Hassuja ja omituisia tapahtumia tosielämässä

[Miguel]

Tänään päivällä kaverini ihmetteli puhelimessa, että olin kysellyt erästä toista kaveriani lähtemään rannalle, olihan sääkin vähän viileä. Tieto viestistä oli minulle aivan uusi. Ainoa siinä vaiheessa mieleen tullut vaihtoehto, joskin sekin hyvin epätodennäköinen, oli se, että olisin kirjoittanut viestin unissani.

Näimme sitten FC Lahden pelissä. Unissatekstailun mahdollisuus voitiin sulkea heti pois, sillä viesti oli lähetetty vähän ennen puoltapäivää. Viestin vastaanottaja olikin soittanut takaisin numeroon ja toisessa päässä oli ollut joku mummo. Tarkemman tutkailun jälkeen ongelma ratkaistiin: kaverillani oli nimeni kohdalla puhelimessa yhdellä numerolla oikeasta puhelinnumerostani poikkeava yhdistelmä.

OK. Mutta miten ihmeessä on mahdollista, että kun joku mummo lähettää tekstiviestin väärään numeroon, se eksyy kaikista ihmisistä juuri hänelle, jolla on lähettäjän numero laitettu vahingossa erään kaverin nimelle?

 

[Paitselo]

Kunnon kumarrus...

Tämä kai paremmin kuuluisi johonkin tahattoman komiikan ketjuun, mutta laitetaan nyt tähän:

Viimeisimmällä Tukholman reissulla tuli käytyä lähellä kuniinkaanlinnaa meren rannassa kelluskelevalla ravintolalaivalla ottamassa muutama Erittäin Arvokas olut.
Laiva oli sellainen puinen perinteinen purjebotski ja sisätilat olivat tyyliin kuuluen todella vanhanaikaisia. Kuten laivan vessa. Niinpä tein sitten oluiden jälkeen pikku ekskursion myös tuohon hyyskään - paikkaan jossa kuulemma kuninkaatkin käyvät yksin.
Avasin wc:n oven ja menin sisään. Ahdasta oli. Vedin oven perässäni kiinni ja pudotin shortsit ja kalsarit nilkkoihini, koska tarkoitukseni oli suorittaa oikein haiseva täysistunto. Kumarruin ahtaassa kopperossa nostamaan edellisen käyttäjän alas jättämää wc-pytyn kantta... ja kas kummaa, kun nostin kannen ylös huomasin siellä pytyn sisäpuolella valkoisella posliinipinnalla kököttävän värikkään siilikehrääjän (se on siis eräs upea perhoslaji ja minä vanhana ötökkäfanina kiinnostuin tietysti oitis).
Niinpä kumarruin oikein kunnolla katsomaan sinne pytyn uumeniin - alushousut nilkoissa, paljas perse pystyssä wc:n ovea vasten. Silloin se vessan ovi tempaistiin auki. Löin paniikissa pääni pytyn edessä olevan lavuaarin pohjaan ja kuulin ovelta vain tokaisun "förloot".
Pitäis kai aina ravintolan vessassa käydessä tsekata että se wc:n oven lukko TOIMII...

 

[Paitselo]

Meidän isi kaupassa...

Tämä nyt ei sattunut minulle, mutta hyvälle ystävälleni tämä oli totista totta viime lauantaina.

Siis tämä kaverini on 40-vuotias perheenisä, perheessä vaimon lisäksi kaksi alaikäistä lasta.
Tämän kaverini muijalla oli sitten viime lauantaina kaikissa normaaleissa aviomiehissä kauhua, tuskanhikeä, vetistä ripulointia ja näppylöitä aikaansaava tapahtuma nimeltä Tupperwarekutsut.
Äijä sitten lupasi hoitaa kaupassakäynnin sillä välin kun naislauma kerääntyi hullunkiilto silmissään sohvapöydän ympärille kuolaamaan muovipurnukoitten perään.

