Helsinki

[V-G-]

Kannattaa vielä nauttia tuosta metsiköstä, kun se on olsemassa, sillä pian siellä alkaa raivaus.

Jep, kaikkialla sama tilanne: kaadetaan metsät ja korvataan ne koodisanoilla.

"Kattopuutarhat", "kaupunkivihreä", "luonnollinen", "ihmisläheinen"... Kaikki nämä ovat pelkkää kusetuksen instrumenttia toisensa perään.

Kattopuutarhat käyvät liian vaikeiksi ja kalliiksi ylläpitää parissa vuodessa. Kaupunkivihreä on juuri sitä, mitä tuosta maisemasta kaadetaan, luonnollinen my ass - pelkkää halvalla puulla pinnoitettua elementtiä, ihmisläheinen? Ei, vaan ihmiset lähellä, kun taas tehdään ylitiivis kansalaistensäilytyslähiö, josta Sato ja kumppanit voivat napsia itsellensä sopivasti lisää voittoja.

Sitten seuraavaksi kiitos lännessä Kaupintien, Vihdintien ja junanradan välinen alue työn alle.

Mene helvettiin! Ei koskaan, ei ikinä, ei milloinkaan. Riistavuori on Haagan tärkein ulkoilualue ja keskeinen osa sitä, miksi täällä lännessä on niin hyvä asua. Sinne ei saa rakentaa yhtään mitään eikä sieltä saa kaataa yhtään mitään. Haaga on valmis, piste. Tarvittava lisäys asumiseen yms. mahtuu kokonaisuudessaan vajaakäytölle jääneen Valimon alueelle, eli Vihdintien toiselle puolelle.

 

[Denverin Munasyndi]

Mene helvettiin! Ei koskaan, ei ikinä, ei milloinkaan. Riistavuori on Haagan tärkein ulkoilualue ja keskeinen osa sitä, miksi täällä lännessä on niin hyvä asua. Sinne ei saa rakentaa yhtään mitään eikä sieltä saa kaataa yhtään mitään. Haaga on valmis, piste. Tarvittava lisäys asumiseen yms. mahtuu kokonaisuudessaan vajaakäytölle jääneen Valimon alueelle, eli Vihdintien toiselle puolelle.

Ei Riistavuorta, vaan ainoastaan radan pohjoispuolinen osuus. Riistavuori on selkeästi tietyn Haagan lohkon oma ulkoilualue. Sama juttu sitten radan itäpuolen osuudella, jota en lähtisi koskaan sörkkimään. Mutta tuo radan kainalokuoppa, joka rajautuu Kaupintieden ja Vihdintiehen, ei ole minkään asuinalueen ensisijainen ulkoilumaasto ja siten mielestäni "uhrattavissa", koska yhteydet olisivat valmiiksi niin hyvät. Mutta ei tällä kiire ole, koska, kuten sanoitkin, vielä löytyy parempiakin vaihtoehtoja lähempää.

 

[V-G-]

Ei Riistavuorta, vaan ainoastaan radan pohjoispuolinen osuus.

Samaa metsää sekin on, ja radan risteyskohdan pohjoispuolinen alue Pohjois-Haagan asemalle vievän radan ja Vihdintien välillä on kyllä aktiivisessa ulkoilukäytössä. Lisäksi, ja mielestäni metsien osalla vielä tärkeämmin, kyse ei ole vain siitä, miten niitä käytetään, vaan miltä ne näyttävät, ie. kyse on kaupunkimaisemasta.

Riistavuori on selkeästi tietyn Haagan lohkon oma ulkoilualue. Sama juttu sitten radan itäpuolen osuudella, jota en lähtisi koskaan sörkkimään.

Hyvä niin, ja pahoittelut aika voimakkaasta reaktiosta. Aino Akten puisto ja sen reunalla oleva metsä ovat tosiaan myös erityisen olennaisia alueelle. Nythän Rodopuiston kupeeseen rakennetaan vanhojen tehdashallien tilalle liian korkeaa, mikä on jo itsessään aika rikos, koska se varjottaa Rodopuistoa, mutta muuta tuonne ei (käsittääkseni) ole tulossa. Orapihjalantien radanpuoleinen osuus sen sijaan ollaan kusemassa aivan pystyyn.

 

[Rod Weary]

@alwahla @Malmi En nyt tällä kertaa puuttunut noihin väreihin, kun ne on jo käsitelty. Mutta kerrataan nyt vielä, että keskenään nuo värimaalimat eivät mätsää edes hiukan alusta. Sekin sattuu päähän. Mutta enemmän sattuu päähän tuo yhtäkkinen tarve rakentaa noin ahtaasti. Tai sitten tuo noiden tönöjen fyysinen olemus luo ahtauden vaikutelman. Yhtä kaikki, nuo eivät vain millään tavalla sovi alueen muuhun arkkitehtuuriin yksin eivätkä varsinkaan yhdessä.

On täällä muuallakin punertavia taloja eikä siinä värinä ole mitään oksettavaa. Mutta en pysty uskomaan, että noiden arkkitehdeillä olisi ollut mitään kommunikointia keskenään. Kuka helvetti nuo on edes hyväksynyt? Etenkin ne keltaiset?

 

[DAF]

Onhan se yli puolet Riistavuoresta jo kaavoitettu asumiskäyttöön, joten toteutuu ennemmin tai myöhemmin.

