HC TPS:n talous

[Ewald]

Ainakin Lauri Tähkä on vetänyt Gatoraden täyteen Joulukuussa 2019.
Aikoinaan Turkuhallissa järjestettiin esim. itsenäisyyspäiväaaton tanssiaisia. En tiedä paljonko niissä väkeä oli mutta esim. tällainen on jäänyt viime vuosina ohjelmistosta kokonaan pois.
Lisäksi mikä estäisi yrittämästä saada noita samoja artisteja Turkuun, joita on esim. Nokia areenalla (Kiitos Paula konsertti, Apulanta & Sinfonia Lahti, Blind Channel) tai Nordiksella (Maija Vilkkumaa, Stamina) tai yrittää järjestää jotain ihan omia konsertteja.

Kumma, että Ruisrockiin saadaan kesästä toiseen Suomen eturivin artisteja, mutta ei Turkuhaliin.
Onko kyse siitä, että Ruisrockin artistit hankkivat sinne jotkut muut, kuin Turkulaiset?
Turkulaiset kun ovat tunnetusti sisäänpäin lämpiävää porukkaa, niin eihän siellä TPS:ssä tai onko sitten kyseessä Turkuhallin markkinointiorganisaatiossa, saada suuta auki ja kysyttyä, että tulisikohan joku artisti esiintymään myös meille.
Muistaakseni Typhoonin aikaan Turkuahallin ohjelmatarjonnasta vastasi entinen Porin Jazzien toiminnanjohtaja myöhemmin taiteellinenjohtaja nyt jo edesmennyt Jyrki Kangas ja silloinhan tapahtumia Turkuhallissa oli paljon paljon enemmän mitä tänä päivänä.

Esintyikö se Tähkä hallin pihalla ja ihmiset meni halliin suojaan? ;o)

 

[Luge H]

Ihan talouteen kytkennäinen asia.

Täällä kun on halliyhtiön kanssa työskennelleitä ihmisiä niin kuinka usein Jääkiekkoliitto tarkastaa pelipaikkojen jään kuntoa?
Holma kun kertoi tämän tapahtuneen nyt ennen Tappara-peliä. Yleisesti kun tiedetään että Turussa on Oulun ohella surkein jää lätkän pelaamiseen niin miten tapahtumien järjestäminen edes voitaisiin tehdä ilman että alusta ottaa itseensä entistä enemmmän?
Pelkkä kumimatto nyt tuskin onnistuu Turussa kun ongelmana on ilmastointi ja valmiiksi riittämätön jäähdytys.

 

[Jaakko]

Ihan talouteen kytkennäinen asia.

Pelkkä kumimatto nyt tuskin onnistuu Turussa kun ongelmana on ilmastointi ja valmiiksi riittämätön jäähdytys.

Hallin katosta laskettava katto kaukalon päälle, joka laitetaan illaksi päälle. Jumbon kohdelle luukku, joka vedetään kiinni kun on paikallaan. Aika isot prosenttiluvut kaupan pakastealtaissa oli kun niihin tuli avattavat kannet. Tämän kun vielä kun tekisi kehissä, niin hallin kapasiteettiä voitaisiin säätää tarpeen mukaan. Muutama kärpänen samalla kertaa. Saa suorittaa.

 

[Simolainen]

Hallin katosta laskettava katto kaukalon päälle, joka laitetaan illaksi päälle. Jumbon kohdelle luukku, joka vedetään kiinni kun on paikallaan. Aika isot prosenttiluvut kaupan pakastealtaissa oli kun niihin tuli avattavat kannet. Tämän kun vielä kun tekisi kehissä, niin hallin kapasiteettiä voitaisiin säätää tarpeen mukaan. Muutama kärpänen samalla kertaa. Saa suorittaa.

Ihan pelkkä pressu (vrt. tenniskentät, futiskentät, vaikkakin eri syyst) olisi jo askel parempaan.

 

[Jaakko]

Ihan pelkkä pressu (vrt. tenniskentät, futiskentät, vaikkakin eri syyst) olisi jo askel parempaan.

Toki jos homma on tarkoitus tehdä joka ilta 20 vuotta putkeen, niin nappi pohjaan on helpompi kuin pressun levitys.

 

[blackhawk]

Heidi Ahohan on varmasti ylivoimaisesti kovin tekijä, jonka tuonne on voinut saada, tai toivoa. Varmastikaan kyse ei ole siitä, että ei osaisi järjestää tarvittaessa mitä vain keikkoja, mutta jokin syy sille täytyy olla, että Typhoonissa ei mitään tapahtumia ole.

Varmasti on ollut tässä tai jossain toisessa topaasissa tämä, mutta koska on maksumuurin takana, harmillisesti jäävät vastaukset saamatta jutusta:

"Me tarvitsemme modernin areenan" – Uusi halli ratapihalle on välttämätön, sanoo Turkuhallin liiketoimintajohtaja Heidi Aho, ja kertoo nyt miksi

Toimiva kaupunki tarvitsee monenlaisia, eri kokoisia tiloja tapahtumien järjestämiseksi. Ahon mielestä uusi areena ei missään nimessä kilpaile Logomon tai tulevan musiikkitalon kanssa.

www.ts.fi

Tuossa jutussa Heidi Aho sanoi, että yleisökapasiteetin olisi oltava vähintään 10000, jotta isommat artistit kiinnostuvat. Hänen mukaansa maailmalla pienemmät areenat luokitellaan klubeiksi.

Aho mainitsee myös, että Turkuhallin kapasiteetti konserttitapahtumissa on 8000. Ratapihan areenan yleisökapasiteetti olisi jääkiekko-otteluissa 8900 mutta konserttitapahtumissa 10000, joten se olisi esiintymispaikkana houkuttelevampi isommille tähdille. Myös hallin keskeisen sijainnin Aho mainitsee.

 

[Black Star]

Nimi	Tulot yhteensä	Ansiotulot	Pääomatulot
Anttalainen Aleksi	46 961	46 961	0
Anttila Eetu	37 704	37 704	0
Arell Niklas	137 997	137 997	0
Dal Colle Michael	56 173	56 173	0
Haapanen Topias	44 072	44 072	0
Ikonen Jasse	23 198	23 198	0
Ilomäki Arttu	98 761	98 127	634
Intonen Aarne	46 453	46 453	0
Jasu Juhani	100 475	100 475	0
Kivihalme Teemu	121 246	121 246	0
Korpikoski Lauri	89 798	89 798	0
Kosmachuk Scott	62 399	62 399	0
Lehtinen Lassi	66 562	65 849	713
Lehtonen Sisu-Petteri	7 918	7 389	529
Marjala Viljami	25 941	25 941	0
Munkki Vili	5 766	5 766	0
Pulli Valtteri	24 482	24 482	0
Pyyhtiä Mikael	85 132	85 132	0
Rafkin Ruben	66 760	63 277	3 483
Rech Anthony	54 507	54 507	0
Ronkainen Taneli	65 108	64 928	180
Suomi Jimi	30 007	30 007	0
Tammela Jonne	106 242	64 491	41 751
Tuomisto Antti	63 295	63 295	0
Väisänen Kalle	31 112	31 112	0

Tässä Iltalehdestä napattu taulukko tänne talteen. Tietty osan pelaajista palkat on tulleet kahdesta eri joukkueesta ja myös pitää aina muistaa, että emme tiedä paljon kotimaiset palaajat on palkastaan rahastoineet.

Tämä on hyvin mielenkiintoinen taulukko ja tästähän saisi tutkiva "journalisti" vaikka mitä irti.

Nopeasti katsottuna TPS 2022-23 joukkueesta tuosta puuttuu Martin Johansson (palkka maksettu kokonaisuudessaan vasta 2023?). Ståhlberg taisikin tulla vasta 2023 siirtorajalla eli ei näy siistä syystä.

Kasper Koskinen, Aaron Hakala ja Stouni jr. ovat pelanneet vissiin hernekeitolla, kun nimi uupuu. Junnusopimuksia ja korvaukset menee jotenkin eri kautta?

Myös se Steenbergen puuttuu tuosta, joka oli täällä jo aiemmin. Eli ehkä toimittajalta huolimattomuutta. Roni Allen ja Kai Kantola puuttuvat myös.

Tässähän voisi joku innokas laskea Tepsin pelaajabudjetin aika alastomasti. Hankaluutta tosin tuo se, että pelaajabudjetista ei tiedä onko ilmoitettu sivukuluineen päivineen vai ilman. Joskus ennen vanhaan taisi olla palkka kertaa 1,7 aika lähellä totuutta?

Ja lisähaastetta tuo rahastointi, joka voi olla 50% palkasta. Tuo melkoista heittoa. Esim. Lehtisestä voinee päätellä melko varmuudella, että maksimirahastointi, kun taas monella ulkomaalaisella taitaa olla tuossa täysi palkka. Mutta tosiaan haastetta vertailuun se tuo rutkasti. Esim. Jasun palkka voi olla 100k tai 200k. Iso ero.

Jos tuosta raakasti laskee summat yhteen ja lisää Steenbergenin saa tuloksi pyöristettynä 1 590 000 €. Junnut ja Kantolat päälle, niin huidellaan 1 650 000 € kokonaissummassa (?).

Rahastointi sitten 0-50% palkasta eli lukema voi elää aika rajusti. Mutta jos vaikka laskee 25% koko summalle, niin mennään tuonne 2,2 milliin.

Tämähän ei suoraan kerro mitään, mutta antaa se jotain osviittaa missä pallokentällä pelataan.

Jos jaksaisi rivi kerrallaan perata pelaajat ja heidän työnantajansa vuodelta 2022, niin tuosta saisi jo paljon tarkemman arvion. Rahastointia on mahdoton arvailla, mutta jollain puolenvälin arviolla se pitäisi laskea.

Mitä tällä on väliä? No ei suuresti mitään, mutta itseä ainakin kiinnostaa miten Liigajoukkueiden ilmoitetut budjetit pitävät paikkansa ja mitä sinne ilmoitetaan (pelkät pelaajat? valmentajat + urheilutoimi mukana? sivutuloineen vai ilman?).

Sen tuosta voi nyt heti päätellä, että aika moni pelaaja pitää tänne edelleen houkutella rahalla. Skalicky oli Iltalehden mukaan Liigan kalleimpia pelaajia. (Toki tässäkin pitää huomioida, että kotimaiset kallispalkkaiset varmasti rahastoivat herkemmin)

--

Edit. Tuosta omastakin laskemasta jäi tosiaan pois nuo johanssonit ja stålberit, joilla iso merkitys kokonaisuuteen. TPS taisi ilmoittaa budjetiksi 2,45 (?). Tuohan voi jopa pitää suurinpiirtein kutinsa, mutta äkkiä tulee myös fiilis, että noinkohan riitti. Kuulemma Stålberg oli tosi kallis profiilihankinta (tienannut 135k 2022). Toki Stålbergin siirtosumma on voitu maksaa pelaajabudjetin ohi jonain kertaluontoisena maksuna jne.

Sen nyt kuitenkin voinee heti päätellä, että TPS:n ilmoittamassa luvussa ei voi olla sivukuluja mukana.

 

[Black Star]

Tässä vielä uudet muista Liigaseuroista:

Nimi	Tulot yhteensä	Ansiotulot	Pääomatulot

Jürgens Casimir

103 203

99 216

3 987

Sevänen Roni

86 102

79 637

6 465

Jokinen Jere

32 220

32 220

0

Johansson Emil

76 466

76 466

0

Olikohan tuossa kaikki?

Johanssoni osan vuodesta Saksassa, mutta muut kotimaassa tienaamassa.

 

[Kulkija]

Johanssoni osan vuodesta Saksassa, mutta muut kotimaassa tienaamassa.

Ei kait Johansson Saksaan lähtenyt kuin vasta tämän vuoden puolella?

 

[Black Star]

Ei kait Johansson Saksaan lähtenyt kuin vasta tämän vuoden puolella?

Totta kuin kirkon rotta. Eli nuo tulot puhtaasti Sportista vuoden ajalta.

 

[Knutsen]

Ei kait Johansson Saksaan lähtenyt kuin vasta tämän vuoden puolella?

Ja sama kuin Korpikoskenkin kanssa, että verovelvollisuus säilyy kuitenkin Suomeen, joten kaikki ansiot siinä on joka tapauksessa. Tuskin noissa loppukauden lainoissa se pelaajan palkka mihinkään muuttuu, vaan epäilisin että sopimusseura maksaa sen ihan kuten ennenkin.

 

[Viheltää]

Hirveän leveää leipää ei perusliiga pelaajat nauti. Vaikea kuvitella että 80 % pelaajista pystyy mitään rahastoimaan sen verran vähän on käteen jäävä osuus. TPS:n ongelma näyttää olevan että kalliimman pään pelaajat olivat pääosin ylihintaisia hutihankintoja. Verkkariporukka pelaa tasollaan ja niistä saa enemmän hyötyä joukkueelle, mitä kustannukset. Tämä kuvaa hyvin miten huonosti pelaajahankinta puoli on onnistunut töissään.

 

[blackhawk]

En kauheasti jaksa näitä verokone juttuja ihmetellä mutta kyllä tää oli hauskin.

Steenbergen Tyler Ryan Varsinais-Suomi, 1998​

141 540 €​

Steenbergen oli ihan ok pelaaja terveenä ollessaan, mutta ei missään tapauksessa tuon palkan arvoinen, vaikka tuohon summaan sisältyisi provikat hallissa myydyistä Steenburgereista.

 

[Centre Bell]

Tuossa jutussa Heidi Aho sanoi, että yleisökapasiteetin olisi oltava vähintään 10000, jotta isommat artistit kiinnostuvat. Hänen mukaansa maailmalla pienemmät areenat luokitellaan klubeiksi.

Aho mainitsee myös, että Turkuhallin kapasiteetti konserttitapahtumissa on 8000. Ratapihan areenan yleisökapasiteetti olisi jääkiekko-otteluissa 8900 mutta konserttitapahtumissa 10000, joten se olisi esiintymispaikkana houkuttelevampi isommille tähdille. Myös hallin keskeisen sijainnin Aho mainitsee.

Olisi kiva tietää detaljit miten tuo yleisömäärän nosto konserteissa tapahtuu ja ennen kaikkea miksi ei tuota samaa saada tehtyä Gatorade areenalla.

 

[aurajoki]

Olisi kiva tietää detaljit miten tuo yleisömäärän nosto konserteissa tapahtuu ja ennen kaikkea miksi ei tuota samaa saada tehtyä Gatorade areenalla.

Liian vaikeita kysymyksiä ei saa esittää. Pitää vain uskoa täytenä totena kaikki se, mitä organisaatiosta vaivaudutaan ulos kertomaan. Siellä kun ovat huippuammattilaiset töissä, joten kyllä he tietävät.

 

[Jaakko]

Olisi kiva tietää detaljit miten tuo yleisömäärän nosto konserteissa tapahtuu ja ennen kaikkea miksi ei tuota samaa saada tehtyä Gatorade areenalla.

Lonkalta heitän, että katsomot saadaan paremmin kasaan, jolloin permannosta saadaan isompi. Lava saadaan enemmän takaseinään. pelkästään se, että turkuhallista saataisiin B - ja A katsomoita 10m sisään, niin permannolle mahtuisi noin 10000 ihmistä.

 

[blackhawk]

Olisi kiva tietää detaljit miten tuo yleisömäärän nosto konserteissa tapahtuu ja ennen kaikkea miksi ei tuota samaa saada tehtyä Gatorade areenalla.

Tuo on kyllä hyvä kysymys, sillä Gatorade Centerissä suhde on päinvastainen (konserteissa Heidi Ahon mukaan 8000, jääkiekko-otteluissa 10500).

Jääkiekkomatseissa Gatorade Centerissä katsomo- ja aitiopaikkoja on noin 8500 ja lisäksi myydään tarvittaessa noin 2000 seisomapaikkalippua, joilla pääsee seisomaan B-, F- ja H-katsomoiden taakse. Nuo päätykatsomoiden takana olevat seisomapaikat eivät ilmeisesti ole konserteissa käytössä? Sekään ei vielä selitä miten yleisökapasiteettiero menisi Ratapihan areenalla päinvastoin.

 

[Sphinx]

Liikaahan tuossa on ainakin näin jälkikäteen tarkasteltuna ja pelaajan suorituksiin peilaten. Mutta toisaalta, ei Liigaan merkittävästi halvemmalla pohjoisamerikkalaisia pelaajia AHL:stä saada. Ulkomaalaiset pelaavat yleensä nettosopimuksilla ja tuollainen summa tarkoittaa noin 70k nettosopparia kaudessa. Tai no oikeasti vähemmän kun tuosta vähennetään auto ja kämppä. Vertailun vuoksi esim. Steenbergen tienasi ennen Eurooppaan tuloaan AHL:ssä 160k dollaria kaudessa bonukset mukaanlukien.

edit: siis tämä vastauksena kysymykseen, että miksi on pitänyt maksaa niin ja niin paljon

Kalliohan kertoi ennen Helmisen kautta perustellessaan joukkueen suurta ulkomaalaispelaajien määrää, että yhden kotimaisen liigapelaajan hinnalla saa kolme ulkomaalaista. Toki ei niistä silloin monikaan tainnut AHL:stä tulla, mutta myöhemminkin on tätä narratiivia kyllä pidetty yllä, että ulkomaalaisia pelaajia vaan saa niin paljon halvemmalla SM-liigaan kuin suomalaisia.

 

[eCiuj]

Olisi kiva tietää detaljit miten tuo yleisömäärän nosto konserteissa tapahtuu ja ennen kaikkea miksi ei tuota samaa saada tehtyä Gatorade areenalla.

Turkuhallin permanto ei vedä paria tuhatta enempää poistumisteiden takia.

 

[Mängimies]

Kalliohan kertoi ennen Helmisen kautta perustellessaan joukkueen suurta ulkomaalaispelaajien määrää, että yhden kotimaisen liigapelaajan hinnalla saa kolme ulkomaalaista. Toki ei niistä silloin monikaan tainnut AHL:stä tulla, mutta myöhemminkin on tätä narratiivia kyllä pidetty yllä, että ulkomaalaisia pelaajia vaan saa niin paljon halvemmalla SM-liigaan kuin suomalaisia.

Noiden alemmilta tasoilta hankittujen kohdalla tuo voi hyvinkin pitää paikkansa. Mutta NHL:n portteja kolkuttelevaan AHL-pelaajaan tuo tuskin pätee. Saman havainnon voi tehdä kun katsoo millaisia liksoja muiden joukkueiden vastaaville pelaajille on maksettu esim. vuonna 2022. Pari esimerkkiä alla.

Dominic Turgeon 83k (puoli kautta)
Ben Thomas 67k (puoli kautta)
Markus Phillips 67k (puoli kautta)
Gabriel Fontaine 64k (3,5 kk)

 

[Sphinx]

Jos tuosta raakasti laskee summat yhteen ja lisää Steenbergenin saa tuloksi pyöristettynä 1 590 000 €. Junnut ja Kantolat päälle, niin huidellaan 1 650 000 € kokonaissummassa (?).

Rahastointi sitten 0-50% palkasta eli lukema voi elää aika rajusti. Mutta jos vaikka laskee 25% koko summalle, niin mennään tuonne 2,2 milliin.

Tämähän ei suoraan kerro mitään, mutta antaa se jotain osviittaa missä pallokentällä pelataan.

Monethan noista listan pelaajista pelasivat Tepsissä syksyn 2022, mutta pelasivat keväällä jossain muualla, osa toisessa liigajoukkueessa ja osa ulkomailla. Ulkomailla keväällä 2022 pelanneiden osalta summat saa siis ensiksi pyöreästi tuplata, jotta niitä voisi käyttää koko kauden palkkakulujen arviointiin. Tai vaihtoehtoisesti pitäisi lisätä pottiin Pärssisen, Nurmen, Slafkovskyn, Erosen, Lajusen, Rodewaldin, Hultsin, Descheneaun, Liukkaan, Viron, Ivarssonin, Vainionpään, Karejevin ja 2xUsheninin palkat keväältä 2022. Unohtuikohan vielä joku. No, Deschenauha löytyy tuolta SaiPan listalta 126 873 euron tuloilla ja Liukas HPK:n listalta 56 735 euron ansiotuloilla. Näistä voi sitten miettiä, mikä oli Tepsin maksaman palkan osuus.

 

[Sphinx]

Noiden alemmilta tasoilta hankittujen kohdalla tuo voi hyvinkin pitää paikkansa. Mutta NHL:n portteja kolkuttelevaan AHL-pelaajaan tuo tuskin pätee.

AHL:stä voi tietty löytää monenlaisen pelaajan. Steenbergen ei ollut NHL:n portteja kolkutteleva.

 

[Mängimies]

AHL:stä voi tietty löytää monenlaisen pelaajan. Steenbergen ei ollut NHL:n portteja kolkutteleva.

Tarkoitin enemmänkin vakiintunutta AHL-pelaajaa, joka on siinä noin 40 pelaajan porukassa, joista NHL-kokoonpano muodostetaan. Versus sitten vaikkapa yliopiston penkiltä tai ECHL:stä hankittu pelaaja.

 

[-TMA-]

Olisi kiva tietää detaljit miten tuo yleisömäärän nosto konserteissa tapahtuu ja ennen kaikkea miksi ei tuota samaa saada tehtyä Gatorade areenalla.

Gatoradella tällä hetkellä istumapaikkoja suhteellisen vähän ja tämä + permannon seisomapaikat ovat sellaisia, mitkä tapahtumajärjestäjiä kiinnostaa. Katsomoiden takana olevat seisomapaikat ovat muissa kuin lätkämatseissa todella haastavia - harva on valmis ostamaan "mahdollista" paikkaa.

YouTubessa seisomapaikat ovat jo rajattu merkittävästi pienemmäksi, jotta oikeasti perheen pienimmätkin saisivat sopivan paikan tapahtuman seuraamiseen.

Permannon kapasiteetti ei areenoilla koostu pinta-alasta - sehän on miltei sama kaikissa. Kapasiteetti muodostuu poistumisteiden mukaan (metrimäärä). Esim. Marli Areenalla maksimi taitaa olla noin 500, Gatoradella 2500.

Ja meillä tällä hetkellä katveeseen jää suhteessa aika paljon istumapaikkoja, jos lava on päädyssä. Keskilavalla (360) teoreettinen kapasiteetti menisi varmaan yli 10k, mutta käytännössä aika harvoille järjestäjille / artisteille tuo on sopiva.

Vastailen edelleen aina kun vain pystyn, mutta välillä pakko myös itse haukata happea, kun dissaus on faktoja tietämättä melko kovaa luokkaa. Edelleen arvostan suunnattomasti, että asiat kiinnostaa intohimolla ja tunteella.

 

[fakiiri]

Kumma, että Ruisrockiin saadaan kesästä toiseen Suomen eturivin artisteja, mutta ei Turkuhaliin.
Onko kyse siitä, että Ruisrockin artistit hankkivat sinne jotkut muut, kuin Turkulaiset?

Sen verran vieraisiin pöytiin huutelua, että Ruisrockin pelasti aikoinaan Mr. Tavastia Juhani Merimaa yhtiökumppaneineen. Ensimmäisen kerran Merimaan yhtiö vastasi Ruisrockista vuonna 2001.
Taustalla oli taloudellisia ongelmia ja todellinen pelko festivaalin kuolemasta. Tätä kuviota on selvitetty Ruisrockin historiikissa.
Eli kyllä, tänä päivänä Ruisrockin artistien hankinta on ulkopaikkakuntalaisten hallussa. On ollut siis jo yli 20 vuoden ajan.

Ennen Hjalliksen areenan valmistumista 1997 Turkuhalli sai isoja maailmanluokan artisteja. Sen jälkeen on ollut hiljaisempaa.
Maailmanluokan artistien saaminen Suomeen on nyt hankalaa, koska Venäjän hyökkäyssodan vuoksi bändit/artistit eivät jatka matkaansa Suomesta Venäjälle tai tule Venäjältä Suomen kautta takaisin Länsi-Eurooppaan. Suomi on pussinperällä, matkoihin kuluu ylimääräisiä päiviä. Tässä ollaan palattu aikaan, jota elettiin esimerkiksi 1970- ja 1980 -luvuilla.
Ei tällä hetkellä Nokia Areenallekaan ole juurikaan kovan luokan ulkolaisia artisteja/bändejä tulossa keikalle.
Areenalla aitiobisnestä pyörittävä Timo Jutila juuri jommassa kummassa iltapäivälehdessä valitteli sitä, että koko areenalla on kuluvan syksyn aikana vain viisi jääkiekon ulkopuolista tapahtumaa.

Monelle artistille on myös statuskysymys esiintyä joko pääkaupungissa tai maan suurimmalla ulko-/sisäareenalla. Bruce Springsteenin voi nippanappa saada keikalle Olympiastadionille, mutta Turkuun/Tampereelle areenakeikalle hän ei suostu.

Sen sijaan Turkuhalliin kenties on mahdollista saada kotimaisten artistien areenakiertueita. En tiedä, onko hallin akustiikalla vaikutusta asiaan. Muistan vieläkin, miten vuonna 2000 Turkuhallissa kumisi ja kaikui AC/DC:n keikalla. Edellisenä päivänä näin bändin Hjalliksen areenalla, siellä ei samalla tavalla kumissut eikä kaikunut.