Noh, miehelle oli oikein pantu ostoslista mukaan. Hän muuten tänään näytti sen minulle - siinä luki:

- 4 litraa sinistä maitoa
- rakettispagettia
- graham paahtoleipää (se iso)
- aurinkokuivattuja tomaatteja
- Liptonin jääteetä 1,5, l
- paistijauhelihaa 1500 g
- nakkeja pari pussia
- perunoita
- pasta-kastiketta 2 prk
- oliiviöljyä
- wc-paperia (se missä on oravan kuva)
... mainittakoon että tuon ostoslistan lisäksi hän näytti minulle kassalta saamansa kuitin josta nuo ostokset oli myös todettavissa.

Mies sitten pyöri eräässä marketissa ostoskärrynsä kanssa, keräsi nuo kaikki kamat kärryynsä, meni kassalle, lastasi ne kassan liukuhihnalle, maksoi ne, ja sitten pakkasi ne kahteen muovikassiin. Lähti sitten kassien kanssa kävelemään marketin parkkipaikalle autoansa kohti. Auton vieressä laski toisen muovikassin hetkeksi maahan, että sai avatuksi auton ovet. Pakkasi sitten muovikassit auton takapenkille, löi takaoven kiinni, avasi etuoven ja meni istumaan kuskin paikalle. Ja lähti sitten ajamaan tyytyväisenä kotiin.

Kun hän tuli kotiin, niin suurin osa vaimon vieraista oli jo lähtenyt. Jäljellä oli muijan lisäksi kaksi naista. Kaikki naiset istuivat keittiössä ja mies sitten jätti kummatkin ostoskassinsa siihen keittiön pöydälle, koska naisväki lupasi hövelisti hoitaa kamat hyllyille ja jääkaappiin.

Mies sitten häipyi pihalle autonpesupuuhiin, eikä ehtinyt kissaa mielessään sanoa kun muija ilmestyi ikkunaan huutamaan että "perkele, oletsä tullut hulluksi"?

Niinpä mies sitten meni sisään ihmettelemään moisen kiukunpurkauksen syytä. Se syy oli leviteltynä keittiön pöydälle. Siinä pöydällä nimittäin oli niiden kahden kauppakassin sisältö, ja se sisältö oli tällainen:

- sixpack keppanaa
- jäinen kalkkunan puolikas
- 12 "lauantaipussia" sekalaisia karkkeja
- kolme puolentoista litran keltaista jaffaa
- kynttilälamppuja 12 kpl
- kaksi purkillista säilöttyjä lihapullia
- luumuja
- yksi iso munakoiso
- jotakin outoja hiustenkiinnityspampuloita
- auton tupakkasytkäristä toimiva pieni tuuletin
- ilmastointiteippiä kaksi rullaa
- ulostuslääkettä
... ja sitten sokerina pohjalla KAHDEKSAN PAKETTIA ERIMERKKISIÄ, HAUSKAN VÄRIKKÄITÄ KONDOMEJA JA YLI 200-SIVUINEN, JÄTTIMÄISIIN TISSEIHIN ERIKOISTUNUT PORNOLEHTI.

Oli siinä varmaan naisilla ihmettelemistä ja miehellä hieman selittämistä. Miesparka vaan ei ollenkaan voi ymmärtää, että missä vaiheessa hänen kaksi kaupassa pakkaamaansa muovikassia ovat voineet vaihtua jonkun toisen kasseihin...

 

[Tuen Vety]

Re: Meidän isi kaupassa...

Viestin lähetti Predator
- paistijauhelihaa 1500 kg

Tuolla määrällä ruokkii jo pari isompiruokastakin naista kutsuilla

 

[Paitselo]

Re: Re: Meidän isi kaupassa...

Viestin lähetti Bon
Tuolla määrällä ruokkii jo pari isompiruokastakin naista kutsuilla

Editoin kilot grammoiksi, koska näköjään jonkun mielestä on hauskaa puuttua ainoastaan ilmeisiin kirjoitusvirheisiin. Kun nyt vaivautuu mukahauskasti pilkkua nusaisemaan, niin voisi samantien vastata jotakin joka kuuluu topicin aiheeseen. Vai voiko? Huomasitko muuten pilkkuvirheet?

