Sanotaanko näin, että onnistuit minut "käännyttämään". Kyllähän varsin pienellä vaivalla uutisointi voidaan hoitaa historiaa kunnioittaen ja hyvä, että Gimmojen sivuilla on siitä nyt viitteitä.
Tarkoitukseni ei ole varsinaisesti käännyttää ketään. Toki toivoisin kyllä muutoksia Naisten Liigan viime vuosien päätöksiin. Tai pikemminkin toivoisin hätäisesti tehtyjen muutosten perumista. Mukava kuitenkin huomata, että perusteluissani on jonkun muunkin mielestä järkeä.
Missä 1980-luvun HIFK:n naisjoukkue pelasi ottelunsa ja onko yleisömääristä mitään tietoa?
Kotikenttään en valitettavasti osaa vastata. Malmin jäähalli se ei ainakaan ollut, koska se on ymmärtääkseni avattu vuonna 2006. Vertailun vuoksi todettakoon kuitenkin, että Tesoman alkuperäinen - nyt jo purettu ja uudemmalla samalle paikalle rakennetulla hallilla korvattu - ykköshalli valmistui vuonna 1989. Sitä ennen Ilveksen naiset pelasivat SM-sarjaa pääosin Koulukadun tekojäällä sekä satunaisesti Hakametsän ja Hervannan jäähalleissa. Ennen SM-sarjaa Ilves pelasi Vehmaisten ulkokaukalossa, jossa Vehmaisten Urheilijoiden miesten joukkuekin pelasi ainoan SM-sarjakautensa 1968-69. Ehkä HIFK:n naisetkin ovat pelanneet 1980-luvulla ulkojäillä. Tosin muistan kyllä nähneeni kuvan, jossa HIFK-maalivahti Liisa-Maria Sneck juhlii pronssimitalia jäähallissa. Tosin kysehän voi olla myös vierasottelusta.
HIFK:n tai naisten 1980-luvun yleisömääristä yleisesti pystyn näin äkkiseltään sanomaan vain koko kauden määrän esimerkiksi viimeiseltä kaudelta 1988-89. Jääkiekkokirja 1989-90 kertoo HIFK:n naisten koko kauden katsojamääräksi kotiotteluissa 174 ja vieraissa 615. Kun joukkue pelasi kaudella yhteensä 14 ottelua, niin 7 kotiottelun katsojakeskiarvoksi tulee hieman alle 25 katsojaa ottelua kohden. Voin kaivaa muiltakin kausilta katsojalukujen yhteismäärät Jääkiekkokirjoista. En muista ihan ulkoa, löytyykö ne jokaiselta kaudelta, mutta muistaakseni aika monelta kaudelta kuitenkin.
Onhan tuollainen 25 katsojaa aika surullinen lukema ja tavallaan ymmärrän, että taloudellisia edellytyksiä jatkamiselle ei ole välttämättä ollut. 1990-luvun alkuun osui vielä lamakin. Se ei kuitenkaan kokonaan selitä, miksi HIFK:n kaltaisen seuran paluussa kesti yli 25 vuotta.
Hieman tähän liittyen tuli vastaan 1989 julkaistu kirja Kaukalon leijonat, jossa todettiin HJK:n naisten joukkueen toiminnan loppuneen kahden kullan, yhden hopean ja yhden pronssin jälkeen siksi, että oma seura antoi mieluummin jäävuoroja poikajunioreille kuin naisten joukkueelle. Harmillisesti tuossa kirjassa ei mainittu mitään HIFK:n toiminnan loppumisesta.
Onko muita joukkueita kuin HIFK, joilla toiminta on katkennut ja uudestaan lähtenyt käyntiin?
Äkkiseltään en keksi toista pääsarjatasolla pelannutta ja sinne palannut joukkuetta, jolla toiminta on käynnistetty uudelleen noin pitkän ajan jälkeen. Joitakin lyhyempiä katkoksia toiminnassa kuitenkin tiedän. Osa on tulkinnanvaraisia, koska samalla paikkakunnalla käytännössä sama pelaajarunko on saattanut jatkaa toisen joukkueen nimellä tai samalla nimellä eri taustaorganisaatiolla.
Sport
Vaasan Sport lopetti toimintansa myös keväällä 1989, vaikka onnistui HIFK:n tavoin säilyttämään sarjapaikkansa pelaamalla. Yhden välikauden jälkeen toiminta alkoi kuitenkin uudestaan syksyllä 1990 silloisesta I-divisioonasta. SM-sarjaan Sport nousi takaisin kaudella 1993-94.
