi voittaa mestaruutta, mutta pärjätä pitää. Jos ei pärjätä, niin ainakin ulospäin pitäisi näyttää että homma toimii, se ei ole ifk:ssa kai ikinä ollut kunnossa. Munatonta puuhastelua. Suurinosa Nybondaksen Ratkasuista on ollut enemmän tai vähemmän seurausta jostain, tekemättömästä tai väärin tehdystä asiasta! yksi hard on 15 vuodessa.... huoh!

Mutta niinkuin tuossa ylempänä jo sanottiin: Niin nyt ja tässä Tomofhelsinki tarvitsee työrauhan, seuraavaksi vuodeksi.
 

JHag

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Leijonat vm. -88 ja -92
Mun toiveeni / vaatimukseni:

-Joka kausi pitäisi olla liigan fyysisin ja puhutuin joukkue.
-Liigan paras ja liigan vittumaisin pelaaja - näiden molempien pitää löytyä aina HIFK:sta! Jäähy- ja pistepörssin voitto haltuun.
-Liigan top3 -maalivahti on löydyttävä joka kausi HIFK:sta.
-HIFK:n alakerta ei saa olla harjoittelupaikka kuin korkeintaan yhdelle sällille per kausi. Siellä pitää olla riittävästi lihaa, liikettä ja kiekollista taitoa.
-Hävitä saa, mutta ei ilman taistelua.
-Kotiotteluissa ei taka-askelia, Nordis on pyhättö! Jos ja kun on pitkässä sarjassa pakko pakitella, niin vierasmatseissa kiitos.

Väitän, että pelkästään näillä reunaehdoilla veli Stigun minivaatimus kolme kertaa neljässä vuodessa välierissä toteutuu. Mestaruus saataisiin ainakin 2 kertaa vuosikymmenessä. Mahdollista myös useammin. Ja ainuttakaan ns. välikautta ei olisi, kun pidettäisiin tiukasti kiinni noista perusvaatimuksista.

(samaan aikaan telkkarissa kahvaralukko.....en ole katkera mutta kuitenkin....ja kahvarakin on tosi väsynyt läppä, myönnän)
 

Stigu

Jäsen
JHagin toivelistaan ei ole muuta lisättävää, kuin että IFK:sta pitäisi löytyä joka kausi se vittumaisin nelosketju.Muut ketjut pelatkoot AirHocekytä, MotherNatureHockeytä tai Sopanperuuttelukiekkoa. Olisin onnellinen!
 

Justice

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Cowboys, Man Utd, Devils, Jazz
Näissä toivelistoissa vaan on se, että ne ovat ihan mahdottomia toteutettavia. Ainakin siinä kohtaa kun vaaditaan, että joka kausi pitäisi olla Liigan paras jollain osa-alueella. Jos pitkäjänteistä menestystä halutaan, pitää vaan lähteä siitä, että jokaisella osa-alueella ollaan sarjan viiden parhaan joukossa. Top 5 päävalmentaja. top 5 maalivahti, top 5 ykkössentteri, top 5 kiekollinen pakki, top 5 isäntä, top 5 maalintekijä, top 5 ylivoima, top 5 alivoima ja top 5 jarrukenttä. Noi kun saa samaan pakettiin, niin kyllä sillä välierissä vähintään ollaan. Ja ton kun kerran saa rakennettua, niin perkele sehän vielä mahdollistaa pitkäjänteisen menestymisen. Jos jokaisella osa-alueella ollaan Liigan ykkösiä, niin jengillä on joka helvetin vuosi uudelleenrakennus käynnissä kun isommat sarjat vie pelaajat.

Mitään tilastoja katsomatta, puhtaasti mielikuvien mukaan, mä nään viime kauden HIFK:n noiden vaatimusten osalta seuraavasti;

Päävalmentaja: Alkuvuoden slumppiin keksittiin korjausliike ihan liian isolla viiveellä. Ei oltu top 5 viime kaudella, mutta edellytykset sinne nousemiselle on olemassa.

Maalivahti: Ei täyttynyt. Maalivahdit pelasit koko kauden ihan hyvin, mutta Liigassa ei top 5 sakkiin päästy. Ostoksilla on käytävä.