Ennemmin toki se kuin Keskuspuiston nyhertäminen, mutten minäkään ihan ymmärrä näitä kaikkien metsäalueiden rakentamisia. Ennemmin pihoille tiiviimpää ja korkeampaa ja jätetään ne pienet lähimetsät koskematta. Luontosuhde tuntuu tarkoittavan rakennettuja puistoja kovin monelle Helsingissä - minusta niillä ei ole kovinkaan paljon lisätarvetta tai virkaa. Metsät ovat metsiä, eivät yksittäisiä puita rivissä.

 

[Denverin Munasyndi]

Samaa metsää sekin on, ja radan risteyskohdan pohjoispuolinen alue Pohjois-Haagan asemalle vievän radan ja Vihdintien välillä on kyllä aktiivisessa ulkoilukäytössä. Lisäksi, ja mielestäni metsien osalla vielä tärkeämmin, kyse ei ole vain siitä, miten niitä käytetään, vaan miltä ne näyttävät, ie. kyse on kaupunkimaisemasta.

Toki täydennysrakentaminen pitää toteuttaa järkevästi ja ympäristöön sopivalla maltillisuudella. Itse olen mieltymyksiltäni sen verran urbaani, että kaupunkibulevardisuunnitelmat Vihdintielle näyttämät omaan silmääni kymmenen kertaa miellyttävämmiltä kuin nykyinen "rumaa teollisuushallia toisella puolella, metsää toisella puolella" -yhdistelmä. Mutta tässä ketjussa on parasta aina paikallisten asukkaiden omat näkemykset, joiden pohjalta on hyvä tarkistaa myös omia näkemyksiään.

Itseäni vain ottaa toisinaan päähän, että Helsinkiin rakennetaan "kuninkaantammia", kun täydennettävää olisi parempienkin yhteyksien varrella.

Orapihjalantien radanpuoleinen osuus sen sijaan ollaan kusemassa aivan pystyyn.

Tätä katselin itsekin kesällä ohi pyöräillessä vähän pelonsekaisin tuntein.

 

[alwahla]

Vuosaaressa on muistaakseni joku pientaloalue, jossa kaikkien talojen julkisivut ovat erivärisiä. Kymmenkunta vuotta sitten tuli viimeksi käytyä niitä ihmettelemässä ja olin myös paikalla, kun niitä vasta rakennettiin joskus vuosituhannen alkupuolella.

Nykytrendinä tuntuu olevan rakennusten rakentaminen tosi lähelle toisiaan. Se voi olla kaiketi energiatehokasta (?), mutta ei kovinkaan miellyttävää asukkaiden mielestä. Viikin Prisman lähellä oleva kerrostaloalue on hyvä esimerkki tästä tiiviistä rakennustyylistä. Ympärillä on lääniä vaikka muille jakaa, mutta joku neropatti päätti työntää pienelle ja kapealle alueelle paljon kerrostaloja, joiden väliin jäävä piha-alue on naurettavan pieni. Onneksi siinä vieressä on peltoja sekä kartanon piha, jossa voi nauttia avaruudesta.

 

[Cobol]

Nykytrendinä tuntuu olevan rakennusten rakentaminen tosi lähelle toisiaan. Se voi olla kaiketi energiatehokasta (?), mutta ei kovinkaan miellyttävää asukkaiden mielestä. Viikin Prisman lähellä oleva kerrostaloalue on hyvä esimerkki tästä tiiviistä rakennustyylistä. Ympärillä on lääniä vaikka muille jakaa, mutta joku neropatti päätti työntää pienelle ja kapealle alueelle paljon kerrostaloja, joiden väliin jäävä piha-alue on naurettavan pieni. Onneksi siinä vieressä on peltoja sekä kartanon piha, jossa voi nauttia avaruudesta.

Viikin pelto- ja ranta-alueiden rakentamiselle en näe mitään syytä vaan kannatan Viikinmäen tyyppistä rakentamista, jossa kerrostalot rakennetaan tiiviisti sen sijaan, että uutta asutusta levitettäisiin laajoille alueille pientaloina. Viikinmäessä toki on muutakin rakennuskantaa kuin kerrostaloa.

Ylipäätään viheralueiden ja kaupunkimetsien sijoittuminen kaikille alueille on tärkeää. Ja myös osaksi rakentamista. Suomessa voitaisiin hakea oppia mm. Singaporesta, jossa rakennuksista tehdään tavallaan osa luontoa. Ilmastomme on erilainen ja se karsii paljon mahdollisuuksia, mutta ei tapa niitä kokonaan.

 

[V-G-]

Onhan se yli puolet Riistavuoresta jo kaavoitettu asumiskäyttöön, joten toteutuu ennemmin tai myöhemmin.

Ei ole vielä sanottu. Kovasti me täällä sitä vastustamme ja keinoja siihen on onneksi paljon. Lisäksi on sanottava, että tuulet kaupunkiorganisaatiossa ovat alkaneet kääntyä, ei tietenkään vähiten siksi, että talousnäkymät ovat mitä ovat.

Noin muutoin olen kyllä viestisi kanssa samoilla linjoilla. Toki väljien, funktionaalista kaupunkisuunnittelua edustavien kaupunginosien (kuten nyt vaikka tämä Etelä-Haaga) pihat jättäisin täysin rakentamatta, sillä ne kuuluvat täällä kaupunginosaidentiteettiin ja viihtyvyyteen. Sen sijaan Keski-Pasilan, Valimon yms. täysin vajaakäytöllä olevien alueiden soisin rakentuvan korkeiksi ja tiiviiksi, jotta voidaan säästää ne metsät (ja myös väljät alueet).

