Helsinki–Tallinna-rautatietunneli

[pernaveikko]

Minun mielestäni on oikeutettua kritisoida investointi- ja kannattavuuslaskelmia, jotka perustuvat kymmenien tuhansien päivittäisten matkustajien oletukselle.

Tietenkin on oikein ja eihän näillä nykyisillä laskelmilla edes tee yhtään mitään sitten lopulta, koska ne eivät ole sinne päinkään. Näihin selvitystöihinkin tungetaan miljoonia, mikä on sinänsä toki pieni raha kokonaisuudessa, mutta silti hukkaan heitettyä rahaa. Hyvä ystäväni kenellä on virolainen avovaimo tokaisi hyvin tuossa, että voisi lopettaa tämän säätämisen ja rahan tuhlaamiseen ja laittaa lapion multaan.

Miten tämä vuosien ja vuosien pyörittelyllä muutenkaan paremmaksi muuttuu? Päätetään sitten olla vaikka rakentamatta, mutta tehtäisiin joku päätös. Kuten sanottu, teknisesti ei minkäänlainen ongelma, miksi päätöksen tekeminen on ongelma? Tehdään se nyt ja jos se on kielteinen, niin palataan asiaan uusien laskelmien kanssa parinkymmenen vuoden päästä. Vähän niin kuin Skotlannin itsenäisyys tai Uuden-Seelannin lipun vaihto. Päätetään asiasta ja sitten se on hoidettu.

Tunneli on ajankohtainen vasta sitten, kun Tallinnasta on kunnon ratayhteys Berliiniin asti.

Rail Baltican suunnitelmat ovat jo pitkällä ja esimerkiksi Puola on jo aloitellut omia ratatöitään sitä silmällä pitäen. Se tulee kyllä ja on valmis ennen kuin Suomessa on yhtään kuoppaa kaivettu eli ei liity sen enempää tunneliin.

Se tosiaan saattaa kiertää Vilnan, mutta Kaunas on siinä suoraan matkalla mikä ei ole ollenkaan huono asia.

 

[BitterX]

Yksin ongelma vaan voipi olla sekin, että 2020-luvun alussa tehdään päätös Hornetien korvaamisesta. Niistä napsahtaa 5-10 miljardin euron lasku valtiolle, joten on vaikea kuvitella, että samoihin aikoihin olisi mahdollista tehdä toinen vähintään yhtä kallis investointi.

Toisaalta:

Helsinki-Tallinna rautatietunneli ei ole puhdas julkishyödyke. Sen käyttäjiä voidaan rahastaa ja hanketta voidaan siten rahoittaa osin markkinaehtoisesti. Toki rautatietunneliinkin liittyy myös huomattavia osin tai kokonaan julkisia positiivisia ulkoisvaikutuksia (esim. turismin lisääntymisen, viennin logistiikan paranemisen, "kaksoiskaupungin" tuomien taloushyötyjen sekä rekka- ja laivaliikenteen päästöjen vähenemisen kautta), jotka hyödyttävät yhteisöä enemmän, kuin mitä yhteisön jäsenet olisivat niistä kollektiivisesti valmiita maksamaan. Yhtä kaikki, sekä rautatietunnelin tuomat suorat taloudelliset hyödyt että ulkoisvaikutusten tuomat taloudelliset hyödyt (päästöjen vähenemisestä aiheutuneita hyötyjä lukuunottamatta) on mahdollista arvioida vähintäänkin kohtuullisella tasolla. Näin ollen, mikäli taloudellinen vaikutus arvioidaan selkeästi positiiviseksi, on perusteltua toteuttaa hanke vaikka ottamalla sen verran lisälainaa hävittäjähankintoja varten otetun lainan lisäksi.

Investointi on toki aina riksi ja valtio ei ole liikeyritys. Mutta kuten yrityksellekin, yhtä lailla valtiolle voi myös investoimatta jättäminen olla riski.