Ykkössentteri: Ei täyttynyt. Ramulla on kaikki edellytykset olla jopa top 1 ykkössentteri Liigassa, mutta ei tällä kaudella juurikaan päässyt tuossa roolissa yrittämään. Ramun jatkosta riippuu pitääkö ukkoa tuoda sisään vai eikö.

Kiekollinen pakki: Täyttyi. Taipalus oli pakkien pistepörssissä ihan kärkipäässä ja ppg:llä mitattuna vieläkin korkeammalla. Taipalus ei ole lähelläkään sitä loistoa, mihin me fanit ollaan Stadissa totuttu. Siltikin Liigan tasolla meillä on riittävän kova kiekollinen pakki rivissä.

Isäntä: Ei täyttynyt. Pitkään isäntä puuttui tyystin. Lopulta saatiin Generous, mutta eipä hänkään taida yltää top 5:een isäntänä Liigassa. Generous tuo hyvää taustatukea fyysiselle puolelle, mutta ei riitä isännäksi. Pakko tuoda isäntä jengiin.

Maalintekijä: Ei täyttynyt. Tältä osin työkalut piti kyllä olla olemassa, mutta niin vaan jäivät Zabo ja Puustinen top 5 ulkopuolelle. Luttinen yllätti positiivisesti, mutta ei yltänyt top 5:een. Zabo ja Pudi jatkavat, nyt vaan pitää saada äijille hyvä kesä alle ja tarjoilu kuntoon.

Ylivoima: Ei täyttynyt. Hetkittäin ylivoima oli loistavaa, mutta liian usein pelkästään kiekon tuominen hyökkäysalueelle jäi haaveeksi maaleista puhumattakaan. Kauaksi jäätiin Kärppien ja Tapparan YV:n tehokkuudesta ja loistosta.

Alivoima: Ei täyttynyt. Vaikka pudotuspeleissä ei AV:lla enää omissa juuri soinut, niin ihan järkyttävää kuraa alivoima oli pitkin kautta. Eikös jossain kohtaa kautta oltu tilastollisesti jopa koko porukan huonoimpia AV:lla?

Jarrukenttä: Ihan alkukaudesta meillä oli loistava jarrukenttä Nykoppin ja Ikosen ympärillä. Ikosen hajottua ei enää jarrukenttää löytynyt. Koko kauden mittakaavalla vaatimus top 5 jarrukentästä ei täyttynyt. Ensi kaudeksi meillä on jo 2/3 pelaajia loistavaan jarrukenttään. Ei muuta kuin kaveri Nypsille ja Jasselle ja tämä osio on kondiksessa.
 

Stigu

Jäsen
Näissä toivelistoissa vaan on se, että ne ovat ihan mahdottomia toteutettavia. Ainakin siinä kohtaa kun vaaditaan, että joka kausi pitäisi olla Liigan paras jollain osa-alueella. Jos pitkäjänteistä menestystä halutaan, pitää vaan lähteä siitä, että jokaisella osa-alueella ollaan sarjan viiden parhaan joukossa.
Tätä mä en ymmärrä. Jos budjetti on Liigan TOP2/3, miksi viidenneksi paras millään osa-alueella kelpaisi? IFK:ssa pitäisi löytyä nimenomaan kunnianhimoa olla paras joka helvetin osa-alueella. Ilman kunnianhimoa ei synny mitään suurta, olemme ainaisesti sijoilla 5-10.
 

Justice

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Cowboys, Man Utd, Devils, Jazz
Tätä mä en ymmärrä. Jos budjetti on Liigan TOP2/3, miksi viidenneksi paras millään osa-alueella kelpaisi? IFK:ssa pitäisi löytyä nimenomaan kunnianhimoa olla paras joka helvetin osa-alueella. Ilman kunnianhimoa ei synny mitään suurta, olemme ainaisesti sijoilla 5-10.

Sen takia, että ei ole yksinkertaisesti mahdollista olla joka helvetin osa-alueella. Kunnianhimoa pitää ilman muuta olla, mutta Liigan kaltaisessa sarjassa liiallinen kunniannhimo kostautuu. Kostautumisella viittaan Raannan ja Keräsen kaltaisiin hankintoihin. Ne perkele vie osoittaa kunnianhimoa, mutta eipä siitä paljon meille iloa ollut.