 

[Tuen Vety]

Re: Re: Re: Meidän isi kaupassa...

Viestin lähetti Predator
Kun nyt vaivautuu mukahauskasti pilkkua nusaisemaan, niin voisi samantien vastata jotakin joka kuuluu topicin aiheeseen. Vai voiko? Huomasitko muuten pilkkuvirheet?

No näyttää siltä, ettei huumorintajumme kohdanneet. Mielestäni oli hauskahko freudilainen lipsahdus laittaa Tupperwarekutsut ja puolitoista tonnia jauhelihaa samaan kontekstiin. Valitettavasti TOSIELÄMÄNI on niin helvetin tylsää, ettei ole tällä erää tarinoita tiputtamaan avaamasi ketjun tasoa. Ja en huomannut pilkkuvirheitä, olisiko pitänyt? Missä pilkkuvirhe luuraa -ketjun paikka?

Pisteet hauskalle jutullesi!

 

[Paitselo]

Re: Re: Re: Re: Meidän isi kaupassa...

Viestin lähetti Bon
No näyttää siltä, ettei huumorintajumme kohdanneet. Mielestäni oli hauskahko freudilainen lipsahdus laittaa Tupperwarekutsut ja puolitoista tonnia jauhelihaa samaan kontekstiin.

No en minä nyt niin tosissani....

Vaikka huumorintajumme eivät just äsken ehkä suorittaneet himokasta kielaria, niin en minäkään tosissani ollut sinulle vidduundunut...

Mutta tuo sinun kommenttisi puolentoista tonnin jauhelihan ja muovikippojen yhdistämisestä menee jo jopa yli minun hilseeni. Ja minä sentään olen joskus teini-ikäisenä nähnyt unen, jossa norsu paneskelee kolibria "B-rappuun" Titanicin komentosillalla. Mutta siis "freudilainen lipsahdus"... hmmm?

 

[palle fontän]

Re: Re: Re: Meidän isi kaupassa...

Viestin lähetti Predator
Editoin kilot grammoiksi, koska näköjään jonkun mielestä on hauskaa puuttua ainoastaan ilmeisiin kirjoitusvirheisiin. Kun nyt vaivautuu mukahauskasti pilkkua nusaisemaan, niin voisi samantien vastata jotakin joka kuuluu topicin aiheeseen. Vai voiko? Huomasitko muuten pilkkuvirheet?

Minun ja varmaankin monen muun mielestä tuo oli ihan hauska heitto viitaten isojen tanttojen muovikippokutsuihin. Kannattaa muuten raportoida tuo viesti moderaattoreille. Ns. itsemoderointi saattaa johtaa pelikieltoon hyvä mies.

 

[Paitselo]

Duunipaikalla kun otti puheeksi tosielämän omituiset tapahtumat, niin saikin taas kuulla lisää hubaa kamaa.

Kaveri peruutteli autoaan kylmänä talvisena päivänä autotalliinsa. Nousi operaation tehtyään autosta ulos, kaiveli taskujaan, otti esiin tulitikut ja kunnon kuubalaisen sikarin. Rouskautti sitten barbaarimaisesti sikarista "pään" pois ja sytytti sen nautinnollisesti makua keuhkoihinsa imien. Meinasi just lähteä tuprutellen autonsa vierestä tallista ulos, kun huomasi siihen tallin oven eteen lumiselle pihalle ilmestyneen valkoisen jäniksen. Jänis istahti lumeen ja killitti mustilla silmillään sikaria polttelevaa miestä.
Noh, mies sitten otti varovasti muutaman askeleen eläintä kohti. Jänis ei hievahtanutkaan. Mies seisoi nyt vain noin metrin päässä pupusta. Sitten mies kumartui tarkoituksenaan tutkia, että kuinka lähelle tuo ristihuuli hänet oikein päästääkään, kun äijälle äkkinäisen kumartumisen seurauksena iski kamala yskänkohtaus.
Sikari lennähti miehen suusta lumeen aivan siihen jäniksen eteen. Silloin tapahtui jotakin ällistyttävää - pupu nimittäin kyykistyi, nappasi savuavan kuubalaisen isoilla talttahampaillaan suuhunsa poikittain ja ampaisi sitten sikari hampaissaan karkuun.