 

[Fordél]

Toisaalta:

Helsinki-Tallinna rautatietunneli ei ole puhdas julkishyödyke. Sen käyttäjiä voidaan rahastaa ja hanketta voidaan siten rahoittaa osin markkinaehtoisesti. Toki rautatietunneliinkin liittyy myös huomattavia osin tai kokonaan julkisia positiivisia ulkoisvaikutuksia (esim. turismin lisääntymisen, viennin logistiikan paranemisen, "kaksoiskaupungin" tuomien taloushyötyjen sekä rekka- ja laivaliikenteen päästöjen vähenemisen kautta), jotka hyödyttävät yhteisöä enemmän, kuin mitä yhteisön jäsenet olisivat niistä kollektiivisesti valmiita maksamaan. Yhtä kaikki, sekä rautatietunnelin tuomat suorat taloudelliset hyödyt että ulkoisvaikutusten tuomat taloudelliset hyödyt (päästöjen vähenemisestä aiheutuneita hyötyjä lukuunottamatta) on mahdollista arvioida vähintäänkin kohtuullisella tasolla. Näin ollen, mikäli taloudellinen vaikutus arvioidaan selkeästi positiiviseksi, on perusteltua toteuttaa hanke vaikka ottamalla sen verran lisälainaa hävittäjähankintoja varten otetun lainan lisäksi.

Investointi on toki aina riksi ja valtio ei ole liikeyritys. Mutta kuten yrityksellekin, yhtä lailla valtiolle voi myös investoimatta jättäminen olla riski.

Eihän kukaan kiellä, etteikö tunneli olisi investointi ja tuottaisi myös hyötyä koko yhteiskunnalle. Se vaan nielee melkoset resurssit ennen kuin alkaa tuottamaan. Ja kuinka paljon se lopulta tuottaa?

Mielestäni tossa lihavoimassani viimeisessä lauseessa kiteutyy myös yksi hyvä syy jättää hanke tekemättä. Tämän investoinnin tekemättä jättäminen tuskin on kovin suuri riski.

 

[jussi_j]

Eihän kukaan kiellä, etteikö tunneli olisi investointi ja tuottaisi myös hyötyä koko yhteiskunnalle. Se vaan nielee melkoset resurssit ennen kuin alkaa tuottamaan. Ja kuinka paljon se lopulta tuottaa?
....

Lainarahan hakeminen investointeihin ei ole ongelma lainkaan, vaan ihan fiksua toimintaa.

 

[Fordél]

Lainarahan hakeminen investointeihin ei ole ongelma lainkaan, vaan ihan fiksua toimintaa.

Eihän kukaan ole lainanottamisen järkevyyttä sinänsä kieltänyt vaan tässä kyseenalaistetaan koko hankkeen järkevyys eli siitä saatu hyöty suhteessa panostuksiin. Toki sekin kannattaa muistaa, että vaikka lainaa saataisiin, on eri asia haluaako valtio lähteä tekemään monia näinkin suuria investointeja samaan aikaan.

 

[Radiopää]

Rail Baltican suunnitelmat ovat jo pitkällä ja esimerkiksi Puola on jo aloitellut omia ratatöitään sitä silmällä pitäen. Se tulee kyllä ja on valmis ennen kuin Suomessa on yhtään kuoppaa kaivettu eli ei liity sen enempää tunneliin.

Se tosiaan saattaa kiertää Vilnan, mutta Kaunas on siinä suoraan matkalla mikä ei ole ollenkaan huono asia.

Olen keskustellut asiasta Liettuassa ja siellä nimenomaan nähdään, että hanke tulee viivästymään, koska Vilna ei halua suoraa rataa, joka kulkee Kaunasin kautta. Kyse olisi samasta asiasta, jos Tukholman ja Pietarin välille tulisi junayhteys, joka kulkisi Suomessa vain Turun kautta jättäen Helsingin omaan kolkkaansa.

Tai no, ihan samasta asiasta ei ole kysymys, koska Helsinki on Suomen ainoa "metropoli", joka on meren rannalla ja sijaitsee lähellä Pietaria. Vilna taas ei ole paljon suurempi kuin Kaunas ja sijainniltaan niin syrjässä, että uusi Kaunasin kautta kulkeva päätie ja -rata ovat nykyiselle pääkaupungille todellinen uhka, ja siksi hanke ei ole niin yksinkertainen. Puhutaan kuitenkin yhden valtion pääkaupungin aseman heikentymisestä.