Tähän ping myös @Denverin Munasyndi

 

[Ann Arbor]

Kasvavalla kaupungilla kasvukipuja selvästi. Pidän sinänsä ihan ymmärrettävänä, että luonnonläheisellä esikaupunkialueella vuosia tai vuosikymmeniä asuneita kotiseutunsa urbanisaatio saattaa harmittaa. Itse kuulun toiseen ääripäähän ja olen tervehtinyt oman radanvarsialueeni kehitystä ilolla.

Lähiluonto ja sen saavutettavuus on ja tulee vastaisuudessakin olla yksi Helsingin valttikorteista, mutta jokaista keskeisellä paikalla sijaitsevaa pikkupusikkoa ei ole varaa säilyttää. Erityisesti kantakaupungin reuna-alueet, eli käytännössä Raide-Jokerin vaikutusalue ja raskasraideasemien lähitienoot ovat juuri oikeita paikkoja ns. tehorakentamiselle. Joka tavoin parempi ratkaisu kuin aina uusien lähiöiden nouseminen kauemmaksi ja kauemmaksi ytimestä.

 

[Ann Arbor]

Haagasta puheen ollen, suosittelen kaikkia tutustumaan Eliel Saarisen legendaariseen "Munkkiniemi-Haaga-suunnitelmaan" vuodelta 1915. Mikäli historia olisi mennyt toisin, voisi Haagan alue muistuttaa hyvin pitkälti Vanhaa Munkkiniemeä ja Taka-Töölöä. Kaiken kaikkiaan hyvin Tukholma-henkinen suunnitelma, jonka olisin mielellään nähnyt toteutuneen.

Munkkiniemi–Haaga-suunnitelma – Wikipedia

fi.wikipedia.org

 

[Denverin Munasyndi]

Haagasta puheen ollen, suosittelen kaikkia tutustumaan Eliel Saarisen legendaariseen "Munkkiniemi-Haaga-suunnitelmaan" vuodelta 1915. Mikäli historia olisi mennyt toisin, voisi Haagan alue muistuttaa hyvin pitkälti Vanhaa Munkkiniemeä ja Taka-Töölöä. Kaiken kaikkiaan hyvin Tukholma-henkinen suunnitelma, jonka olisin mielellään nähnyt toteutuneen.

Munkkiniemi–Haaga-suunnitelma – Wikipedia

fi.wikipedia.org

Itse olen usein pyöritellyt mielessäni sitä, kuinka monta asukasta Helsingissä olisi tällä hetkellä, mikäli suunnitelmaa olisi lähdetty määrätietoisesti toteuttamaan. Maltillisena arviona sanoisin 100000-150000 enemmän nykyisten rajojen sisäpuolella ja sitten vastaavasti vähemmän Espoossa ja Vantaalla. Olisiko 1960-luvun lähiörakentaminen tullut silti läpi ja synnyttänyt vastaavat etäpesäkkeet pitkin PK-seutua?

Mutta ehdoton oma suosikkini Helsingin "what if"-historiasta on se, että kaupunki olisi 1600-luvulla siirretty Vironniemen sijaan Sörnäistenniemelle. Meillä olisi muuten silloin liikenteellisesti hieman paremmin nykyistä toimiva pääkaupunki. Ehkä.

 

[Hols Nilgerssön]

Näin junantuomana mutta kuitenkin jo 20 vuotta stadissa asuneena, tuntuu kuin seurasi reaaliaikaista SimCityä. Paljon on kaupunki minun aikana muuttunut, ja mielenkiinnolla seuraan mitä seuraavat 20 vuotta tuo tullessaan. Hieno kaupunki.

 

[V-G-]

Lähiluonto ja sen saavutettavuus on ja tulee vastaisuudessakin olla yksi Helsingin valttikorteista, mutta jokaista keskeisellä paikalla sijaitsevaa pikkupusikkoa ei ole varaa säilyttää. Erityisesti kantakaupungin reuna-alueet, eli käytännössä Raide-Jokerin vaikutusalue ja raskasraideasemien lähitienoot ovat juuri oikeita paikkoja ns. tehorakentamiselle. Joka tavoin parempi ratkaisu kuin aina uusien lähiöiden nouseminen kauemmaksi ja kauemmaksi ytimestä.

Raide-Jokerin reunalla olevat virkistysalueet, eli käytännössä puistot ja metsät, joiden puolesta tässä taistellaan eivät ole mitään pikkupusikoita. Esim. Riistavuoren metsä on iso ja monipuolinen alue, joka on aivan turhaan vasaran alla.

Minusta on nurinkurista, että Helsingin kasvuennusteet otetaan jonain varmoina faktoina. Edellisen kaupungistumisaallon ainana 1950-luvulla ennustettiin, että 1980-luvulle tultaessa silloisen Helsingin + Vuosaaren alueella asuisi n. 850 000 ihmistä. Ennuste oli tietysti siihen aikaan perusteltu, mutta tulkinnat ja niiden pohjalta tehdyt käytännöt olivat surkeita.

Samoin tulee käymään nytkin. Rakennusliikkeiden ajama yleiskaava perustuu kasvuun, jonka jo nyt tiedämme olevan mahdollinen vain maahanmuuton avulla. Jos tämä olisi työperäistä maahanmuuttoa, ongelmaa ei olisi, mutta koska ei ole, taloudellinen ongelma on suuri. Samaan aikaan suomenkielinen keskiluokka muuttaa enemmän ja enemmän pois. Näin voidaan myös ennustaa ettei kasvua tapahdu niin paljoa kuin kaupungissa monet edelleen luulevat.

Eli ne metsät voitaisiin säästää.