Joten aika hyvin on tieto suomalaiseen metsäänkin levinnyt kuubalaisen ziggen ylivertaisuudesta, kun jo jäniksetkin pyrkivät niitä mukaansa pöllimään. Kumma ettei samainen pupuliini tullut kärttämään kundilta konjakkilasillista sikarin seuraksi...

 

[kaizu]

Re: Meidän isi kaupassa...

Viestin lähetti Predator
Tämä nyt ei sattunut minulle, mutta hyvälle ystävälleni tämä oli totista totta viime lauantaina.....

Kiitokset parahaista nauruista jatkoajan historiassa :). Voin vain kuvitella kaikkien osapuolten tyrmistyksen ja pettymyksen.

 

[Miguel]

Perjantai oli mennyt pitkäksi ja lauantaina sängystä nouseminen venähti. Niinpä ei ollut yllätys, että seuraavana yönä uni ei tullut ihan heti.

Kello kahden tienoilla yöllä rapusta kuului tuttu hissin ujellus, ja vähän ajan päästä postiluukku rapsahti. Eipä minua kuitenkaan tuohon kellonaikaan sanomalehtien lukeminen juuri jaksanut innostaa.

Sammutin valot ja kävin lopulta maaten vähän kolmen jälkeen. Kun uni oli jo vahvasti tulollaan pienen yrittämisen jälkeen, havahduin outoon rapinaan. Aivan kuin joku kävelisi jossain lähellä. Hieman outoa, sillä olin yksin kotona ja asuttamassani talon ylimmässä kerroksessa ei perheeni lisäksi asu muita kuin isoäitini. Vähän ajan kuluttua postiluukkukin kilahti nopeasti. Nousin sängystä ja kuulin märkien kenkien narinan rappukäytävästä ja mennessään kulkija taisi kokeilla rappukäytävän muitakin postiluukkuja. Katsoin ensin vain ikkunasta ulos, josko pihastamme poistuisi auto. Ei poistunut. Menin vielä parvekkeelle tarkkailemaan, kuuluisiko tai näkyisikö talomme edestä ylipäätään kenenkään liikkumista. Ei kuulunut eikä näkynyt.

Kyllä ajatus asuntoja tarkkailevasta murtovarkaastakin kävi mielessä. Hieman vaan siinä tapauksessa epäilyttää ammattitaitoisuus, kun postiluukun kilahdus ja askeleet kuuluvat melko voimakkaasti. Mietin myös, voisiko lehdenjakaja olla hukannut jotakin työkierroksellaan. Tätä teoriaa taas vastustaa se, että en havainnut mitään liikettä tai ylimääräistä ajoneuvoa talon ulkopuolella rapussa saapastelun jälkeen. Voi toki olla, että kulkija on ehtinyt jo toiseen rappuun sisään ennen kuin tulin parvekkeelle.

Kovin järkevää teoriaa en ole onnistunut vielä kehittämään. Asukkaiden unissakävelykin on poissuljettu, sillä askelia sävytti selvästi märkien kenkien litinä.

 

[Paitselo]

Sukulaismiehelle viime viikolla sattunutta...

Äijä oli kauppareisulla työpäivän jälkeen. Käveleskeli sitten marketin käytävällä ostoskärryä työnnellen. Kun hän tuli limu- ja kaljaosastolle, niin erään kaljakorin ohi kävellessään yksi hyllykössä ollut puteli pamahti sirpaleiksi ilman mitään näkyvää syytä. Mies ällistyi, otti hieman pakkia katsoakseen tarkemmin mitä oli tapahtunut - silloin siinä hyllyllä räjähti toinen pullo!

Kaupan sisällä ei enää muuta outoa tapahtunut, mutta kun kundi meni kaupasta ulos parkkipaikalle, niin hänen siinä tallustellessaan neljä pihaa valaisevaa katulamppua sammui sitä mukaa järjestyksessä, kun mies käveli niiden ohi.