 

[jussi_j]

Eihän kukaan ole lainanottamisen järkevyyttä sinänsä kieltänyt vaan tässä kyseenalaistetaan koko hankkeen järkevyys eli siitä saatu hyöty suhteessa panostuksiin. Toki sekin kannattaa muistaa, että vaikka lainaa saataisiin, on eri asia haluaako valtio lähteä tekemään monia näinkin suuria investointeja samaan aikaan.

En usko, että tähän hankkeeseen olisi mitenkään vaikea hommata rahoitusta. EU:lta jotain ja loput jotain EU aluerahastolainaa jollekin virolaiselle yritykselle joka jää sitten pyörittämään tuota tunnelia seuraavaksi 50 vuodeksi. Suomen valtio ja PKS:n kunnat tietenkin työntävät muutaman miljardin, mutta lopulta tunnelin suorat tuotot menevät tietenkin virolaisille, koska ei kukaan halua suomeen mitään yritystä perustaa.

 

[12961]

Minusta Tallinna-tunneli ei ole realismia. Investointi vaikuttaa aivan liian suurelta saavutettuun hyötyyn (matkan lyheneminen parilla tunnilla) verrattuna.

Mikäli Rail Baltica joskus toteutuu, olisi huomattavasti tunnelia kustannustehokkaampi ja joustavampi vaihtoehto keskittyä lobbaamaan kunnollista raideliikenteen ja syöttävän laivaliikenteen yhdistävää rahti- ja matkustajaterminaalia Tallinnan lähelle. Tuonne sitten Suomesta eri nopeuksin kulkevaa laivaliikennettä sekä rahtiliikennettä kysynnän mukaan.

Henkilöliikenteessä sisätiloissa tapahtuva, lyhyt vaihto junaan.
Tavaraliikenteessä käytettäisiin combiterminaalia, joka yhdistelisi sekä ro-ro että konttiliikennettä juniin.

 

[pernaveikko]

Vilna taas ei ole paljon suurempi kuin Kaunas ja sijainniltaan niin syrjässä, että uusi Kaunasin kautta kulkeva päätie ja -rata ovat nykyiselle pääkaupungille todellinen uhka, ja siksi hanke ei ole niin yksinkertainen. Puhutaan kuitenkin yhden valtion pääkaupungin aseman heikentymisestä.

Olen menossa Vilnaan reilun kuukauden päästä. Pitääkin kuulostella pubissa olisiko siellä halukkuutta siirtää pääkaupunki Kaunasiin, eikö nyt 700 vuotta riitä ja olisi aika jo antaa kaverillekin jotain. Aika monessa maailman maassa pääkaupunkia on siirretty aikojen kuluessa.

Typerän status-kiukuttelun takia ei kannattaisi jättää arvokasta rataa rakentamatta. Saahan siihen jonkun sivuraiteen tehtyä mistä ylimieliset pääkaupunkiseutulaiset voivat sitten liittyä rahvaan joukkoon.

 

[BitterX]

Eihän kukaan ole lainanottamisen järkevyyttä sinänsä kieltänyt vaan tässä kyseenalaistetaan koko hankkeen järkevyys eli siitä saatu hyöty suhteessa panostuksiin. Toki sekin kannattaa muistaa, että vaikka lainaa saataisiin, on eri asia haluaako valtio lähteä tekemään monia näinkin suuria investointeja samaan aikaan.

Sitähän me emme vielä tiedä kuin varsin alustavasti, että onko hankkeen potentiaalinen hyöty suhteessa panostuksiin riittävän iso. Jonkun pre-fiisarin mukaan kyllä, mutta tästähän tehdään vielä varsin kattavat varsinaiset feasibility studyt.

Jos taas ne osoittavat, että hyödyt ovat selkeästi kuluja suuremmat, kannattaa laina ehdottomasti ottaa (ja varmaan otetaankin) vaikka samaan aikaan olisi muitakin suuria hankintoja päällä. Muutenhan riski jättää investoimatta olisi liian iso (=menetetyt potentiaaliset hyödyt).