 

[pettter]

Tosta Vuosaaresta vielä. Mitä ne toisen talon ikkunat siinä haittaa? Ei vaan avaa sälkkäreitä tai verhoja ennen kuin on aamulla runkannut, tai sitten ei vaan välitä. Mä oon tossa nykyisessä kämpässä asunut yli viis vuotta ja noista kolmesta ikkunasta yhden edessä on koko ajan ollut verho ja toisessa sälkkärit kiinni. Kolmannen avaan että valoa tulee jne, mutta en mä siitä nyt silleen katsele. Aamuisin ehkä että mikä sää on. Ja kyllähän toisen talon ikkunat on mielenkiintoisempaa katseltavaa kuin joku skutsi siinä, mitä mulla näkyy.

 

[Ann Arbor]

Tosta Vuosaaresta vielä. Mitä ne toisen talon ikkunat siinä haittaa?

Yhtäältä naapuritalon ikkunat näkyvät kantakaupungin rakastetuilla sotia ennen kaavoitetuilla arvoalueilla, eikä tätä kukaan pidä minään ongelmana, vaan juurikin Töölön, Kallion tai vaikka Punavuoren tiivis tunnelma on monien haaveena.

PK-seudulla tulee riittämään "skutsia" ja väljiä alueita ihan valtaisasti, vaikka keskeisimmille paikoille rakennettaisiinkin vähän tehokkaammin. Lisäksi tehokas rakentaminen nimenomaan säästää luontoa huomattavasti enemmän, kuin omakotitalomatto tai metsälähiöt.

 

[vetti]

Tässä se ongelma oikeastaan onkin. Nykyään rakennetaan rakennuksia, ei alueita. Ja ei nyt kukaan parhaalla tahdollakaan voi sanoa, että Kampin alue tuota uutta rakennusta kaipaisi.

Metroasema ja sen ympärillä oleva asfalttikenttä eivät tietenkään ole minkään arvoisia. Paitsi että ne ovat. Itsessään ne eivät tietenkään ole mitään, mutta muuten ne ovat juuri sitä tilaa, jota Autotalon kortteli tarvitsee. Taiteellisessa mielessä tila on arvokasta. Valitettavasti nykyään tila on sitäkin arvokkaampaa taloudellisessa mielessä.

Nykyisessä kaupunkisuunnittelussa pahin ongelma on se, että jos jossain on tyhjää tilaa, niin se pitää heti vimmaisesti täyttää. Enää ei ajatella, että sillä tyhjällä tilalla olisi itsessään merkitystä, vaikka sillä voi olla merkitystä paljonkin.

Tuli tämä mieleen, kun selailin kuvia Stadista ja miten kaupunki muuttuu.
Ei siitä kuitenkaan kovin kauaa ole kuin tuo maisema oli kuvan mukainen.

 

[koukku]

Jep, kaikkialla sama tilanne: kaadetaan metsät ja korvataan ne koodisanoilla.

"Kattopuutarhat", "kaupunkivihreä", "luonnollinen", "ihmisläheinen"... Kaikki nämä ovat pelkkää kusetuksen instrumenttia toisensa perään.

Kattopuutarhat käyvät liian vaikeiksi ja kalliiksi ylläpitää parissa vuodessa. Kaupunkivihreä on juuri sitä, mitä tuosta maisemasta kaadetaan, luonnollinen my ass - pelkkää halvalla puulla pinnoitettua elementtiä, ihmisläheinen? Ei, vaan ihmiset lähellä, kun taas tehdään ylitiivis kansalaistensäilytyslähiö, josta Sato ja kumppanit voivat napsia itsellensä sopivasti lisää voittoja.


Mene helvettiin! Ei koskaan, ei ikinä, ei milloinkaan. Riistavuori on Haagan tärkein ulkoilualue ja keskeinen osa sitä, miksi täällä lännessä on niin hyvä asua. Sinne ei saa rakentaa yhtään mitään eikä sieltä saa kaataa yhtään mitään. Haaga on valmis, piste. Tarvittava lisäys asumiseen yms. mahtuu kokonaisuudessaan vajaakäytölle jääneen Valimon alueelle, eli Vihdintien toiselle puolelle.

Juuri näin, tuon Kumpulanrinteen voin surullisena jollain tasolla hyväksyä, mutta pitäkää nyt saatana näppinne erossa oikeasti arvokkaista luontokohteista.

Nuo koodisanat vituttavat melkein yhtä paljon kuin itse asia eli metsien ja kaupunkiluonnon tuhoaminen, katsotaan tosiaan, millainen fiilis Kumpulanlaaksossa on sen jälkeen, kun luontoa on taas kuluttamassa useampi tuhat asukasta enemmän. Sama koskee kaikkia muitakin jäljellä olevia luontokohteita, sääli Mustikkamaata, Keskuspuistoa (painetta tulee etelästä, lännestä ja pohjoisesta) yms.

Onko Sinnemäki et co. jo päivittänyt epärealistista väestönkasvuennustettaan, tuo tiivistäminen ja asuinalueiden slummiuttaminen on rikokseen verrattavaa toimintaa, jos asukkaita ei olekaan tulossa siinä määrin, mitä noissa epärealistisissa ennusteissa on pahimmillaan puhuttu? No sijoittajille kai Anni tätä kaupunkia rakentaa.

Meiltä noin kilometrin päähän tuli keväällä 2021 tarjolle Helsingin kaupungin vuokratontteja, joihin nyt tänä syksynä alettiin rakentamaan. Yhdelle noin 900 neliön tontille tuli kolme! kaksikerroksista omakotitaloa ja lisäksi joku autokatosviritelmä, voidaanko tuossakin puhua jo omakotitaloslummin luomisesta? Harmi vaan aluetta, jossa on muutama talo vielä alkuperäisessä vehreässä ympäristössään. En siis tarkoita, että joka tontille pitäisi olla se minimissään 500 neliön piha, mutta olihan tuo jo kaiken huippu, näyttääkin ihan kauhealta, kun siitä ohi pyöräilee.

