Allekirjoittaneesta juuri kyseinen Meilahden banaan suunnitelma on erittäin hieno. Näyttävää ympäristörakentamista, mikä parantaa rannan saavutettavuutta ja tekee alueesta käyntikohteen itsessään.
Ei sinne tarvita ihmisiä lainkaan, vaan harvat luonnontilaiset alueet pitää jättää koskematta. Sama juttu metsien kanssa: yhtään puuta niistä ei enää saa kaataa. Ihmisen ei tarvitse koskea jokaiseen neliömetriin joka kaupungista löytyy. Eikä varsinkaan sillä perusteella että pyöräilijät eivät halua polkea ylämäkeen.
Ei vastustamisen itsensä, vaan luonnon itsensä takia. Uutta ei tosiaan saisi enää ikinä rakentaa ollenkaan, koska ilmastonmuutos ja kaupungin suojelu, mutta ei varsinkaan kaupunkiluonnon päälle. Luonto on kaupungissa itseisarvo. Ihmiset voivat aina sopeutua luonnon mukaan, sen sijaan luonto ei palaudu kun ihminen on sen kerran poistanut oman kaupunkitilansa alta.
Tämä tarkoittaisi ennen pitkää (pian) PK-seudun ytimen näivettymistä, ettei mielestäni Helsingin pitäisi tähän ehdoin tahdoin pyrkiä, huomioiden että kaikki kilpailijamme oikeastaan Tallinnaa lukuunottamatta ovat voimakkaalla kasvukäyrällä. Omat muistikuvani rakkaasta Stadista ulottuvat ysärille ja mielestäni pääkaupunkimme on hienompi kuin koskaan ja tulevaisuuden suunnitelmat vaikuttavat pääosin hyviltä.
Varmasti monessa tapauksessa näin. Monet helsinkiläiset kärsivät selvästi "kasvukivuista" kotiseutunsa muutoksen suhteen. Moni vuosikymmenet uinunut alue on kokenut muutoksia, eikä tämä selvästi kaikkia miellytä.
Olen lukenut. Pidän Soinista paitsi kalkkiksena, myös vaarallisena harhaanjohtajana. Paras (pahin) juttu itselleni oli, kun hän pohti kaavakäsittelyn ja äänestyksen jälkeen, olisiko Riistavuoren metsän sijaan pitänyt avata Valimon aseman ympäristön asemakaava muutoksille. Jumalauta että vitutti. Ja vituttaa edelleen niin paljon että vaihdan kävelemään toiselle puolelle katua aina kun Soininvaaran näen.
Tärkeää on huomata, että ei Helsinki, vaan koko Helsingin seutu. Mitä "urbanisaatioon" tulee, niin ota huomioon se, millä väellä kaupunki kasvaa. Työssä käyvä kantaväestö muuttaa pois, eniten Espooseen, ja Helsinki kasvaa maahanmuutolla, josta suurin osa on humanitääristä ja siten tuettavaa. Mikään tällaiseen kasvuun perustuva "urbanisaatio" ei ole kestävää edes lyhyellä, saati pitkällä aikavälillä. Myöskään kasvu ei voi jatkua tällä tavalla pitkään tai kestävästi.
Boldaus oma. Vaikka maahanmuuttokeskustelulle on sille osoitettujakin threadeja, oli pakko tarttua tähän.
Tästä olen eri mieltä. Huomioiden että jo nykyisellään kaupunkilaisilla on hyvät mahdollisuudet ottaa kantaa projekteihin ja halutessa tehdä laillinen valitus, näen tämänkaltaisen mallin riskialttiina, missä isossa kuvassa pienehkö ihmisjoukko voi jarruttaa koko seudun kehitystä. Huomioiden NIMBY-mentaliteetin olevan YIMBYilyä huomattavasti laajempaa, pelkään pahoin, että moni hanke olisi torpattu tämänkaltaisella mallilla.
Omassa tuttavapiirissäni tämä pätee ainakin, mutta taustalla ei suinkaan ole se, että Helsinki koettaisiin epämiellyttäväksi asuinpaikaksi vaan siitä, että kehyskunnista saa lapsiperheelle sopivan pientaloasunnon huomattavasti Helsinkiä edullisemmilla hinnoilla. Jos Nurmijärven hinnalla olisi tarjolla Paloheinä suurin osa valitsisi Paloheinän.
Kaupunkilaisilla ei ole mitään palaa vaikuttaa asioihin. Joku kerro kantasi -palvelu on yhtä tyhjän kanssa. Niitä ei lueta eikä luetuteta, ja tämän tiedän faktana. NIMBYily on tärkeintä kaupunkivaikuttamista mitä löytyy ja rakennushankkeiden torppaaminen valmiille alueille se tärkein päämäärä, jotteivät sinnemäet pääse pilaamaan hyviä naapurustoja.
Ehdottomasti kansalaisvaikuttaminen on demokratian elinehto, joskin tuon tuosta nimbyily on juurikin nimbyilyä, vaikka se osattaisiinkin muotoilla hienoin sanoin.
Valitettavasti tuota boldattua osuutta vastaan taistelee useiden tuhansien jäsenien muodostama asukasyhdistys. Heidän tiedottajansa kommentoi asiaa viimeisimmässä haastattelussa ytimekkäästi yhdellä sanalla: kvaak.
Onneksi tuo asukasyhdistys ei vietä aikaansa tuolla rannalla ympärivuotisesti. Ja onneksi rannalla on puita, joita asukasyhdistyksen jäsenet joutuvat väistämään, joten penkit ja niiden ympäristö ovat ihan siistissä kunnossa.
Kärnä ja Ano voisivat kahteen pekkaan käydä harventamassa kantaa tuolla rannalla, kun ilmeisesti kummatkin tykkäävät sekä metsästämisestä että erikoisempien luontokappaleiden syömisestä. Itse ainakin näyttäisin tälle vihreää valoa. Voipi olla, että pormestarin toimistossa asiaan suhtauduttaisiin hivenen nihkeästi.
Puhutaan selkeästi aika erilaisista asioista. Mulle muutos, kasvu ja kehitys ovat ongelma vain, jos ne tarkoittavat käytännössä luonnon tuhoamista tai heikennyksiä paikallisiin asumisolosuhteisiin. Jonkun maaliikennekeskuksen tai Hernesaaren muuttaminen ei kirpaise ollenkaan (paitsi siten, että rakennetaan silkkaa skeidaa, kuten nyt Postipuistoon vai mikä sen nimeksi lopulta tulikaan), mutta luontoarvot ovat niin tärkeät, että ne ajavat kaiken muun edelle.
www.helsinginuutiset.fi
www.hs.fi