Mitä taas tulee noihin budjetteihin, niin iso budjetti nimenomaisesti mahdollistaa sen, että me voidaan olla jokaisella osa-alueella siellä TOP 5:ssä. Pienempien budjettien seurat joutuvat allokoimaan varojaan voimakkaammin tiettyyn osa-alueeseen, jolloin joku toinen osa-alue jää auttamatta lähtökohtaisesti heikommaksi. HIFK:n budjetti mahdollistaa sen, että me voidaan hakea Liigan mittapuulla huippumaalivahti, jonka jälkeen rahat riittävät vielä huippu puolustukseen ja huippu hyökkäykseen. Ei parhaisiin joka osa-alueella, mutta huippuun. Mielummin mä otan toteutuvan TOP 5 jengin kuin NHL:ssä/AHL:ssä skulaavan kunnianhimoa osoittavan porukan.
 

Stigu

Jäsen
Sen takia, että ei ole yksinkertaisesti mahdollista olla joka helvetin osa-alueella. Kunnianhimoa pitää ilman muuta olla, mutta Liigan kaltaisessa sarjassa liiallinen kunniannhimo kostautuu. Kostautumisella viittaan Raannan ja Keräsen kaltaisiin hankintoihin. Ne perkele vie osoittaa kunnianhimoa, mutta eipä siitä paljon meille iloa ollut.
Raanta ja Keränen eivät kyllä olleet kunnianhimoa, vaan sitä Karavaanarin perus-Viking Lotto-meinkiä.

Ja joo, ymmärrän että TOP3-budjetilla ei voi olla TOP3 jokaisella osa-alueella. Mutta tässäkin pitäisi käyttää maalaisjärkeä: Liigan TOP3-budjetilla saa aivan varmasti Liigan TOP3 alakerran, liigan TOP3-neloskentän + Liigan TOP3 -ykkösketjun. Tämä riittäisi: Olisi a) mestaruuden eväät ja b) brändinmukainen kiekko ainakin jollain tavalla toteutettuna.

Pointtina on ehkä se, että IFK:n joukkueenkokoamisessa ei ikinä ole mitään yllä mainitun kaltaista punaista lankaa.
 
Suosikkijoukkue
HIFK
Tätä mä en ymmärrä. Jos budjetti on Liigan TOP2/3, miksi viidenneksi paras millään osa-alueella kelpaisi? IFK:ssa pitäisi löytyä nimenomaan kunnianhimoa olla paras joka helvetin osa-alueella. Ilman kunnianhimoa ei synny mitään suurta, olemme ainaisesti sijoilla 5-10.

Täytyy myöntää, että minäkään en ymmärrä. En sitten millään. HIFK on perkele Suomen tunnetuin urheilubrändi ja joukkueen budjetti on joka vuosi Liigan kärkitasoa. Tällöin vähimmäisvaatimus on se, että kaikki toiminta aina toimitusjohtajasta siivoojaan ja hallin vahtimestariin saakka tulee olla samalla tasolla ja täynnä ylpeyttä saadessaan edustaa tätä seuraa. Puolivillaista puuhastelua ei vain voida hyväksyä. Ei vain voida. Muistatte varmaan Kojon hieman katkeran huvittuneet lausunnot HIFK:n organisaation toiminnasta.

Jos otetaan vaikka nyt jokin verrokki: Jyp. Joukkue on nyt ollut ainakin 10 vuotta putkeen Liigan kärjessä. Pienellä hallilla, pienellä talousalueella ja pienehköillä sponssituloilla on tehty vuodesta toiseen loistavaa duunia. Ei kai sattuma ole, että taustalta löytyy Holtarin kaltaisia osaajia? En osaa/jaksa kaivaa tilastoja, mutta veikkaisin vaikkapa Jypin junnutyön tuottaneen 10 vuodessa X-kertaa enemmän liigapelaajia kuin meillä.

Sattumamestaruus kerran 20 vuodessa ei voi riittää HIFK:lle. Nostan Stigun tasoa vielä ja pidän minimitasona 4 kertaa 5 vuodessa välierissä. Aina joskus voi tapahtua jotain valmennus- tai pelaajapuolella, mutta niitä tapahtuu aina vain harvemmin, kun toiminta viedään viimeisen päälle ammattimaiseksi.