Äijä sitten lopulta saapui autolleen, avasi kaukosäätimellä auton ovet ja samalla hän kuuli yläpuoleltaan oudon rääkäisyn - vaistomaisesti käänsi tietysti naamansa taivasta kohti ja juuri sillä hetkellä yli lentänyt varis päätti laskea paskalastinsa miehen silmään. Paniikissa hän sitten puolisokeana huitoi käsillänsä autostansa auki nykäisemästään oven säilytystaskusta jotakin, millä voisi pyyhkiä silmiään ja naamaansa - käsi sitten osuikin muovipussiin ja siellä pussin sisällä oli pehmeätä kangasta. Hän vetäisi sen kangaspalan naamallensa, hieroi epätoivoisesti sitä silmiinsä ja sillä samalla sekunnilla muisti aikaisemmin saman upean päivän aamuna pyyhkineensä moottoriöljyn mittatikun tuohon kankaaseen. Nyt sitten naamalla oli variksen paskan lisäksi öljyäkin.

Mies sitten pienessä shokissa sai kaiveltua auton avaimen taskustaan - sitten hän sulki auton ovet ja lähti haparoiden takaisin markettiin tarkoituksenaan pestä naamansa vessassa. Joku vastaankävellyt oli tokaissut kaverilleen että, "kato Elm Streetin Freddy Kruger on menossa kauppaan".

Mies sai sen naamansa viimein pestyksi marketin veskissä ja lähti takaisin autolleen. Kun hän istui etupenkille, niin silloin silmien edessä kulki vauhdilla jonkinlainen lähtimuistiin perustuva filminpätkä. Tässä vaiheessa tuo filminpätkä palautti miehen mieleen sen, että leviteltyään linnunpaskan öljyrätillä naamallensa hän oli todellakin sulkenut auton ovet, mutta kauppakassi oli jäänyt siihen auton viereen asfaltille.
Eihän sitä kassia enää missään näkynyt...

 

[Lone Wanderer]

Eilen tapahtui varsin omituinen juttu;

Olimme kaverini kanssa ajelemassa varsin hiljaisella tiellä, yhtäkkiä ihan huvikseni päätin säikäyttää kaverini ja huusin; KYTÄT!
Kaverini kysyi; missä?
Huusin uudelleen saman ja kaverini kysyi missä?
N. 15 sek, kului ja oli hiljaista.
Huomasin kaukaa lähestyvän auton valot, en mitään muuta ja sanoin että; Tuossa!(ne kytät siis ovat).
Auto lähestyi, näin sen näyttävän pakettiautolta ja totesin, että "Ne taitaa muuten oikeasti olla kytät."
Kun pääsimme kohdalle huomasimme, että se todella pakettiauto, ja kyljessä oli teksti; POLIISI.

 

[Paitselo]

Viestin lähetti Lakaisija
"Ne taitaa muuten oikeasti olla kytät."
Kun pääsimme kohdalle huomasimme, että se todella pakettiauto, ja kyljessä oli teksti; POLIISI.

Tuosta tuli mieleen vähän samantapainen juttu:

- olin kymmenisen vuotta sitten poikani kanssa taukokahvilla jonkin minkälie Esson tai Shellin huoltoasemalla. Poika sitten pullansa lisäksi kinusi minut ostamaan itselleen sellaisen pienen muovisen panssarivaunulelun.
Menimme pöytään ja söimme tyytyväisinä. Poika tutki sitä leluaan ja totesi jotakin tähän tapaan:
- isi hei, tämmönen oikea tankki varmaan kevyesti jyräisi meidän auton ihan rusinaksi?

Ja sillä hetkellä alkoivat baarin lattia ja ikkunat täristä, kolista ja tutista. Kahvikupit ja lautaset helisivät ja kolisivat. Katsoin ällistyneenä suuresta ikkunasta pihalle, kun valtava kurainen panssarivaunu ajoi jylisten ja koko rakennusta tärisyttäen pihalla seisovan autoni taakse. Pysähtyi sitten kirskahtaen siihen. Se oli siinä ja siinä, etten tukehtunut suussani olevaan sämpylänjämään...