 

[BitterX]

Olen keskustellut asiasta Liettuassa ja siellä nimenomaan nähdään, että hanke tulee viivästymään, koska Vilna ei halua suoraa rataa, joka kulkee Kaunasin kautta. Kyse olisi samasta asiasta, jos Tukholman ja Pietarin välille tulisi junayhteys, joka kulkisi Suomessa vain Turun kautta jättäen Helsingin omaan kolkkaansa.

Ymmärrettävää sinänsä, mutta pikkusieluista. Hankehan hyödyttäisi Liettuaa kokonaisuudessaan, kun yhteydet Eurooppaan paranevat merkittävästi. Vilnalaisten kannattaisi ennemminkin miettiä yhteyksien kehittämistä Kaunasiin eli Via- ja Rail Balticaan ja suoraan Vilnasta Puolaan (uudet moottori- ja rautatiet), sillä niihinkin olisi varmasti saatavissa EU-rahaa.

 

[Tarinankertoja]

Muutamia pointteja asian tiimoilta…


Miksi koitetaan kaivaa tunneli Suomenlahden ali kallioperään? Eikö se tunneli kannattaisi valmistaa maissa, ja laskea suomenlahden pohjaan? Siis kuten esim Marmaray rautatietunneli Bosborinsalmen ali tai tuleva Saksan ja Tanskan yhdistävä Fehmarn Belt. Toki, näiden pituus on vain neljäsosa tarvittavasta pituudesta, mutta suunnitelma välisaarien käytöstä huoltoihin enivei, tekisi tästä tekniikasta selvittämisen arvoisen. Syvyys on 100m, joten tietty tämäkin on haastavampi kuin Bosporinsalmen 60m, mutta kallioon kaivettava tunneli kulkisi 200m syvyydessä, joka tietty lisää tunnelin pituutta vs. 100m syvyydessä pitkin merenpohjaa menevä.


Pohjaan laskettavalla tunnelilla olisi monia etuja. Siis se olis halpa, mutta koska se rakennettaisiin maalla, voitaisiin tehdä ihan eriluokan rakenteita, samoin vesitiiviys olisi hallinnassa paremmin, kuin kalliofraktioiden sulkemistekniikka kaivuussa (vesi tihkuu kallion läpi ja tunneliin tarttee joka tapauksessa rakentaa tihkuvan veden poistojärjestelmät). Autolla ajettavien huoltotunnelien ja savunpoistotunnelit jne. teko samaan rakenteeseen olis halpaa ja helppoa… JA koska tunnelin tarvii olla vesitiivis, on se myös ilmatiivis, jolloin voitaisiin ajatella junatunneliosuuksien alipaineistamista (Elon Muskin Hyperloopista varastetulla idealla) ilmanvastuksen vähentämiseksi.. ei toki Hyperloopin tapasta lähestyhjiötä, mutta helposti vainurakenteella ulossuljettavaa ohuempaa ilmaa (nopeutta ja liikennöintikustannusten pienemistä).


Toki, pohjaan laskettavan rakenteen pohjatyöt, peittäminen ja suojaus uppoavalta laivalta tms. on tehtävä, mutta toisaalta, jos hurjasti laivaliikennöidyssä Bosborinsalmessa, joka on myös maanjäristysaluetta, tämä on mahdollista, niin olisihan se taatusti mahdollista Suomenlahden pohjaankin.

 

[Radiopää]

Olen menossa Vilnaan reilun kuukauden päästä. Pitääkin kuulostella pubissa olisiko siellä halukkuutta siirtää pääkaupunki Kaunasiin, eikö nyt 700 vuotta riitä ja olisi aika jo antaa kaverillekin jotain. Aika monessa maailman maassa pääkaupunkia on siirretty aikojen kuluessa.

Typerän status-kiukuttelun takia ei kannattaisi jättää arvokasta rataa rakentamatta. Saahan siihen jonkun sivuraiteen tehtyä mistä ylimieliset pääkaupunkiseutulaiset voivat sitten liittyä rahvaan joukkoon.