Ilman vaatimustasoa ei saa mitään. Ilman kunnianhimoa ei ole elämää.
 

Justice

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Cowboys, Man Utd, Devils, Jazz
Raanta ja Keränen eivät kyllä olleet kunnianhimoa, vaan sitä Karavaanarin perus-Viking Lotto-meinkiä.

Ja joo, ymmärrän että TOP3-budjetilla ei voi olla TOP3 jokaisella osa-alueella. Mutta tässäkin pitäisi käyttää maalaisjärkeä: Liigan TOP3-budjetilla saa aivan varmasti Liigan TOP3 alakerran, liigan TOP3-neloskentän + Liigan TOP3 -ykkösketjun. Tämä riittäisi: Olisi a) mestaruuden eväät ja b) brändinmukainen kiekko ainakin jollain tavalla toteutettuna.

Pointtina on ehkä se, että IFK:n joukkueenkokoamisessa ei ikinä ole mitään yllä mainitun kaltaista punaista lankaa.

Me taidetaan kyllä ymmärtää kunnianhimo sitten täysin eri tavalla. Minusta Raanta ja Keränen olivat erittäin kunnianhimoisia hakuja kumpainenkin. Nyky jengistä mä nostan samaan kategoriaan Zabon, joka sitten jollain ilveellä on saatu meille jäämään ja vielä perkele maaniteltua jatkamaankin.

Mitä taas tulee tohon TOP5 vs TOP3 vertailuun, niin eihän TOP5 tavoittelu estä TOP3 sijoittumista. Mä vaan haluan, että panostetaan mielummin syvyyteen leveydessä kuin terävään kärkeen. Toki tärkeintä on se, että syvyyden, leveyden ja terävän kärjen välille löydetään oikea tasapaino.
 

JHag

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Leijonat vm. -88 ja -92
Näkisin niin, että järjestys on tämä: kunnianhimo > top3/5 -tavoitteet toteutuvat sen sivutuotteena. Hyvin yksinkertaista. Tuskin Kekäläinen aikanaan -97 ajatteli, että kokoanpa HIFK:hon top3 -pakiston, -sentterit, -veskarin etc. Junnokaan tuskin ajattelee näin. Mutta kun kokoamisessa on mukana aito kunnianhimo + ammattitaito ja tahto sijoittua kärkeen, tulee siinä kyllä ihan automaattisesti toteutettua aika monta top3 -ruutua. Vrt. kymppitonnin juoksu. Jos kilpailija ottaa tavoitteekseen olla ensimmäisenä maalissa ja fokusoituu pelkästään tähän, hän on varmaan riittävän hyvissä asetelmissa kolmen tonnin, viiden tonnin, seitsemän tonnin kohdalla. Jyp on loistava esimerkki. Kyseinen organisaatio pyyhkii kaudesta toiseen HIFK:lla jäätä pienemmällä budjetilla, pienemmällä talousalueella ja pienemmällä valitusvirrellä. En ole kuullut Holtarien ja kumppanien naukuvan, että markkina on kuiva ja agentit ovat ikäviä ja KHL on peikko. Nämä asiat kuuluvat bisnekseen, on ammattitaitokysmys selvitä näistä reunaehdoista, jotka ovat kaikille samat.
 

Red Machine

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
En ole kuullut Holtarien ja kumppanien naukuvan, että markkina on kuiva ja agentit ovat ikäviä ja KHL on peikko. Nämä asiat kuuluvat bisnekseen, on ammattitaitokysmys selvitä näistä reunaehdoista, jotka ovat kaikille samat.

Jep. Kaikki lähtee suunnitelmasta, visiosta ja halusta. Valtran poijaat on jo aikaa sitten tienneet minkälaista lätkää haluavat peluuttaa. Siihen päälle sitten oikeanlaiset pelaajat. Menestystä on jatkettu toistamalla sitä mikä toimii. Dufva lähti-> menestys jäi. Tämä on paras esimerkki homman toimivuudesta.