Edit. Jaa olisi pitänyt lukea hieman lainaamaani viestiä pidemmälle, siellähän oli enemmänkin keskustelua asiasta.

 

[Ann Arbor]

Edelleen sopii muistaa, ettei Helsingin kaupunkisuunnittelussa tapahtunut mitään historiallista käännettä vuonna 2015 Sinnemäen astuttua apulaiskaupunginjohtajaksi. Häntä toki tunnettuna kasvona on helppo soimata, vaikka hän on kaikkea muuta kuin saneleva diktaattori.

Vaikka kaupunkiluonnon nakertuminen puska puskalta ja metsikkö metsiköltä varmasti monia harmittaakin, pidän sisäänpäin kasvavaa mallia huomattavasti parempana, kuin kaupunkirakenteen entisestään hajautumista kauemmas ja kauemmas kehyskuntiin.

Mitä tulee väestöennusteisiin, vaikka ala onkin ikivanha tieteenlaji ja nykyään asiantuntijoiden apuna ovat tietokoneet, elää tilanne koko ajan. Taloustilanne, syntyvyys, kansainvälinen ja maan sisäinen muuttoliike... Kaikki nämä muodostavat osiensa summan. Itse uskon Helsingin kasvavan vähintään vuosikymmeniä, ellei kaupunki kategorisesti keskeytä uusien asuntojen kaavoittamista ja rakennuslupien myöntämistä, minkä en jaksa myöskään uskovan tapahtuvan. -Tämä oletettavimmin johtaisi asuntojen merkittävään kallistumiseen ja lyhyehkölläkin aikavälillä taloudelliseen stagnaatioon.

Meiltä noin kilometrin päähän tuli keväällä 2021 tarjolle Helsingin kaupungin vuokratontteja, joihin nyt tänä syksynä alettiin rakentamaan. Yhdelle noin 900 neliön tontille tuli kolme! kaksikerroksista omakotitaloa ja lisäksi joku autokatosviritelmä, voidaanko tuossakin puhua jo omakotitaloslummin luomisesta? Harmi vaan aluetta, jossa on muutama talo vielä alkuperäisessä vehreässä ympäristössään. En siis tarkoita, että joka tontille pitäisi olla se minimissään 500 neliön piha, mutta olihan tuo jo kaiken huippu, näyttääkin ihan kauhealta, kun siitä ohi pyöräilee.

Sana "slummi" tunnutaan jatkuvasti ymmärtävän tahallisesti, tai tahattomasti väärin. En ole nähnyt mainitsemaasi tapausta, mutta jaksan uskoa uusissa taloissa asuvan ihan tyytyväisiä ja toimeentulevia ihmisiä. Täysi vastakohta siis "slummille" tai "gettolle".

Vanhemmat, isojen vehreiden tonttien omakotialueet ovat toki yleensä viihtyisiä ja moni toden totta arvostaa, mikäli kaupungissakin on mahdollisuus kunnon puutarhaan ja nurmikkoon. Yhtä lailla kuitenkin myös tiiviit pientaloalueet voivat olla erittäin tyylikästä kaupunkiympäristöä. "Townhouset" tai erillisistä taloista koostuvat tiiviit alueet ovat Suomessa edelleen verrattain harvinaisia, mutta monissa maissa todella yleisiä. Eräänlainen toimiva kompromissi mielestäni.

Kasvavan kaupungin kasvukipuja sanoisin edelleen käytävän. Helsinki luo jatkuvasti nahkaansa ja kasvattaa hartioita. Vaikka näkemyksiä "ideaalikaupungista" lienee yhtä monta kuin debatoijaa, kaiken kaikkiaan Helsinki on viimeisen vuosikymmenen aikana kehittynyt enimmäkseen erinomaiseen suuntaan, mitä tulee kaupunkisuunnitteluun. Toki huteja sattuu myös täällä ja rakentamisen laatu voisi aina olla parempi, mitä tulee esimerkiksi talotekniikkaan ja julkisivuihin, mutta tilanne ei ole varmasti missään täydellinen.

 

[V-G-]

Edelleen sopii muistaa, ettei Helsingin kaupunkisuunnittelussa tapahtunut mitään historiallista käännettä vuonna 2015 Sinnemäen astuttua apulaiskaupunginjohtajaksi. Häntä toki tunnettuna kasvona on helppo soimata, vaikka hän on kaikkea muuta kuin saneleva diktaattori.

Yleiskaava, joka on tämän nykyisen kaupunkisuunnittelun kulmakivi, suunniteltiin ja runnottiin ilman kunnollista kansalaiskeskustelua läpi nimenomaan Vihreiden ja Sinnemäen johdolla. Ei Sinnemäki ainoa ollut, mutta kuten sanoit, näkyvin. Minun mielestäni hänet tulisi saattaa poliittiseen edesvastuuseen siitä, miten hän on häikäilemättömästi ajanut rakennusliikkeiden etua mm. Helsingin lähiluonnon, talouden ja liikennejärjestelmien kustannuksella. Toinen vastaava on Barona Rakennus Oy:llä johtotehtävissä toiminut Vihreiden Otso Kivekäs.

