Seuraavaa matoa koukkuun
IFK kaatui tänään varsin aseettoman toisen ja kolmannen erän vuoksi. JYP oli terävämpi joukkue, joka korjasi pistepotin täydellä vatsalla pelanneiden omien nenän edestä. IFK ei nykyisellään ole kovin loistava kotijoukkue, joka johtuu aika pitkälti pelaajatyypeistä, joita joukkueeseen on hankittu. Brett Harkins on liian tärkeä joukkueelleen tällä hetkellä. Valitettavasti.
Mitä tämän päiväiseen vastustajaamme tulee, niin noinhan sitä vieraissa tuleekin pelata. Inhoittavaa, puuduttavaa ja iskevää peliä. JYP pyrkii aina Helsingissä pääsemään johtoasemaan, sekä luottaa tämän riittävän jatkossa kotijoukkueen pelin sekoittamiseen. Tänään se riitti ja vähän päälle. Mitä rikkomiseen ja häirintään tulee, niin kyllähän peliä pelataan juuri niin kuin tuomari antaa pelata. Sääntöjä ei tarvitse kirjoittaa uusiksi, ne ovat ihan hyvät ja riittävät. Tuomarit tulkitsevat sitten niitä kukin omalla tavallaan.
Miten sitten iskeä näihin jokakertaisiin, ennalta-arvattaviin ongelmakohtiin? Esimerkiksi JYPpiä vastaan voisi kokeilla ensi kerralla kotona erittäin fyysistä ja aggressiivista pelityyliä, koska se on ennenkin toiminut SaiPaa, HPK:ta, JYPpiä sekä Pelicansseja vastaan. Tämä saa vierailijan pelisysteemit sekaisin, koska he pyrkivät välttelemään virheitä ja iskemään vastahyökkäyksillä. Kun kotijoukkue ei lähdekään samaan ”kissa ja hiiri”-leikkiin mukaan, vaan hakee pelkästään fyysistä yliotetta vastustajasta ja väsyttämällä sillä tavalla heidät avaamaan peliä ja tekemään virheitä. Noin niinkuin vaihtelun vuoksi. Tätä tämänpäiväistä ollaan nyt kokeiltu useampi vuosi putkeen saamatta mitään muutosta tuloksiin.
Nykyisellään peli on puuroutunut tylsähköksi ”kumpi tekee avausmaalin”-hipaksi kotona. Jos vierailija tekee, niin sitten pelataan umpitylsää omaa sinistä kotijoukkueen hakiessa hampaat irvessä tasoitusta. Ei sen puoleen, samaa taktiikkaa käyttävät oikeastaan kaikki joukkueet. Ei tähän kovin monimutkaisia taktisia nyansseja tarvitse etsiä. Se on sitä samaa. Tämä on enemmänkin sääntöjä noudattamalla korjattavissa oleva epäkohta, kuin mullistava vääryys. Jokaisen rikkeen viheltäminen ei olisi ainakaan tällä hetkellä kovin suuri ongelma IFK:n kannalta, meillä kun ei ole sellaista joukkuetta joka kykenisi törttöilemään. Eikä ollut viimekään kaudella. Tämä on enemmänkin valmennustekninen kysymys, että minkätyyppistä joukkuetta päävalmentaja haluaa kasata. ”Väriläiskät” eivät saa kovin monen ammattivalmentajan suupieliä ylöspäin, sillä he pilaavat joukkueen menestymismahdollisuudet usein hermojen petettyä. Samalla heikentyvät valmentajien mahdollisuudet pitää työpaikkansa tällä tuulisella alalla.
Brett Harkinsin hermostuminen oli täysin ymmärrettävää ja hyväksyttävää tietyssä mielessä. Meillä kyllä pitäisi olla joku muu kaveri hoitamassa noita tehtäviä, tähän ei ole kahta sanaa. Vaikka sitten filttiketjussa. Ongelmakohtia on paljon joukkueessa, mutta eiköhän se siitä. Fyysisyyttä tarvittaisiin vielä annos lisää miehen taikka kahden avulla... jos minulta kysytään. Sitä ei voi olla yksinkertaisesti liikaa. Jääpallo ja kaukalopallo ovat varsin kiintoisia lajeja... Makuasioita. Tästä on sinänsä ihan turha kiistellä. Toivottavasti Vopat kykenisi jossakin vaiheessa suruaikansa jälkeen tuomaan peliin mukaan näitäkin elementtejä omalta osaltaan.
Myös Karalahti tulee kun on tullakseen, nyt haetaan lähinnä omaa peliä ja tuntumaa. Tästä ei kannata huolestua. ;) Miehen fysiikan salliessa löytyy kyllä aimo annos ilkeyttä lisää. Tällä hetkellä nähdään kaukalossa vielä pehmopainos Jerestä.
JYPistä löytyisi muutamia mielenkiintoisia pelaajia IFK:takin ajatellen. Jyri Marttinen, Jarkko Immonen, Tuomas Mikkonen... Jos kerran pelit sujuvat noin hyvin ”isossa ja pahassa” Helsingissä vuodesta toiseen, niin miksei heitä voisi houkutella tänne pelaamaankin? Ari Ahonen oli varsin onnistunut ja mukava hankinta Jyväskylästä, joten eiköhän muutkin pystyisi täällä menestymään? Ajatusleikkiähän saa aina olla. ;)