Nybarilta ja HIFK:lta puuttuvat nämä. Tai voi olla visiota mutta ei kykyä& halua toteuttaa sitä. Tämä on tullut selväksi tässä -08 kaudesta lähtien.
 

Justice

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Cowboys, Man Utd, Devils, Jazz
Todennäköisesti kymppitonnin juoksun lähtöviivalla on useampi kuin yksi kaveri, joka on ottanut tavoitteekseen olla ensimmäisenä maalissa. Jos sanotaan, että heitä on 15 se tarkoittaa, että 14 ei saavuta tavoitettaan. Voittaja on todennäköisesti se kaikista kunnianhimoisin ja ahkerin harjoittelija, mutta luonnollisesti tästä ei meillä ole varmuutta. Ahkerinkin harjoittelija voi onneksi urheilussa hävitä, oli hän kuinka lahjakas tahansa. Parantaakseen menestysmahdollisuuksiaan, tarvitaan myös kunnianhimoa ja suunnitelma, visio. Yksittäisessä kymppitonnin juoksussa suunnitelma tarkoittaa käytännössä tiettyjen väliaikojen asettamista, jotka kaikki saavuttamalla juoksijan lopulta pitäisi lopussa olla siinä tilanteessa, että hän voi kilpailun voittaa. Ilman väliaikatavotteita juoksija tulee vain peesailemaan koko kilpailun, ja sitä kautta asettaa itsensä muiden armoille ja riskialttiiseen tilanteeseen. Pelkästään kunnianhimoinen juoksija varmasti johtaa kolmen tonnin kohdalla, mutta hänellä on suuri riski sippaamisesta seitsemän tonnin paikkeilla. Suunnitelmallinen juoksija on todennäköisesti 3-5 parhaan joukossa viimeiselle kierrokselle lähdettäessä. Sen jälkeen suunnitelmat heitetään romukoppaan ja katsotaan kenellä on eniten tahtoa ja kirikykyä.

Samat lainalaisuudet koskevat myös jääkiekkoa joukkueen kokoamisen osalta. Jos jengiä lähdetään kasaamaan kunnianhimon puhtaasti ohjaamana lista kädessä, huudetaan tärkeimmälle tontille meille parasta a-luokkaa hinnalla millä hyvänsä. No eihän se mitään, budjetti antaa myöten, joten otetaan myös toiseksi tärkeimmälle tontille ei pelkästään hyvää vaan parasta, fyrk finns. Ehkä näin saadaan kolme, neljä tai jopa viisi tonttia täytettyä, pelkästään parasta meidän jengille. Mutta sitten yht'äkkiä rahaa ei enää löydykään. Sen jälkeen me täytetäänkin toistakymmentä paikkaa jengistä niillä kaiffareilla, jotka eivät muille kelvanneetkaan. Budjetin suoma etu saada valita kärkipäässä on törsätty kunnianhimopäissä pariin kärkihankintaan ja loput kavereista on sitten Mestis-tasoa. Tämä tietysti on karrikoitu esimerkki, vai onko sittenkään. Tiedän kyllä, että kukaan ei tälläistä HIFK:lle toivo, mutta jotenkin mä näen tämän ihan aitona riskinä. Kyllä kaikki lähtee suunnitelmasta. Mitä me tarvitaan, mihin rooleihin, minkä tasoista, minkä tyyppistä. Sen jälkeen sitä suunnitelmaa lähdetään toteuttamaan kunnianhimoisesti, tyytyen vain parhaaseen. Tämän pitkän sepustuksen pointti on siis siinä, että minä painotan suunnitelmallisuutta kunnianhimon edelle. Kummankin toteutuessa meillä on top 1-5 jengi kasassa ihan joka osa-alueella mitattuna, ihan joka kausi.

Holtari olisi ilman muuta ammattilainen, ei kahta sanaa. Jostain meille olisi hyvä löytää samalla otteella ja intohimolla työhönsä suhtautuva kaveri. Vaikka sitten Nyban apulaiseksi alkuun, kuhan sellainen intohimo tänne saataisiin. Verkostot rakentuvat ja ammattitaito kasvaa, mutta intohimoa on vaikea matkanvarrella kasvattaa. Ammattimaisuus ei tule matkan varrella ikinä mihinkään muuttumaan, joko olet ammattilainen tai sitten et. En ole tietoinen Peltosen ambitioista, mutta siinä olisi kaveri, jonka haluaisin itse lopulta nähdä meidän UTJ:n paikalla. Nyt vaan kaveri sisään vaikka Apulais UTJ:n tittelillä, ja sitten Törmäsen lähtiessä läpsystä vaihto myös toimistolla. Ja siis tittelihän ei estäisi Villeä ottamasta vastuuta jengistä jo ennen Stögön lähtöä.
 