He olivat keskiössä, kun Carlos Lamuela Ortan täysin keskinkertaisen dippatyön pohjalta alettiin puuhata kaupunkibulevardeja sisääntuloväylille. Grynderit ilakoivat, kansalaisille ei aiheesta juuri hiiskuttu. Orta hämmästeli asiaa myös minulle henkilökohtaisesti, sillä hänen mukaansa ajatus oli nostattaa keskustelua Aallossa, ei ohjata itse kaupunkisuunnittelua. Tieteellisesti hänen ambitionsa olivat todella vähäiset, niin hän on itsekin sanonut, mutta se ei ole Helsingin Vihreiden menoa haitannut. Kuvaavaa on, että Espoon Vihreät ovat torpanneet useita sellasia metsänkaato- ja rakennushankkeita, jotka on Helsingissä ajettu läpi juurikin Kivekkään ja Sinnemäen ajamina.

Vaikka kaupunkiluonnon nakertuminen puska puskalta ja metsikkö metsiköltä varmasti monia harmittaakin, pidän sisäänpäin kasvavaa mallia huomattavasti parempana, kuin kaupunkirakenteen entisestään hajautumista kauemmas ja kauemmas kehyskuntiin.

Nämä eivät ole kaksi ainoaa (keskenään vaihtoehtoista) mallia. Ensinnäkään kaupunki ei tule kasvamaan ennusteiden mukaisesti, mutta vaikka tuo jätettäisiin huomitotta, se kaikkein lähiluonto- ja ilmastoystävällisin vaihtoehto on edelleen olemassa. Helsingissä on nimittäin useita täysin vajaalla käytöllä olevia yritysalueita yms. jo rakennettua ympäristöä, jotka tulisi ottaa käyttöön uutta asumista suunniteltaessa. Tästä olisi selvät hyödyt niin mm. kaupungin elinvoiman, ilmastopäästöjen leikkaamisen kuin ympäristön viihtyisyydenkin kannalta. Tässä yksi monista kirjoituksista aiheeseen liittyen:

Peruskorjaus on elinkaariedullinen ilmastoteko, kertoo tuore tutkimus -silti Suomessa purkutahti kiihtyy | Rakennuslehti

Tampereen yliopiston ja VTT:n tutkimus osoittaa, että peruskorjaus on hiilijalanjäljen ja elinkaaritalouden kannalta parempi ratkaisu kuin purkaminen ja uuden rakentaminen. Edes puurakentaminen ei ole…

www.rakennuslehti.fi

Lähiluontoa kaupungin sisällä voitaisiin siis säästää ilman että kaupunki levittäytyisi luonnon päälle muuallakaan. Jätkäsaari oli hyvä ratkaisu (paitsi arkkitehtuurinsa osalta), samoin Kalasataman seutu. Malmilla olisi vastaavia, samoin Pitäjänmäen reunalla Valimon yritysalue, jossa on tyhjää tilaa reilusti yli kolmasosa kaikesta rakennetusta pinta-alasta ja jonka arvo on kasvanut vuodesta 2000 vain 1 %.

 

[Jeffrey]

Kaupungin sisällä varsin suuriakin aluekehityshankkeita on suunniteltu melkoisen vikaan edellisen 10-15 vuoden aikana ja tämä osaltaan lisää painetta kaupungin jatkamisesta sen ulkoreunoilta.

En tiedä onko se ollut ihan valittu linja ajaa ihmisasutusta keskustasta poispäin, mutta jos on niin tuntuu näiden päätösten taustoilla olleet kriteerit ja analyysit menneen melkotavalla pieleen. Kuitenkin se kaupunkiasuminen lähtee siitä, että kaupungissa on ihmisiä eikä puolityhjät toimistorakennukset tätä puutetta korvaa.

Uskoisin taustalla olleen osaltaan julkisenliikenteen yli- ja myös aliarviointina. Keskusta-alueen ympäryksestä on hukattu varsin hyviä alueita esimerkiksi Länsi-Pasilasta ja ehkä huonoin esimerkki on tuo Ruskeasuon varikko. Ruskeasuon varikolle on nyt n. 10 vuoden aikana rakennettu varsin rutkasti toimistotilaa ja tällä hetkellä arviot tyhjästä toimistotilasta välillä Tilkka - Mannerheimintien risti on yli 20 000 kemmiä.

Tässäkin tietysti isoin ilkeä tuijotus menee mainittujen Vihreiden ja Sinnemäen suuntaan. Heidän pakonomainen tarve hankaloittaa keskustan liikennettä ja ylipäänsä kaikkea yksityistä liikennettä yhdistettynä pakonomaisen tarpeeseen ajaa ihmisiä ulos keskustasta ovat vaikuttaneet lähimetsien kaadon lisäksi myös meidän kaupunkikulttuuriin melko ikävästi. Helsingin keskusta on muuttumassa Länsi-Eurooppalaisesta ihmiskaupungista amerikkalaiseksi toimistokeskustaksi jossa palvelut eivät pärjää ja kadut humisevat tyhjyyttään toimistoaikojen ulkopuolella.

Sama yksityisen liikenteen hankaloittaminen vaikuttaa myös niiden metsään rakennettavien uusien asuinalueiden vetovoimaan. Esimerkiksi Kuninkaantammi oli pitkään todella alikehittynyt kun Kaupunki veti parkkipaikkojen määrän todella alas. Lopulta vuosikausien väännön jälkeen kaupunki suostui tuonne piirtämään lisää pysäköintitilaa. Kas kummaa, ettei ihminen halua muuttaa keskelle metsää, mikäli edes autoa ei saa parkkiin.

Kaiken tämän keskellä noustaan sitten julkiseen vastarintaan, kun Pirkkolassa oltaisiin rakentamassa olemassa olevien hallien viereen uutta liikuntahallia, jotka helpottaisi todella monen lapsen ja lapsiperheen elämää päästäen heidät pois ala-arvoisista harjoittelutiloista ympäri PK-Seutua.

 

[alwahla]

Joskus kymmenen vuotta sitten olisin näyttänyt tälle ehdotukselle vihreää valoa, mutta en enää. Viikin pellot tulisi jättää rauhaan, sillä ne tekevät tuosta alueesta omanlaisensa. Pieni pala maaseutua tai ainakin maaseutumaista maisemaa ei ole koskaan pahaksi.

Viikin pelloille halutaan asuntoja, koska ratikka tarvitsee matkustajia – Pirkko ja Arja suunnittelevat jo poismuuttoa: "En halua katsella ikkunasta, mitä naapurin keittiössä on tarjolla"

Tulevan raidejokerin pysäkkiin kulminoituu paineet rakentaa Viikin peltomaisemiin kantakaupunkimaista asumista noin 4 000–7 000 uudelle asukkaalle.

www.helsinginuutiset.fi

 

[V-G-]

Joskus kymmenen vuotta sitten olisin näyttänyt tälle ehdotukselle vihreää valoa, mutta en enää. Viikin pellot tulisi jättää rauhaan, sillä ne tekevät tuosta alueesta omanlaisensa. Pieni pala maaseutua tai ainakin maaseutumaista maisemaa ei ole koskaan pahaksi.

Viikin pelloille halutaan asuntoja, koska ratikka tarvitsee matkustajia – Pirkko ja Arja suunnittelevat jo poismuuttoa: "En halua katsella ikkunasta, mitä naapurin keittiössä on tarjolla"

Tulevan raidejokerin pysäkkiin kulminoituu paineet rakentaa Viikin peltomaisemiin kantakaupunkimaista asumista noin 4 000–7 000 uudelle asukkaalle.

www.helsinginuutiset.fi

Sopii kysyä, kuinka hyvä idea tämä satojen miljoonien pikaratikka oli, kun se kannattaa vain jos sen varrelle rakennetaan pirusti taloja. Toisin sanoen, kuka tästä hyötyy?

- Helsinki? Ei, sillä kaupungin kasvu tapahtuu matalampiin tulodesiileihin kuuluvien kautta.
- Nykyiset asukkaat? No eivät, kuten mm. muuttoliikkeestä voidaan päätellä. Myös rakentamisen määrästä riippumattomaksi todettu asumisen hinnan kasvu sekä Helsingin kasvavat kustannukset ovat haittatekijä. Niin ikään lähiluonnon kaventuminen kaihertaa asukkaita.
- Ilmasto? Ei todellakaan, rakentamisen päästöt ovat valtavat eivätkä nollapäästöpilotit pääse tuottamaan todellisia tuloksia vielä pitkiin aikoihin. (Tiedän, koska edellisessä työpaikassani nämä pilotit olivat keskeisintä vastuualuettani).

...mutta: maan hinta nousee! Siitä hyötyvät tietysti grynderit, jotka pystyvät myymään rakennuttamansa korttelit bulkkina suoraan Satolle, Kojamolle, hitasjärjestelmän kautta kaupungille (ATT) jne. varsin hyvään hyvällä katteella. ATT:n kustannukset maksaa tietysti Helsinki, eli veronmaksajat (Hitas onkin sen väärti, saatana!), mutta samoin on näiden markkinayritysten, eli esim. Saton ja Kojamon kohdalla. Ne nimittäin ovat auliisti tarjonneet palveluksiaan Helsingin kaupungille vastineeksi edullisista ostoista. Sosiaalitoimi (jossa vaimoni työskentelee) sijoittaa (tai paremminkin tukee asumiskustannuksia) vähävaraisia perheitä jatkuvasti Lumo Kotien ja Saton asuntoihin. Tästä syntyy luonnollisesti kymmenien miljoonien vuosittaiset kustannukset.

Samaan aikaan Helsingin asuntokannasta n. 10 % on tyhjinä. Ja itse asiassa arvoalueilla vastaava luku on jopa 30 %, mikä indikoi osalla alueista myyntihaluttomuutta, toisaalla sitä, etteivät kalliit asunnot käy kaupaksi. Silti uusia hintamediaanin kärkipään asuntoja rakennetaan jatkuvasti lisää.

Systeemi on aivan täysin mätä.

Edit. typo muokattu

 

[Jeffrey]

...mutta: maan hinta nousee! Siitä hyötyvät tietysti grynderit, jotka pystyvät myymään rakennuttamansa korttelit bulkkina suoraan Satolle, Kojamolle, hitasjärjestelmän kautta kaupungille (ATT) jne. varsin hyvään hyvällä katteella. ATT:n kustannukset maksaa tietysti Helsinki, eli veronmaksajat (Hitas onkin sen väärti, saatana!), mutta samoin on näiden markkinayritysten, eli esim. Saton ja Kojamon kohdalla. Ne nimittäin ovat auliisti tarjonneet palveluksiaan Helsingin kaupungille vastineeksi edullisista ostoista. Sosiaalitoimi (jossa vaimoni työskentelee) sijoittaa (tai paremminkin tukee asumiskustannuksia) vähävaraisia perheitä jatkuvasti Lumo Kotien ja Saton asuntoihin. Tästä syntyy luonnollisesti kymmenien miljoonien vuosittaiset kustannukset.

Sijoittajalle rakennuttaminen on melko haastava bisnes, eikä ne katteet kovin kummoisia ole. Varsinkin jos ARA:a rakennutetaan niin kyllä rakennuttaja saa olla äärimmäisen tarkkana rakennuskustannusten kanssa jotta edes voitolliseen bisnekseen päästään. Tämä varsinkin nyt rakennuskustannus indeksien laukatessa kohti taivaita.

Toki se systeemi on mätä, ja vaikka esimerkiksi ARA hinta on poliittisesti vedetty hyvin alas jotta virkamiehet voivat näytellä hienoja lukuja, niin sitten esimerkiksi parkkipaikoista maksetaan moninkertainen hinta jotta kukaan näitä hankkeita suostuu rakennuttamaan. Sijoittajakohteet ovat grynderille hyvää bisnestä lähinnä alueriskin hallinnassa, ja toki kassavirta mielessä, mutta jos kylmästi viivan alle jäävää katetta katsotaan niin teoreettisesti sama raha kannattaisi mieluummin ampua sokkona pörssiin. Toki sijoittajakohteet vaikuttavat positiivisesti yrityksen riskitasoon joka korreloi positiivisesti esimerkiksi yrityksen rahoitusmekanismeihin ja oletettavasti myös pörssikurssiin mikäli yritys pörssissä on. Se sijoittajakohteissa rakennuttajana toimimisen hyöty tulee kuitenkin tätä kautta eikä niinkään hyvistä katteista.

Eikä tämä kuvio ihan hirveästi muutu vaikka oltaisiin ARA:sta irti jonkin muun sopimuspoliittisen sijoittajatuotannon parissa. (Itse olen istunut tällä puolella pöytää :)). Mädän järjestelmän suurimmat ongelmat omaan silmään on se, että asuntotuotanto oikeastaan kokonaisuudessaan on ajautunut sijoittajavetoiseksi juurikin poliittisilla päätöksillä, ja erinäisillä poliittisilla ohjauksilla on saatu aikaan lähinnä virkamiehiä mairittelevia mittaristoja joilla ei todellisuuden kanssa ole hirveästi tekemistä. Yksi esimerkki nyt tämä ARA tuotannon hintojen kierrättäminen parkkipaikkojen eikä asuinneliöiden kautta - jotta asuinneliöt näyttäisivät edullisilta.

Pikaratikan puolesta joitain alueita se tukee hyvin, joidenkin kohdalla taas tullee näitä haasteita. Esimerkiksi Kaivokselan laajentuminen on mielestäni hyvä asia ja se laajentunee lähinnä purkukuntoisten tai pian purkukuntoisten liikerakennusten tonteille Hämeenlinnanväylän itäpuolelle. Tämän alueen pikaraitiotie liittää hyvin osaksi Myyrmäen palveluita ja raideliikennettä. Toki tässä kohtaa on todettava, että tuolle kohdalle on ymmärtääkseni ainoastaan varaus pysäkille ja lähtökohtaisesti pysäkkiä ei ole tulossa. Vanhentuneita kiinteistöjä osaksi kaupunkielämää ja niiden liittäminen perusinfraan on kuitenkin se tapa jonka itse koen parhaimpana kaupunkikehityksenä. Mielestäni tuo Kaivokselan alue olisi muutenkin pitänyt kehittää täyteen ennen keskuspuiston kaatoa Kuninkaantammeksi. Tässä toki ongelmana myös se, että kaupungit kilpailevat ensisijaisesti keskenään eikä kokonaisuuden puolesta ihan vedetä sitä yhteistä köytä.

 

[V-G-]

Sijoittajalle rakennuttaminen on melko haastava bisnes, eikä ne katteet kovin kummoisia ole. Varsinkin jos ARA:a rakennutetaan niin kyllä rakennuttaja saa olla äärimmäisen tarkkana rakennuskustannusten kanssa jotta edes voitolliseen bisnekseen päästään. Tämä varsinkin nyt rakennuskustannus indeksien laukatessa kohti taivaita.

Hyvä kun mainitsit. Unohdin kirjoittaa tuosta, miten suunnilleen vuoden 2017 jälkeen indeksit ovat nousseet enemmän kuin alalla oli osattu ennustaa. Tässähän tietyt rakennuttajat ovat vähän kokeneet Hakan vaikeuksien alkuvaiheita muistuttavaa tilannetta, kun kasvuennusteet, lupaukset ja tulkinnat eivät osu yksiin todellisen tilanteen kanssa. Tuostahan (muistaakseni) Rakennuslehdessä kirjoitettiin, että gryndereillä on käsissään kannattavuusongelma, jota lähdettiin ratkaisemaan "virtaviivaistamalla" rakennuttamisen prosesseja. Se, mitä tuo käytännössä tarkoitti, oli materiaalien uudelleenvalinnat, arkkitehtuurin yhdenmukaistaminen ja yhteensovittaminen rakennusliikkeiden tavoitteiden kanssa jnejne. Eli siis käytännössä laadun kustannusten karsiminen.

SRV:hän joutui jossain vaiheessa aikamoiseen kuseen, muistaakseni vuosi oli mallia 2018, kun Kalasataman tornien kanssa oli jotain myynti- ja laatuhäikkää, ja siinä samassa rytäkässä toimitusjohtajakin vaihtui. No, yleisesti alalla on kyllä jäänyt viivan alle ihan kivasti, jos tarkastellaan vaikka tuota yleiskaavan hyväksymisen jälkeistä aikakautta ekaan koronakevääseen asti. Toki joku Kojamo on kerännyt ne oikeasti pulskat tilipussit käyttämällä hyväksi sitä, ettei uusille asuinrakennuksille ole ollut sellaista kysyntää kuin esim. kaupunki arvioi.