Hieman olen ihmetellyt suuntaa, johon tämä keskustelu on ollut menossa.
Apen mielestäni asiallisen jutustelun sanomana oli pari asiaa:
a) kiekkokulttuuri on edelleen valitettavan lapsen kengissä
b) väkivallan ihannointi
Ymmärtääkseni nämä asiat liittyvät aika lailla toisiinsa. Tässäkin ketjussa viimeisestä sadasta viestistä n. 95 on käsitellyt vain sitä kuinka kovia gooneja hankitaan ja mistä tai kuka on lätännyt ketä eniten turpaan jne. Jonkinasteista väkivallan ihannointia onkin havaittavissa. Apen pointtihan kuitenkin oli että "pelataan kovaa ja reilusti, ei sikailla eikä vahingoiteta tarkoituksella vastustajaa".
Pelon tasapaino on maailman politiikassa ollut aina olemassa, samoin NHL:ssä. Suomalaisesta jääkiekkokulttuurista puuttuu tällainen pelon tasapaino. Tällä en tarkoita joukkueiden välisiä jännitteitä, vaan koko liigan sisällä olevaa pelaajien sisäistä roolimallien aikaansaamista. Toki jonkin verran tiedetään eri joukkueissa olevan "pahoja poikia", vaan eipä meillä minkäänlaista gooni-kulttuuria ole Lallin (heh) jälkeen ollut olemassa. Ei kaikissa joukkueissa edes ole ketään pahaa poikaa.
Kovalla pelillä ja väkivallalla on vissi ero. IFKoon tavaramerkkinä on aina ollut kova mutta reilu peli. Siihen ei kuulu rottakiekko tökkimisineen, vittuiluineen ja roikkumisineen tai tuomarin silmän välttäessä keihästämiset. Siihen ei kuulu myöskään sikailut peliä ennen, pelin aikana eikä sen jälkeen.
Ei ole syytä ennen peliä verryttelyssä käydä naapurin pelaajalle sönköttämässä "olen odottanut sinua..". Lapsellista. Ei ole syytä pelin aikana roikkua, ronkkia, taklata selkään, lyödä mailalla vastustajaa, kalastella jäähyjä akrobaattisilla heittäytymisillä, valittaa tuomarille joka tuomiosta, yleensäkään selitellä mitään. Ei kuulu IFKoon peliin. Ei ole syytä pelin jälkeen valittaa tuomareista, mediasta, huonosti sopivista monoista tai säästä. Peli on pelattu ja uutta matoa koukkuun.
Jääkiekkoväkivalta on aivan eri asia kuin kova peli. Varmaan theAnimalkin on seurannut sen verran NHL-pelejä tai ainakin SLC-kisoja, että on huomannut eron. Ei NHL:ssä voida tehdä sellaista pikkupaskaa mitä meillä tehdään. Siellä jos pelaat kuten kotoliigassa, niin turpiin tulee. Siellä voit taklata reilusti ja kovaa, mutta alapa huitomaan mailallasi tai tönimään veskaria…
Jääkiekkoväkivalta, josta Apekin puhui ja haluaa päästä eroon, on sellainen pelityyli, jonka tarkoituksena on vastustajaa vahingoittamalla voittaa pelejä ja vaikka mestaruuskin. Mihin on kadonnut vastustajan kunnioittaminen? Pitäisikö kahdeksan ottelun pelikiellon saanut pelaaja laittaa pelaamaan pariksi viikoksi ikämiesten kanssa, jossa ei taklata, ei lämätä mutta ennen kaikkea arvostetaan vastustajaa, oli se kuinka paska hyvänsä. Tervetuloa katsomaan ikämiesten MM-kisoja.
Goonikulttuuria pitäisi osata katsoa meillä hieman eri kantilta kuin suuren meren toisella puolella. Sikäläinen pitkä jääkiekkokulttuuri pitää huolen siitä että goonit silloin tällöin käyvät kouluttamassa juuri geimeihin mukaan päässeitä kavereita, jotka kuvittelevat osaavansa kaiken ja käyttäytyvät ylimielisesti. Homma pidetään kokonaisuutena hallussa goonien ja tuomareiden yhteistyön avulla. Meillä goonit mielletään vain tappelijoiksi.
IFKoolla on Brewerin päivistä lähtien aina ollut fyysinen joukkue. Fyysinen kovuus ei tarkoita samaa kuin väkivalta. Väkivalta on toisen osapuolen vahingoittamista väkisin, kova peli taas fyysisten voimien käyttämistä maksimirajoilla JA sääntöjä noudattaen, joskus jopa hyväksi käyttäen. Peli on kovaa ja fyysistä, mutta henkilökohtaisuuksiin ei pidä mennä, eikä sikailla sen varjolla että tämähän on vain jääkiekkoa. Kovaa pitää pelata, mutta reilusti. Kunnioita ja arvosta vastustajaasi, niin hän tekee samoin.
Ugh, olen puhunut.