PJ

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tulevat Mestarit
Jep. Kaikki lähtee suunnitelmasta, visiosta ja halusta. Valtran poijaat on jo aikaa sitten tienneet minkälaista lätkää haluavat peluuttaa. Siihen päälle sitten oikeanlaiset pelaajat. Menestystä on jatkettu toistamalla sitä mikä toimii. Dufva lähti-> menestys jäi. Tämä on paras esimerkki homman toimivuudesta.

Nybarilta ja HIFK:lta puuttuvat nämä. Tai voi olla visiota mutta ei kykyä& halua toteuttaa sitä. Tämä on tullut selväksi tässä -08 kaudesta lähtien.

JYPin menestys kumpuaa ennen kaikkea lahjakkaasta ja kovasta juniorityöstä. Se jatkuu myös tärkeässä parin kympin iässä, kun pitäisi ponnistaa junnusta miesten sarjaan. Akatemia pelaa Mestistä samassa kaupungissa, valtava etu pelaajakehityksen kannalta ja omistautuu JYPin tapaan toimia. Se on myös erittäin kustannustehokas tapa tuottaa pelaajia.

Meillä olisi enemmän resursseja ja enemmän potentiaalisia pelaajia. Mestisjengikin löytyy Helsingin maalaiskunnasta. Kyllä tässä on kysymys nimenomaan organisaation osaamisesta. Resurssit ovat niin vähän enemmän verrattuna muihin, että menestys vaatii pitkäaikaista, kovaa ja laadukasta työtä. Stögö rakentaa nyt ja ehkä jo ensi kaudella voisi poimia jotain. Voi olla, että menee vielä kausi.
Muistaako vielä kukaan teeman Jalonen ja alun hankaluus?

Ei tässä nyt keulimaan täydy menestyksellä lähteä. Mutta erittäin paljon luottavaisemmin odotan ensi kautta kuin viime vuonna. Silloin oltiin taas yksillä savuavilla raunioilla ...
 

Red Machine

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
En ole tietoinen Peltosen ambitioista, mutta siinä olisi kaveri, jonka haluaisin itse lopulta nähdä meidän UTJ:n paikalla. Nyt vaan kaveri sisään vaikka Apulais UTJ:n tittelillä, ja sitten Törmäsen lähtiessä läpsystä vaihto myös toimistolla. Ja siis tittelihän ei estäisi Villeä ottamasta vastuuta jengistä jo ennen Stögön lähtöä.

Kirjoitin jo aiemmin etten toivoisi Peltosen olevan Nyban korvaaja tässä ja nyt. Ville on sellainen timantti ettei toista tule. Sen pitää antaa rauhassa jalostua täydelliseksi.

Mä fantasioin mielessäni seuraavaa: Peltonen tietää täsmälleen miten surkeassa kunnossa HIFK:n junnupuoli on ja mitä siellä pitää muuttaa. Se on nyt miehen prioriteetti. Samalla hän opiskelee jalostaen omaa jo kattavaa tietouttaan lätkästä ja HIFK:sta. Hiljaista taustatyötä samalla kun edaripuoli konttaa Nyban johdolla. Sitten 2-3v päästä kun junnupuolen vanhat struktuurit on ravisteltu kondikseen ja edarit ovat olleet ilman menestystä(en tietenkään toivo tätä mutta todennäköistä se valitettavasti on), Peltonen ujutetaan UTJ:n paikalle joko apulaismuodossa tai suoraan(tätä vaikea uskoa..). Gardenista etitään joku whatever-duuni Nybarille ettei mies menetä kasvojaan kokonaan(jos on mitenkään mahdollista enää).

