Pistetääs kerran tällaisena koosteena se mitä minä olen lukenut tuosta polaaripyörteestä.
On siis yläilmäkehään syntyvä täysin normaali ilmankierto, jonka käynnistää syksyllä napapiirin jäähtyminen talvea kohden.Ja jonka lopettaa päinvastaisesti napapiirin lämpiäminen kohti kevättä. voidaan siis nyrkkisääntönä sanoa, että lämpö on aina polaaripyörteen vihollinen.
Yksi seuraus pyörteestä on kylmän ilman lukittuminen napa-alueelle. Keväällä hajotessaan saattaa päästää tätä kylmää ilmaa etelämmäksi. Eli ne samperin takatalvet.
On eräänlainen ohjaava systeemi joka alailmakehän suihkuvirtauksien kanssa linkittyessään pitää länsivirtausta yllä. Vahva polaaripyörre=vahva länsivirtaus. Heikko ja muotoaan muutteleva polaaripyörre mahdollistaa kylmän ilman purkauksia, hajonnut polaaripyörre puolestaan saattaa katkaista länsivirtauksen ja kääntää virtaukset vallan itään.
Kesäksi pyörre "muuttaa" etelänavalle. Se on siis sillä navalla, jossa kulloinkin on talvi. Muiltakin planeetoilta joilla on kaasukeä, on löydetty polaaripyörteitä.
Nyt keskitalvella tuota siis häiritsee lämpöisen ilman pulssit. Ja nämä pulssit eivät siis tule mistään ulkoavaruudest, vaan siirtyvät alemmasta ilmakehän kerroksesta ( troposfääristä) ylöspäin "kumpuamalla".
On siis toisin sanoen täysin mahdollista, että ilmaston lämpiäminen vahvistaa näitäkin ilmiöitä sitten.
Nyt kun se lämmin ilma sitten pulpahtaa yläilmakehään, kaikki on sitten kiinni missä ja miten tuo prosessi tapahtuu.
Lopputulos siis vaihtelee niin polaaripyörteen hajoamisen kuin pelkän muodonmuutos-syklin välillä. Tuolla hajoamisella on pisimmät seuraukset säähän ( se tuulten kääntyminen itään jne.), pelkkä muodonmuutos korjaantuu paljon nopeammin ja pyörre pyrkii vahvistumaan uudelleen. Samaten sen hajoamisen seuraukset kestävät pisimpään tulla tänne maan pinnalle, ne muodonmuutokset tuntuvat säässä nopeammin.
Talvi 19-20 oli siksi niin poikkeuksellinen, että vahva pyörre ei käynyt oikeastaan minkäälaista häiriösykliä läpi, vaan pysyi symmetrisenä ja alailmakehän kanssa linkissä koko talven. Tuon talven toistuminen vaatisi siis samanlaiset olosuhteet. Ja nuokin ovat harvinaisia.
Nyt juuri käydään läpi sykliä jossa lämpöisen ilman pulsseja pulpahtelee yksi toisensa perään yläilmakehään Siperian päällä ja pyörre ottaa osumaa, mutta osiksi ei tunnu hajoavan.
On vieläkin erittäin vaikeasti ennustuva tilanne miten tässä käy. Kaikki on mahdollista siitä lähtien, että pyörre tämän loputtua pistää nk shittinsä kasaan ja vahvistuu vielä voimakkaaksi. Tai sitten kuitenkin vielä menee palasiksi. Todenäköisyydet kyllä vaan ovat vähän siellä ensin mainitun puolella.
No, se siitä läpätyksestä. Kahtellaan mitä tapahtuu. Onpahan jotain seurattavaa räntäsateen keskellä ja kesää odotellessa.