Meteorologeille on tulossa kiireinen "kevät": pitäisi löytää sopiva määritelmä siihen, mitä vuodenaikaa juuri nyt eletään. Ikkunasta katsoen asia ei ratkea, kysymys on tieteestä, joten asiaan pitää paneutua kaikella vakavuudella.
Probleemina on se, että etelässä vuorokauden keskilämpötila ei ole suostunut laskemaan alle nollan tarpeeksi pitkäksi aikaa kesän päättymisen jälkeen. Kesä päättyy, kun vrk:n keskilämpötila laskee pysyvästi alle 10 asteen. Käytännössä nyt eletään meteorologien maailmassa syksyä ja seuraava vuodenaika on toivottavasti kesä. Siltä väliltä jää pari puuttumaan. Mitä siis tehdä?
Vaihtoehtoja on useita:
(1) määritellään talveksi jokin lyhyempi sääjakso, jolloin lämpötila laski alle nollan. Käytännössä näin kävi marraskuussa ja helmikuussa. Kaiketi näin saadaan pari 5 vrk:n talvijaksoa aikaiseksi. Mutta ongelma ei sillä ratkea. Nimittäin, jos talven jälkeen seurasi uudestaan syksy ja sitten talvi saman säävuoden aikana, ollaan määritelmällisesti ongelmissa. Toisaalta, jos skipataan marraskuun talvi ja jätetään se helmikuulle, silloin nimetään kaksi samanlaista jaksoa eri termeillä, mikä on ristiriitaista.
(2) Jätetään suosiolla talvi väliin. Silloin pitäisi päättää kuitenkin se, milloin syksy loppui ja kevät alkoi. Tähän joudutaan sitten taas keksimään uusia vaihtoehtoja.
a) Määritellään kevät alkaneeksi tammikuun 1. päivä. Käytännöllinen ja suhteellisen simppeli ratkaisu.
b) Määritetään syksyn loppuminen talvipäivän seisaukseen eli "luonnonmukaisesti": kevät alkaa, kun päivä alkaa pidetä.
c) Määritetään kevät alkaneeksi kalenterivuodenaikojen mukaan eli kevät alkaa maaliskuussa. Tämän määritelmän ongelmana on se, että terminen kevät on joskus alkanut ennen maaliskuun 1. päivää.
d) Keksitään jokin muu määritelmä asialle.
(3) Jätetään talvi ja kevät väliin. Tästä seuraa ainakin käytännöllisiä ongelmia. Miten voi olla niin, että syksyllä puut tulevat lehteen yms. Tutkimuksen kannalta keskiarvojen laskeminen päivämääristä on se suurin pulma. Eli jos kevät alkaa keskimäärin 29.3. miten kevään alkamattomuus vaikuttaa keskiarvoihin? Kevään pituuden määrittäminen nollaksi on myös ongelmallista ja samoin kuin syksyn uskomaton pituus. Talven pituus voidaan suosiolla laittaa nollaksi, mutta kuten todettua, alkamispäivien keskiarvo tuottaa ongelmia. Pitäisi löytää tietty nollapiste alkamispäivien keskiarvojen laskemiseen. Se voitaisiin tietty määritellä historian perusteella, mikä lisäyksenä kohtaan 2d.
(4) Luovutaan termisistä vuodenajoista tai keksitään jokin uusi määritelmä asialle. Luopuminen on nähdäkseni turhaa, koska on mielenkiintoista seurata termisten vuodenaikojen pituuden muutoksia ilmastonmuutoksen kontekstissä. Tiede tarvitsee termisia vuodenaikoja.
Tottakai tämä talvi sekoittaa muitakin asioita: etelässä on jokia ja muita vesialueita, jotka eivät suostuneet jäätymään kunnolla koko talven aikana. Onneksi Tornionjoen jäätymiset sentään edelleen noudattavat jotakin rytmiä.