Jos Peltonen ajautuu pelkälle Valmentaja- uralle, HIFK ei hänestä pitkään nauti. Meni syteen tai saveen, lätkässä ei nähdä Alex Fergusonin tyylisiä maratoneja. Siksi toivon että VP olisi mielummin UTJ-puolen kavereita. Tottakai menestystä miehelle toivon oli duunina sitten kumpi tahansa. Mutta HIFK- fanina mun on pakko liputtaa UTJ:n puolesta.
 

JHag

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Leijonat vm. -88 ja -92
On selvää, että pelkkä kunnianhimo ei riitä. Pitää olla myös lahjoja. Muuten Kurre Westerlundin musaa myytäisiin kautta maailman. Mua miellyttää ajatus siitä, että Villen poikkeuksellinen lätkäpersoona hyödynnettäisiin HIFK:ssa isossakin ruudussa. En jostain syystä ole koskaan kokenut Villeä tulevana valmentajana, vaan nimenomaan utj:na, joukkueen kokoajana.

En tiedä onko se keväthulluutta, mutta jostain syystä näen positiivisia merkkejä koskien HIFK:n ensi kautta. Mäkin olen miettinyt Kojon alun nihkeyttä - ja mitä siitä seurasikaan? Suikkanen heitti eilen hyvin Tapparasta ja Kärpistä: molemmissa joukkueissa on pitkälti menty samalla rungolla ja niinpä ne kohtaavat taas finaalissa. Pelkät muutokset muutoksen vuoksi eivät ole järkeviä. On pelkästään positiivista, että HIFK on Ramun (ja veskarin) tonttia lukuunottamatta miehitetty tärkeiltä osiltaan samoilla kavereilla kuin tällä kaudella.

PS. @PJ: Loistavaa settiä junnupuolen tärkeydestä!
 
Viimeksi muokattu:

Justice

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Cowboys, Man Utd, Devils, Jazz
Mun pointti oli enemmänkin siinä, että suunnitelmallisuuden pitäisi olla kaiken tekemisen taustalla ja lähtökohtana, niin organisaation kuin sen työntekijöiden toimissa. Kun suunnitelma on olemassa ja kaikkien tiedossa, on sitä helppo lähteä seuraamaan jopa intohimoisesti. Siinä mä koen, että olisi muuten Villen suurin vahvuus UTJ:na. Se kundi uskaltaisi pigtää kiinni suunnitelmastaan vaikka hetkittäin näyttäisi vähän heikommaltakin. Oi se olisi hienoa kun Villen ammattiylpeys, päättäväisyys, intohimo ja johtajuus saataisiin vielä joskus valjastettua kunnon isossa roolissa HIFK:n valjaisiin. Ja on siellä onneksi putkessa vielä toinenkin kaveri, kuhan nyt ensin kerkeää pelaajauransa lopettaa, meinaa Toni Söderholm. Siitä Villelle oikea ja vasen käsi avuksi ja myöhemmin seuraamaan Peltosta UTJ:n tehtävissä. Ja skouttipuolelle pitäisi ehdottomasti kiinnittää kavereita, joille HIFK ja HIFK-laisuus merkitsee jotain. Ensimmäisinä tulevat mieleen Kibe Kuhta ja Turo Järvinen. Vaikka siinä on iso iso coutry club -riski, niin kyllä mä haluaisin vielä joskus nähdä HIFK:n jossa UTJ:na on Peltonen, apulaisUTJ:na Söderholm, pääskouttina Kiva-Harri ja skoutteina kotimaassa ja Euroopassa Kuhta, Järvinen ja Linna. Sitten vielä pidetään hyvät välit yllä vanhoihin pelaajiin ja kysellään mielipidettä. Tsekeissä yhteistyötä Janin ja Marekin kanssa, Pohjois-Amerikassa OJ, Darren B ja Stubb verkostoineen. Tuskin mä ikinä tota tulen näkemään, mutta aina sitä saa unelmoida.
 