Kysymys ei ole tietenkään vain siitä, että statuksellinen pääkaupunki siirtyisi muualle vaan siitä, että Kaunasin vahvistuminen näivettäisi Vilnaa, mitä tuskin kukaan paikallinen haluaa. Lisäksi pitää ottaa huomioon, minkälainen taloudellinen taakka se tulisi olemaan Liettualle, kun yksi kaupunki alkaisi tarvita uusia asuinrakennuksia lyhyessä ajassa.

Miltä muuten tuntuisi ajatus siirtää Suomen pääkaupunki Helsingistä "takaisin" Turkuun?

Ymmärrettävää sinänsä, mutta pikkusieluista. Hankehan hyödyttäisi Liettuaa kokonaisuudessaan, kun yhteydet Eurooppaan paranevat merkittävästi. Vilnalaisten kannattaisi ennemminkin miettiä yhteyksien kehittämistä Kaunasiin ja suoraan Vilnasta Puolaan (uudet moottori- ja rautatiet), sillä niihinkin olisi varmasti saatavissa EU-rahaa.

Ei Suomessakaan yksinkertaisesti ajatella, mikä kehittää maata parhaiten, vaan mikä kehittää mitäkin maakuntaa parhaiten. Esimerkiksi Suomelle olisi eduksi, että ihmiset asuisivat lähempänä toisiaan, niin ei tarvitsisi pitää yllä laajaa tieverkkoa ja muuta infraa. Kuinka moni oululainen, torniolainen, rovaniemeläinen ja kajaanilainen olisi valmis muuttamaan satoja kilometrejä etelämmäs koko maan edun takia vai mielellään pitäisi yllä nykyistä järjestelmää, jossa kaikkien ei tarvitse asua lähijunayhteyksien päässä Helsingistä.

Liettuassa on kolme tärkeää kaupunkia (Vilna, Kaunas ja Klaipeda), joista kaikki ovat yliopistokaupunkeja. Klaipeda on maan suurin satamakaupunki ja Vilna maan suurin ja samalla pääkaupunki. Jos Kaunasista kehittyy yhteyksien takia maan suurin kaupunki, mitä Vilnalle jää? Liettuan pitäisi kai paremmin keskittää yliopistotoiminta Vilnaan.

Tampere on Euroopasta katsottuna hyvin kaukana, mutta silti se pärjää huomattavasti paremmin kuin esimerkiksi Turku, jolla on satamakaupunkina paremmat lähtökohdat. Jos jotenkin nähtäisiin, että on koko maan kannalta hyödyllisintä siirtää TTY Hervannasta Kupittaalle, tuskin se tamperelaisia helpottaisi, vaan siirtoa vastustettaisiin loppuun asti. Tämä ei ole täysin verrattavissa oleva esimerkki, mutta molemmissa on yhteistä kaupungin aseman heikentymisen uhka. Vilnassahan ei Rail Balticia vastuteta, vaan sen linjausta kulkemaan Kaunasin kautta.

 

[Fordél]

Minusta Tallinna-tunneli ei ole realismia. Investointi vaikuttaa aivan liian suurelta saavutettuun hyötyyn (matkan lyheneminen parilla tunnilla) verrattuna.

Mikäli Rail Baltica joskus toteutuu, olisi huomattavasti tunnelia kustannustehokkaampi ja joustavampi vaihtoehto keskittyä lobbaamaan kunnollista raideliikenteen ja syöttävän laivaliikenteen yhdistävää rahti- ja matkustajaterminaalia Tallinnan lähelle. Tuonne sitten Suomesta eri nopeuksin kulkevaa laivaliikennettä sekä rahtiliikennettä kysynnän mukaan.

Henkilöliikenteessä sisätiloissa tapahtuva, lyhyt vaihto junaan.
Tavaraliikenteessä käytettäisiin combiterminaalia, joka yhdistelisi sekä ro-ro että konttiliikennettä juniin.

Ihan samoilla linjoilla ja mielestäni tässä on esitetty hyvin niitä "matalan kynnyksen" toimenpiteitä, joilla voitaisiin päästä suht samaan hyötyyn, mutta paljon vähemmillä investoinneilla. Luulisi näiden em. ehdotustenkin olevan hyvin järkeviä, jos kerran tämän välin kehittämiselle ylipäänsä on näin suuri tarve kuin koko tunneliprojektilla annetaan ymmärtää.

 

[Lätkä-Bongari Iso-E]

Ajatuksena mielenkiintoinen, mutta kun vähän syvemmin ajattelee, niin investointimielessä ja muutenkin melko älytön projekti. Kanaalin alitse on mennyt tunneli yli 20 vuotta, eikä sitä tietääkseni misään vaiheessa ole oikein saatu kannattavaksi, vaikka siellä luulisi matkustajia ja tavaraliikennettä riittävän "hieman" enemmän kuin Helsingin ja Tallinnan välillä.

Ja kuinka paljon tuo nyt lopulta edes nopeuttaisi reissaamista? Nythän Helsingin ytimestä pääsee Tallinnan ytimeen parissa tunnissa laivalla vs. se, että pitäisi ensin matkata jonnekin Kirkkonummelle (vai mistä se tunneli nyt lähtisikään) ja sitten Tallinnan päässä varmaan sama siirtymä. Siihen kun vielä yhdistää VRn track recordin (pun intended) luotettavuuden suhteen, niin itse menen kyllä jatkossakin laivalla.

Mieluummin siltoja pitkin Ahvenanmaalta Ruotsiin sanon ma.

Kyllä se on 26:n vuoden jälkeen olemaan kannattavaa.

Eurotunnel cheers shareholders with its first profit after 26 years | Business News | News | The Independent

Eiköhän ko junat hki- tal välillä olisi suhteellisen täynnä alusta alkaen? Toki hinnoittelulla sekin voidaan pilata, mutta jos tuohon saisi jonkin fiksun kuukausipaketin olisin valmiina muuttamaan itsekin Tallinnaan hyvinkin pian.

 

[Daespoo]

Miksi koitetaan kaivaa tunneli Suomenlahden ali kallioperään? Eikö se tunneli kannattaisi valmistaa maissa, ja laskea suomenlahden pohjaan? Siis kuten esim Marmaray rautatietunneli Bosborinsalmen ali tai tuleva Saksan ja Tanskan yhdistävä Fehmarn Belt. T

Varmaan voisi johtua siitä että tuo laskettava betonielementtitunneli on huomattavasti alttiimpi sekä luonnonmullistuksille (esim. maanjäristys) että mahdollisille ihmisen aiheuttamille ongelmille (esim. terrorismi).

Itse en uskaltaisi ikinä mennä Bosporinsalmen ali moisessa tunnelissa koska molemmat esimerkit pelottavat (varsin herkkää seutua geologisesti ja poliittisesti) ja rehellisesti sanottuna myös Tallinnaan menevä tunneli ko. tekniikalla voisi jännittää vähän liikaa vaikka maanjäristyksiä ei tarvitsisikaan pelätä. 200m syvyydellä menevä tunneli olisi käytännössä mahdoton räjäyttää auki jos joku terrohenkinen sitä haluaisi tehdä.

 

[pernaveikko]

200m syvyydellä menevä tunneli olisi käytännössä mahdoton räjäyttää auki jos joku terrohenkinen sitä haluaisi tehdä.

Mielenkiintoisia pelkotiloja sinulla on. Tunnelin saa räjäytettyä yhdellä tai parilla maksetulla työntekijällä. Se ei vaadi yhtään mitään muuta.

Samaan aikaan emme voi muuta kuin elää elämäämme.

 

[Daespoo]

Mielenkiintoisia pelkotiloja sinulla on. Tunnelin saa räjäytettyä yhdellä tai parilla maksetulla työntekijällä. Se ei vaadi yhtään mitään muuta.

Ihan mielenkiinnosta, miten yksi tai kaksi maksettua työntekijää saisi räjäytettyä merenalaisen tunnelin?

 

[Sv veinikretski]

Ihan mielenkiinnosta, miten yksi tai kaksi maksettua työntekijää saisi räjäytettyä merenalaisen tunnelin?

Vaaratekijänä pidän laivoja pahempana vaihtoehtona, siksi emme siitä isompaa keskustelua edes halua synnyttää, ettei joku nutipää saa ideaa. Mikä olisi helpompaa kuin ajaa dynyllä lastattu auto laivaan, kuka ehtii valvomaan jokaisen auton, ajatellaanpa Silja eurooppaa joka palaa linjalle, vetää 3000 matkustajaa..

veini

 

[pernaveikko]

Ihan mielenkiinnosta, miten yksi tai kaksi maksettua työntekijää saisi räjäytettyä merenalaisen tunnelin?

Oikeastiko mietit kuinka helppoa olisi viedä räjähdeliivi paikkaan missä kukaan ei edes tutki mitään. Uskovaiset eivät ole vielä ymmärtäneet kuinka naurettavan helppoja kohteita tässä olisi. En ota kantaa siihen pitäisikö niiden herätä ja tehdä kunnon tuhoa.

 

[Daespoo]

Vaaratekijänä pidän laivoja pahempana vaihtoehtona, siksi emme siitä isompaa keskustelua edes halua synnyttää, ettei joku nutipää saa ideaa. Mikä olisi helpompaa kuin ajaa dynyllä lastattu auto laivaan, kuka ehtii valvomaan jokaisen auton, ajatellaanpa Silja eurooppaa joka palaa linjalle, vetää 3000 matkustajaa..

veini

Jos se olisi noin helppoa niin miksi sitä ei ole vielä tehty esim. englannin kanaalin liikenteessä joka lienee paljon helpompi nakki kuin Tallinnan laivat? Uskon että tähän on joku syy miksi tällaista yritystä ei ole vielä nähnyt.

Oikeastiko mietit kuinka helppoa olisi viedä räjähdeliivi paikkaan missä kukaan ei edes tutki mitään. Uskovaiset eivät ole vielä ymmärtäneet kuinka naurettavan helppoja kohteita tässä olisi. En ota kantaa siihen pitäisikö niiden herätä ja tehdä kunnon tuhoa.

Ööö räjähdeliiveillä saat korkeintaan yhden vaunun tuhottua, puhuin nyt tunnelin räjäyttämisestä auki siten että meri tulee sisään. Siihen tarvitaan aika paljon tavaraa elementtitunnellissa, 100m merenpohjan alla aivan helvetisti (en ole räjähdysaineasiantuntija mutta uskoisin ettei yksi rekallinen riitä).

 

[pernaveikko]

Viron uusi presidentti pohtii tulevaa:

Kaljulaid ei pidä Helsinki-Tallinna tunnelia utopistisena: "Vaikkei se tarjoa aurinkoa ja karaokea" - Kotimaa - Uutiset - MTV.fi

 

[Tkachuk7]

Kenelle tämä tunneli sitten tekisi rahaa? Ei ainakaan sen maksajalle, eli suomalaiselle keskivertoveronmaksajalle?

 

[pernaveikko]

Kenelle tämä tunneli sitten tekisi rahaa? Ei ainakaan sen maksajalle, eli suomalaiselle keskivertoveronmaksajalle?

No, ei tietenkään. Vaikka kuinka sanotaan, että Suomessa ei korruptiota ole, mutta silti hassusti joidenkin taskut täyttyvät. Lisäarvoa tuosta tulisi sillä, että sitten olisi vielä helpompi käydä siellä pyörimässä ja pitää hauskaa ja unohtaa politiikka.

 

[mjr]

No, ei tietenkään. Vaikka kuinka sanotaan, että Suomessa ei korruptiota ole, mutta silti hassusti joidenkin taskut täyttyvät. Lisäarvoa tuosta tulisi sillä, että sitten olisi vielä helpompi käydä siellä pyörimässä ja pitää hauskaa ja unohtaa politiikka.

Infrasijoitushan tuo olisi, mikä toisi varmasti hiljalleen lisäarvoa, mutta ei hyvin pitkään aikaan maksaisi itseään takaisin. Kuitenkin voisi kuvitella, että kummankin maan kokonaiskysyntään noin isolla projektilla olisi positiivinen vaikutus ja omalta osaltaan vahvistaisi yhteyksiämme Keski-Eurooppaan. Mutta vaikea uskoa, että tästä kovin helposti tulisi realismia.