Jyväskylän ja Espoon joukkueet saattavat myös kuulua tällaisiin joukkueisiin. Tosin Jääkiekkokirja tulkitsee Jyväskylän historian eri seuroiksi ja Kiekko-Espoon historian kaikkine nimi- ja organisaatiovaihdoksineen samaksi jatkumoksi. En ole vielä päässyt selvyyteen, mikä ero näissä tapauksissa on. Vai onko nuo vaan arvottu jotenkin sinne päin?
Jyväskylä
Jyväskylässä kuitenkin pelattiin 1990-luvulla JyP HT- ja JYP-nimillä naisten jääkiekkoa. Joukkue voitti mestaruudenkin peräkkäisinä keväinä 1996 ja 1997. JYP lopetti kuitenkin naisten jääkiekon vuonna 2000. Jyväskylässä oli hetken aikaa samanaikaisesti toinenkin naisten joukkue Hockey Cats eli JyHC, joka oli perustettu 1996. Tämä toinen joukkue ei onnistunut sarjanousussa keväällä 2000, mutta sai kuitenkin jotenkin JYP:in sarjapaikan, koska joukkue pelasi SM-sarjassa JyHC-nimellä heti syksystä 2000 lähtien aina kevääseen 2004. Kausilla 2004-2009 joukkueen nimi oli Cats. JYP nimenä palasi SM-sarjaan kaudelle 2009-2010. Ymmärtääkseni kyse oli kuitenkin taustaorganisaation tasollakin tuosta samasta Hockey Cats ry:stä ja kuvio jatkui aina kevään 2016 mestaruuteen asti. Ainakin JYP jatkoi Catsin sarjapaikalla. 2016 loppui rahat, monesta maajoukkuepelaajasta koostunut joukkue hajosi ja se luopui sarjapaikasta. Mestiksessä pelannut JYP-Team jatkoi JYP-nimellä Mestiksessä. En ole ihan varma, mutta käsitykseni mukaan nykyinen Naisten Liigan alemmassa jatkosarjassakin nähty JYP kuuluu JYP junioreiden alaisuuteen ja siten olisi käsittääkseni taustaorganisaatioltaankin samaa seuraa kuin keväällä 2000 toimintansa lopettanut JYP:in naisten joukkue.
Jos tämä tulkinta pitää paikkansa, JYP:illä olisi tuossa siis periaatteessa 16 vuoden tauko naisten jääkiekossa. Toisaalta tuohonkin ajanjaksoon mahtui silti 7 kautta, jolloin SM-sarjassa nähtii JYP-niminen joukkue ja nimen vaihtuessa sarjapaikka on aina periytynyt saman kaupungin joukkueelle. Sekavaa ja periaatteessa koko ajan on ollut kyse samasta jatkumosta, mutta välillä myös eri seuroista.
Espoo
Espoo on sitten ihan oma lukunsa. Samaa naisten pääsarjatason jatkumoa on EKS, Kiekko-Espoo, Blues, Espoo United, Blues ja nykyinen Kiekko-Espoo. Aina kun nimi on vaihtunut, seuraaja on perinyt edellisen sarjapaikan ja suurimman osan pelaajistakin. EKS muuttui Kiekko-Espooksi espoolaisten seurojen fuusion kautta kaudelle 1992-93, Kiekko-Espoo Bluesiksi samaan aikaan kuin miesten SM-liigajoukkuekin kaudelle 1998-99, Blues Espoo Unitediksi kaudelle 2016-17, kun Bluesin miesten joukkue meni konkurssiin, Espoo United takaisin Bluesiksi (Ysikoppi ry) kaudelle 2017-18, kun United hylkäsi naisten jääkiekkojoukkueen ennen konkurssiaan ja lopulta takaisin Kiekko-Espooksi kaudelle 2019-20 Kiekko-Espoo ryn tarjotessa espoolaisten uusimman fuusion jäljiltä Ysikoppi ry:tä isommat hartiat.
Jääkiekkokirjan historiatilastoissa EKS on omana seuranaan ja sen jälkeen kaikki Kiekko-Espoo-, Blues- ja Espoo United -nimillä pelatut kaudet on niputettu samaksi seuraksi. Siitäkin huolimatta, että ainakin Espoo United oli organisaation puolesta ihan oma erillinen seuransa ja melkeinpä samaa voisi sanoa itsenäisestä Ysikoppi ry:stäkin, vaikka tutulla Blues-nimellä pelasivatkin.
En itsekään tiedä, mikä tuossa olisi oikea tulkinta, mutta ainakin Ilveksen ja Kärppien tyylisten joukkueiden kohdalla homma on selkeää, kun seurat ovat pelanneet pääsarjatasolla ikuisuuden samalla nimellä ja taustaorganisaatiolla.