JHag

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Leijonat vm. -88 ja -92
@Justice : Meillä on ihan samat ajatukset siitä, keiden käsiin HIFK pitäisi jossain vaiheessa siirtää. Ville & Söde ovat huikeita ja fiksuja kavereita. Oon itse funtsannut, että ovatko he jo "liian hyviä" eli vaaravyöhykkeessä? Tulevat sotkemaan hallituksen & Nyban kuvioita joillain ihmeellisillä urheilullisilla prioriteeteilla! Lätkäjengi on perhe, eikä ole ollenkaan huono idea pitää yllä yhteyksiä useisiin vanhoihin pelaajiin. Kelatkaa miltä oikeasti tuntuisi nykyjohdosta, jos joku Ville saisi veneen käännettyä suhteellisen nopeassa tahdissa?

Ja niin kauan kuin liigassa jaetaan pisteitä voitoista, urheilujoukkueen ykkösprioriteetti pitäisi olla urheilullinen menestys. Ei hallien rakentaminen tai muut sivubisnekset. Tappara on varmaankin tylsä jengi kaukalon ulkopuolella. En muista edes Tampereella pörrätessäni nähneeni Tapparaa katukuvassa. Tarkoitan porukkaa seuran asusteissa, mainontaa etc. Ilves näkyy hyvin ja niillä on aika raflaavaakin markkinointia. Tästäkin huolimatta Tylsä-Tappara, joka pukertaa Hakametsässä lätkää, menestyy siinä mikä on olennaisinta. Ja saa varmasti myytyä Hakametsään tikettejä. Katsojille ja aidoille faneillehan sitä hommaa tehdään.
 

Kyynikko

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK / HJK + Porin Ässien sympatiakannattaja
JHagin näppikseltä taisi juuri tulla eräänlainen totuus HIFK:sta. Niin kauan kuin Everi & co, The Dinot jne pyöritävät tätä jääkiekkoseuraa puhtaasti omaksi ilokseen niin katsojat ja sponssit kuuluvat häviäjiin. Äijille on pääasia että brandya riittää aitioissa, areenaprojekti etenee ja että kun dallaavat Nordiksen käytävillä jengi tsiigaa "hei kato, tossa meni Fränkki". Ovat olevinaan niin lätkäjätkiä vaikka kukaan ei vedä vertoja edes Keklun vasemmalle pakaralle. Siinä on lätkäjätkä vailla vertaa!
 

ruoska

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Penguins, Liverpool, Real Madrid
JHagin näppikseltä taisi juuri tulla eräänlainen totuus HIFK:sta. Niin kauan kuin Everi & co, The Dinot jne pyöritävät tätä jääkiekkoseuraa puhtaasti omaksi ilokseen niin katsojat ja sponssit kuuluvat häviäjiin. Äijille on pääasia että brandya riittää aitioissa, areenaprojekti etenee ja että kun dallaavat Nordiksen käytävillä jengi tsiigaa "hei kato, tossa meni Fränkki". Ovat olevinaan niin lätkäjätkiä vaikka kukaan ei vedä vertoja edes Keklun vasemmalle pakaralle. Siinä on lätkäjätkä vailla vertaa!
Tää on kanssa niin paljon kuin omalta näppikseltä. Jotain kertoo meidän organisaatiosta, että viimeiseen 10- reilu 15 vuoteen organisaatioon ei ole saatu kuin 2 laadukasta äijää hommiin pelaajiston ulkopuolelle. Ne ovat Keklu ja KJ. Keklukin tuli vähän niinkuin puolihuolimattomasti Nordiksen treenihallista. Keklun lähdön jälkeen Fränkki kuvitteli oppineensa jotain Keklulta ja hoiti itse hommia jonkin aikaa. Lopputulos oli paska. Sitten oli Pena. Jätetään saavutukset mainitsematta. Penan ansiota ilmeisesti oli KJ. Saatiin kannu kyllä. Sitten Nybari ilmeisesti kuvitteli, että kannu kantaa pitkälle. Lopputulos oli, että eipä kantanut. Kaikki on murentuneet. Olen toitottanut jo pitkään, että seuraan pitäisi saada ns. lätkäjätkä. Kaveri joka tekee sitä antaumuksella ja pyörii ympäriinsä kauden ajan etsien ne oikeat palaset. Paras vaihtoehto tähän olisi saada joku pelaaja-agentin/scoutin hommia tekevä kaveri. Joskus heitin niminä esim. Markus Lehto. Meillä varmaan osa organisaatiosta ei edes tiedä kuka se on. Ei meidän tartte tietää.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös