Helsinki

[Erkka Lapanen]

Vastaus lukijaa askarruttavaan kysymykseen on rahastus ja aluepolitiikka. Stadin keskustassa asuvilta rahastetaan myös kauempana asuvien aiheuttamia kustannuksia. Se on sitä kuuluisaa oikeudenmukaisuutta.

Lukijan mielipide | Miksi ihmeessä en voi ostaa yhden vyöhykkeen lippua?

En tarvitse muuta kuin A-vyöhykkeen matkalipun, vaan sellaista en voi hankkia.

www.hs.fi

Kun asut keskustassa saat varautua törkeään joukkoliikenteen hinnoitteluun ja jatkuvaan auton käytön vaikeuttamiseen. Valitse siitä sitten. Jos talvipyöräily alkaa kiinnostaa niin kannattaa muistaa ettei pyöräteitä kaikilta osin aurata talvisin. Mihin muualle lumen aurauksesta muodostuvat kinokset mahtuisivat?

 

[Alamummo]

Mihin muualle lumen aurauksesta muodostuvat kinokset mahtuisivat?

Jalkakäytävälle lumet on ennenkin kaadettu.

 

[Tikiti]

Onko täällä ketään Postipuistossa asuvia? Jos ei ihmeitä satu niin itsellä muutto siihen suuntaan uudenvuoden tienoilla. Jätkäsaaresa meni 11 vuotta mutta nyt uusia kuvioita kohden monella rintamalla.

Täällä yksi. Muutin -23 keväällä tänne kun satuin saamaan hyvän Hitas-asunnon. Tätä aiemmin asuin Kampissa ja voi sanoa, että olen kyllä viihtynyt täällä paremmin. Jokaisessa mainosmateriaalissa postipuistosta lukee, että mahtavat ulkoilumahdollisuudet. Se pitää täysin paikkaansa. Keskuspuistoon pääsee tien ylittämällä ja ollut itselle ainakin iso asia viihtyvyydessä.

Osa saattaa inhota tätä arkkitehtuuria, mutta mielestäni tämä alue on persoonallinen ja oikein viihtyisä. Toki puita kaipaisi lisää, mutta on niitä onneksi jo istutettu.

Lisäksi alueen keskellä oleva postivarikko ollut hyvällä käytöllä. Otetaan kaverin kanssa aina kerran viikkoon sulkapallovuoro ja maksaa alueen asukkaille 5e/h.

 

[Tumpe]

Onko täällä ketään Postipuistossa asuvia? Jos ei ihmeitä satu niin itsellä muutto siihen suuntaan uudenvuoden tienoilla. Jätkäsaaresa meni 11 vuotta mutta nyt uusia kuvioita kohden monella rintamalla.

12 vuotta Jätkäsaaressa asuneena... vähintäänkin mielenkiintoinen vaihdos, en itse täältä muuttaisi pois. Postipuisto on kyllä mainettaan kivempi paikka - ja se maine tulee lähinnä alueen keskeneräisyydestä. Sama jurinaa on saanut kuuulla Jätkäsaarestakin kun on alettu arvostelemaan rakenteilla olevaa aluetta.

 

[V-G-]

Sama jurinaa on saanut kuuulla Jätkäsaarestakin kun on alettu arvostelemaan rakenteilla olevaa aluetta.

Itse ajattelen nimenomaan noin, että Postipuistoa rumempia kaupunginosia on Helsingissä takuuvarmasti vain Jätkäsaari ja Pikku Huopalahti, joka on tietysti se kaikkein kamalin rikos tätä kaupunkia kohtaan. Kyse ei toki itselleni ole keskeneräisyydestä, vaan nykyarkkitehtuurin paskuudesta ja "tiiviistä" kaupungista, joka on katujen täytön osalta hirvittävän huono idea näin pohjoisessa. Kussakin noista on toki se pelastava puoli, että mitään olennaista ei menetetty niiden alta - ainakaan mitä tulee rakennettuun ympäristöön. Ei Postipuisto arkkitehtuurinsa puolesta yhtä kamala ole, mutta silti erittäin ahdas sillisalaatti, ja erityispiirteenä aivan tolkuttoman paljon tuettua asumista.

Veikkaan, että Postipuistolle käy joka tapauksessa samoin kuin Pikku Huopalahdelle, eli jokainen sitä ympäröivä asuinalue tulee tulevaisuudessa olemaan huomattavasti sitä arvokkaampi. Pikkiksessähän neliöhinnat ovat luokkaa alle puolet verrattuna jokaiseen sitä reunustavaan kaupunginosaan verrattuna, ja varsin hyvästä syystä.

 

[DAF]

Pikku-Huopalahden ongelma on nimenomaan se, että se ei ole tiivistä rakentamista, vaan näennäistiivistä. Sama osin Jätkäsaaressa, mutta on siellä osattu tonttimaa kuitenkin paremmin käyttää ja alue vielä kehittyy.

 

[V-G-]

Pikku-Huopalahden ongelma on nimenomaan se, että se ei ole tiivistä rakentamista, vaan näennäistiivistä.

Pikku Huopalahden ongelma ei ole yksi asia, vaan todella monta:
- Suomaa vajoaa, koska mitään kunnon täyttöä tai tuentaa ei tehty ennen rakentamista
- Puroa ei ole huollettu oikeastaan koskaan, eikä sitä suunniteltu kunnolla alunperinkään. (Onneksi pato sentään purettiin, niin ei tule samanlaisia tulvia kuin aina ennen
- Talot ovat käytännössä 100 % todella, todella rumia
- Talot on rakennettu halvasti ja laaduttomasti
- Aivan liikaa sosiaalista asuntotuotantoa ja asumista
- Taloyhtiöt ovat valtaenemmistöltään vuokratonteilla
- Seurauksena karmea määrä levottomuutta ja rikollisuutta.

Itse asiassa, jos jostain haluaa antaa Pikkikselle plussaa, se on kaupunkisuunnittelullinen idea: korkeat rakennukset reunoille, matalampia keskelle ja paljon puistomaisia alueita väleihin. Toki tuo on pitkälti olosuhteiden pakosta, sillä maaperä ei antanut mahdollisuutta enemmälle rakentamiselle. Toteutus onkin sitten ollut surkeinta koko kaupungissa.

 

[Ann Arbor]

Itse olen aina digannut Jätkäsaaresta, jo se 10 vuotta sitten, kun alue oli enimmäkseen tuulista asfaltti- / hiekkakenttää. Nyttemmin todella viihtyisä alue.

Vähän myös ihmettelen, jos Jätkäsaaren "tiiviys" on ongelma. Siis aluehan on osa Helsingin kantakaupunkia, minne nimenomaan kuuluukin rakentaa tiivistä korttelikaupunkia, eikä mitään harvaa lähiötä. Pidän myös siitä, että tornitalojakin ovat uskaltaneet kaavoittaa alueelle ja esim. Lauttasaaresta katsottunahan Jätkäsaaren skyline alkaa olla hieno ja lisää torneja tulossa.

 

[DAF]

Itse olen aina digannut Jätkäsaaresta, jo se 10 vuotta sitten, kun alue oli enimmäkseen tuulista asfaltti- / hiekkakenttää. Nyttemmin todella viihtyisä alue.

Vähän myös ihmettelen, jos Jätkäsaaren "tiiviys" on ongelma. Siis aluehan on osa Helsingin kantakaupunkia, minne nimenomaan kuuluukin rakentaa tiivistä korttelikaupunkia, eikä mitään harvaa lähiötä. Pidän myös siitä, että tornitalojakin ovat uskaltaneet kaavoittaa alueelle ja esim. Lauttasaaresta katsottunahan Jätkäsaaren skyline alkaa olla hieno ja lisää torneja tulossa.

Jätkäsaaren tiiviys ei ole ongelma, sillä sehän ei teholuvuilla ole erityisen tiivis. Varsinkin alkupään rakennuskanta on tarpeettoman matalaa. Seutu jää vajaakäytölle. Johtuuko se sitten esim. larulaisten vaikutustavasta, voi olla.

 

[Snakster]

Vastaus lukijaa askarruttavaan kysymykseen on rahastus ja aluepolitiikka. Stadin keskustassa asuvilta rahastetaan myös kauempana asuvien aiheuttamia kustannuksia. Se on sitä kuuluisaa oikeudenmukaisuutta.

Lukijan mielipide | Miksi ihmeessä en voi ostaa yhden vyöhykkeen lippua?

En tarvitse muuta kuin A-vyöhykkeen matkalipun, vaan sellaista en voi hankkia.

www.hs.fi

Kun asut keskustassa saat varautua törkeään joukkoliikenteen hinnoitteluun ja jatkuvaan auton käytön vaikeuttamiseen. Valitse siitä sitten. Jos talvipyöräily alkaa kiinnostaa niin kannattaa muistaa ettei pyöräteitä kaikilta osin aurata talvisin. Mihin muualle lumen aurauksesta muodostuvat kinokset mahtuisivat?

Ei pidä paikkaansa. Syy siihen, että yhden lipun vyöhykkeitä ei ole myynnissä johtuu epätasa-arvon estämisestä ihan eri näkökulmasta. Jos yhden vyöhykkeen lippu olisi mahdollinen, olisi matka Käpylästä Oulunkylään kalliimpi kuin Myyrmäestä Vuosaareen, mikä ei varmaan olisi kovin fiksua, kun ensimmäisessä mennään junalla yksi pysäkinväli ja 2 minuuttia ja jälkimmäisessä aivan toiselle puolelle pääkaupunkiseutua.

Ongelma erilaisissa vyöhykemalleissa yleisesti on juuri tuo vyöhykerajan ylimenevä lyhyt matka, mikä ongelma on ratkaistu sillä, että aina pitää ostaa vähintään kahden vyöhykkeen lippu.

 

[DAF]

Ongelma niissä vyöhykkeissä on lähinnä nimeäminen, mikä hankaloittaa ymmärrystä. AB:n pitäisi olla A ja BC:n B, ja ne nyt vain sitten menevät myös päällekkäin. Sehän se logiikka on.

 

[Snakster]

Ongelma niissä vyöhykkeissä on lähinnä nimeäminen, mikä hankaloittaa ymmärrystä. AB:n pitäisi olla A ja BC:n B, ja ne nyt vain sitten menevät myös päällekkäin. Sehän se logiikka on.

Yhden vyöhykkeen lippu tuottaisi myös tosi epätarkoituksenmukaista käytöstä. Esimerkiksi Matinkylä ja Vuosaari ovat molemmat B-vyöhykkeellä, mutta metrolla kulkiessa kuljetaan A-vyöhykkeen läpi. Jos yhden vyöhykkeen ostaminen olisi mahdollista, toimisi sniidumpi kulkija niin, että menisi useammalla bussilla laajan kaarroksen B-vyöhykettä pitkin sen sijaan, että menisi suoraa metrolinjaa pitkin tyytyväisenä AB-lipulla.

 

[Jermu]

Ei pidä paikkaansa. Syy siihen, että yhden lipun vyöhykkeitä ei ole myynnissä johtuu epätasa-arvon estämisestä ihan eri näkökulmasta. Jos yhden vyöhykkeen lippu olisi mahdollinen, olisi matka Käpylästä Oulunkylään kalliimpi kuin Myyrmäestä Vuosaareen, mikä ei varmaan olisi kovin fiksua, kun ensimmäisessä mennään junalla yksi pysäkinväli ja 2 minuuttia ja jälkimmäisessä aivan toiselle puolelle pääkaupunkiseutua.

Ongelma erilaisissa vyöhykemalleissa yleisesti on juuri tuo vyöhykerajan ylimenevä lyhyt matka, mikä ongelma on ratkaistu sillä, että aina pitää ostaa vähintään kahden vyöhykkeen lippu.

Ei pidä paikkaansa. Syy on juuri tuo, että A-alueella asuvien halutaan subventoivan muiden matkoja, ja siksi halvempi A-vyöhykelippu ei ole saatavilla. Mitään muuta järjellistä syytä sille ei ole.

D-vyöhykkeellehän on olemassa oma lippu, eli siellä asuvia ei pakoteta ostamaan C:tä siihen kylkeen.

 

[Erkka Lapanen]

Ongelma erilaisissa vyöhykemalleissa yleisesti on juuri tuo vyöhykerajan ylimenevä lyhyt matka, mikä ongelma on ratkaistu sillä, että aina pitää ostaa vähintään kahden vyöhykkeen lippu.

Eikös yksinkertaisin ratkaisu ole piirtää vyöhykkeet A ja B osittain päällekkäin. Vähän kuin rajavyöhyke joka kuuluu molempiin? Ja miksi vyöhyke A lipun takia AB -lippu pitäisi poistaa?

 

[Snakster]

Ei pidä paikkaansa. Syy on juuri tuo, että A-alueella asuvien halutaan subventoivan muiden matkoja, ja siksi halvempi A-vyöhykelippu ei ole saatavilla. Mitään muuta järjellistä syytä sille ei ole.

D-vyöhykkeellehän on olemassa oma lippu, eli siellä asuvia ei pakoteta ostamaan C:tä siihen kylkeen.

Kuka haluaa? Vyöhykemallista ja lippujen hinnoista päättävät HSL:n hallitus sekä yhtymäkokous. Nämä muodostuvat poliitikoista. Suurin puolue näissä kokoonpanoissa on kokoomus ja suurin edustus on helsinkiläisillä.

 

[Snakster]

Eikös yksinkertaisin ratkaisu ole piirtää vyöhykkeet A ja B osittain päällekkäin. Vähän kuin rajavyöhyke joka kuuluu molempiin? Ja miksi vyöhyke A lipun takia AB -lippu pitäisi poistaa?

Eikös nimimerkki @DAF tuossa jo kertonut yksinkertaisimman ratkaisun? Eli nimetään AB uudestaan A:ksi ja BC uudestaan B:ksi ja nämä menisivät sitten päällekkäin nykyisten vyöhykerajojen mukaisesti?

 

[Erkka Lapanen]

Eikös nimimerkki @DAF tuossa jo kertonut yksinkertaisimman ratkaisun? Eli nimetään AB uudestaan A:ksi ja BC uudestaan B:ksi ja nämä menisivät sitten päällekkäin nykyisten vyöhykerajojen mukaisesti?

Ratkaisuja ”ongelmaan” on monia. Tuossa ratkaisussa vain keskustan asukkaat maksavat saman hinnan matkasta lähiöihin kuin matkasta lähikauppaan. Ja se on väärin. Eihän taksikyytikään maksa samaa hintaa kilometreistä riippumatta.

 

[V-G-]

Wienissä tehtiin joskus yli vuosikymmen sitten sellainen päätös, että koko kaupungin julkinen liikenne maksaa asukkaalle 365 euroa vuodessa. Piti siis asua Wienissä ja ostaa vuosilippu, ja alue vastasi käytännössä 1:1 HSL:n ABCD-aluetta.

Seurauksena julkisen liikenteen käyttö kasvoi huomattavasti (matkastani paikallisten kaupunkidirikoiden tykö on jo kuutisen vuotta joten en muista tarkkoja lukuja) ja autolla kuljettujen matkojen määrän kasvu leikkautui vuoden 2009 tasolle eivätkä ne siitä olleet nousseet lainkaan.

Suomessa vastaava alue maksaa vuodessa asukkaallekin lähemmäs 2000 euroa, tai ainakin maksoi kun viimeksi tsekkasin. Tuo Wienin systeemi on paljon parempi; itsekin saattaisin hyvinkin tehdä esim. ei-keskustan-suuntaisen matkan (jopa vaihdon vaativan), jos hinta olisi tuollainen. Muutoin hinnan alennukset ja muutokset ovat olleet ihan lätinää, pl. järjetön ratikkalipun poistaminen.

 

[Jymäkkä]

Ei pidä paikkaansa. Syy on juuri tuo, että A-alueella asuvien halutaan subventoivan muiden matkoja, ja siksi halvempi A-vyöhykelippu ei ole saatavilla. Mitään muuta järjellistä syytä sille ei ole.

D-vyöhykkeellehän on olemassa oma lippu, eli siellä asuvia ei pakoteta ostamaan C:tä siihen kylkeen.

Toisaalta A-vyöhykkeellä taas ylivoimaisesti parhaat yhteydet ja verkosto, jota taas muut subventoivat.

 

[palle fontän]

Toisaalta A-vyöhykkeellä taas ylivoimaisesti parhaat yhteydet ja verkosto, jota taas muut subventoivat.

Käytännössä lähes kaikki HSL:n linjat ovat kannattamattomia (lähteitä ei minulla ole, ainoastaan kuulopuheita). Ei varsinaisesti ole suoraan kommentti viestiisi, mutta yleisesti tämä on tilanne, kun 2023 budjetista lipputulot kattoivat 43%. Toki välillisiä hyötyjä riittää, mutta kuten aina, näillä on vaikeaa vääntää päätöksiä suuntaan tai toiseen.

 

[Dynamo]

Toisaalta A-vyöhykkeellä taas ylivoimaisesti parhaat yhteydet ja verkosto, jota taas muut subventoivat.

Anteeksi asiattomat nauruni, mutta huvittaa jo ajatuskin siitä, että tietyt seudut subventoisivat yhtään mitään. Enkä puhu laajasalolaisista, joille rakennetaan n. miljardi euroa maksava Kruunusillat yhteys kantakaupunkiin.

 

[palle fontän]

Anteeksi asiattomat nauruni, mutta huvittaa jo ajatuskin siitä, että tietyt seudut subventoisivat yhtään mitään. Enkä puhu laajasalolaisista, joille rakennetaan n. miljardi euroa maksava Kruunusillat yhteys kantakaupunkiin.

Tästä löytää jopa statistiikkaa. Helsingissä on 46 sisäistä bussilinjaa ja vuonna 2023 kyytiin nousi reilut 62 miljoonaa asiakasta. Espoossa ja Kauniaisissa on 36 sisäistä bussilinjaa ja vuonna 2023 ja kyytiin nousi reilut 22 miljoonaa kyytiläistä. Kuulostaa siltä, että Helsingin linjat ovat selvästi kannattavampia.

 

[Jymäkkä]

Käytännössä lähes kaikki HSL:n linjat ovat kannattamattomia (lähteitä ei minulla ole, ainoastaan kuulopuheita). Ei varsinaisesti ole suoraan kommentti viestiisi, mutta yleisesti tämä on tilanne, kun 2023 budjetista lipputulot kattoivat 43%. Toki välillisiä hyötyjä riittää, mutta kuten aina, näillä on vaikeaa vääntää päätöksiä suuntaan tai toiseen.

Kyllä näin, ja tuo subventointi-sana oli minulta huono sana ja asiakin väärä. Ponttini enemmän se, että A-alueella palvelukin on paljon parempaa.

 

[Vaughan]

Osmo Soininvaara ennustaa blogissaan HSL:n olevan "tuhon tiellä".

Hänen mukaansa HSL:n perussopimuksen mukaan lipputulojen tulee kantaa HSL:n menoista puolet. Toinen puoli tulee kuntaosuuksina seudun kunnilta.

Ongelma on, että HSL joutuu maksamaan kunnille infrakorvauksia niiden rakentaessa lisää infraa julkiselle liikenteelle (paitsi että Helsingin vanha ratikkaverkko ja metrorata "annettiin" ilmaiseksi). Tästä syntyy kasvavien korvausten kehä, joka uhkaa lisääntyvien kustannusten kautta rapauttaa julkista liikennettä entisestään.

Infrakorvauksia Soininvaara pitää investointien maksamisena kahteen kertaan. Tämä siksi, että infarakentaminen pitäisi rahoittaa maan arvon nousulla. Hän mainitsee väitöskirjan, jonka mukaan Jokeri-rata on nostanut sen vaikutuspiirissä olevan maan arvoa 0,5 miljardilla eurolla, eikä mukana ole edes vielä rakentamatonta maata.

Infakorvausjärjestelmä itsessään vaatisi korjaamista (tai poistamista), mutta kuulemma Espoo vastustaa. Tämä siksi, että Espoo ei ole tehnyt rahaa kaavoituksen ja kasvun myötä (koska sitä pidettiin kuulemma sosialismina). Ja siten Espoo ei hyödy julkisen liikenteen tuomasta arvonnoususta ainakaan samassa mitassa kuin Helsinki ja Vantaa.

Miten tämä sitten liittyy yllä käytyy lippukeskusteluun?

Soininvaara ehdottaa, että Helsinki kompensoisi (mekanismi selitetään jutussa tarkemmin) helsinkiläisille halvemmat liput. Siten HSL:n hinnankorotukset kohdentuisivat lähinnä muiden kuntien asukkaille. Hän on jopa laskenut, että se kustantaisi vain n. 20 milj. € vuodessa, jos helsinkiläiset saisivat AB-lipun käyttöönsä 50€/kk tai 500€/vuosi. Tarkoitus ei tietenkään ole kiusata muiden kuntien asukkaita, vaan viime kädessä estää lipunhintojen räjähtämisen tuhoamasta julkista liikennettä - ja pakottaa haluttomat neuvottelupöytään...

 

[Straight Edge]

Onkos jollakin tietoa siitä, joko Käpylän tekojäätä laitetaan kuntoon?