 

[hokkineito]

Lapsen muistista tuli mieleen... kun ihan pikkulapsethan ei muista mitään tapahtumia... ...tai ei ainakaan pitäis muistaa. No, mä olin varmaan joku vuoden ikänen, ku käytiin äitin kanssa nimeltä mainitsemattomassa vaateliikkeessä. Vinkkinä sen verran, että oon syntyny 80-luvun alkupuolella, ja kaikki sillon eläneet varmaan muistaa ne ihanan kamalat, isot ja karvaset korvaläpät. Muistan katselleeni niitä kaihoten, kun äiti siinä vieressä keskusteli myyjän kanssa. Äiti ei ollu ajatellu ollenkaan, että mä olin sit näppäränä tyttönä napannut yhet läpät mukaani. Vasta matkalla (muistan senkin, että oltiin ylämäessä menossa ja istuin rattaissa) äiti oli alkanu ihmetellä ovelaa hymyäni ja huomannu mun ottaneen ne läpät. Ja nolona sit palauttamaan ne... Olen ollut siis hurmaava kakara ja aiheuttanut mutsille aikasta paljon päänvaivaa, monissa muissakin asioissa. Mutta ne toiseen kertaan.

Kerroin tässä joskus äitille muistavani tän jutut, ja oltiin molemmat aika ihmeissämme, koska ei äiti oo sitä mulle kertonu. Ite en muista tota palautusepisodia, mutta muuten kyllä...

 

[Timbit]

Jokin aika sitten piipahdin paikallisessa automarketissa. Tapanani ei ole parkkeerata tamperelaisittain mahdollisimman lähelle kaupan ulko-ovea, oli siellä vapaita ruutuja tai ei, vaan jätän aina suosiolla pirssini vähän kauemmas. Liikunta tekee vaan hyvää. Ja niin jätin nytkin.

Takaisin tullessani katsoin, että kappas, siinä on melko lähellä omaa autoani täsmälleen samanlainen auto kuin minulla, väriä ja pölykapseleita myöten. Kävelin autolleni ja hämmästyin. Avain ei käy lukkoon. Ajattelin, että lukossa on jotain roskaa, ja kokeilin pelkääjän puolen ovea. Ei käy sinnekään. Eikä takakonttiin.

Tässä vaiheessa vilkaisin sinne toisen samanlaisen auton suuntaan, ja huomasin suunnilleen ikäiseni kaverin yrittävän sinne sisään. Ei onnistunut. Siinä vaiheessa tajusin katsoa auton sisälle vähän tarkemmin, ja siellä takapenkillä lojui täysin tuntemattoman näköinen laukku. Ei kun katsomaan rekisterinumeroa, ja kappas. Se ei ollutkaan autoni. Rekisterin kirjaimet olivat täsmälleen samat, ja numerotkin olivat samat paitsi eri järjestyksessä. Menin omalle autolleni ja totesin sisäänpyrkijälle, että taitaa tämä auto olla minun ja tuo toinen tuolla hänen.

Hän sanoi, ettei ollut edes huomannut autoa, johon olin yrittänyt sisään, vaan oli vain ihmetellyt miksi ei pääse autoonsa sisään. Oli myös säikähtänyt, koska oli huomannut takapenkillä olleen laukun kadonneen.

Tämänkaltaisen tapauksen todennäköisyys ei liene kovin korkea, mutta se tapahtui.

 

[Paitselo]

Viestin lähetti Designer
Tapanani ei ole parkkeerata tamperelaisittain mahdollisimman lähelle kaupan ulko-ovea,

Off topic, mutta on ihan pakko kuitata:

- tuo tamperelaisten pysäköiminen on vielä pientä, nimittäin Nokialla pysäköidään ovien läpi suoraan marketin tuulikaappiin. Tuli todistettua viime kesänä omin silmin. Pysäköijä oli kaiken lisäksi sellainen korotetulla katolla varustettu iso VW-paku - kuski selitti sitten jälkeenpäin poliisille, että " mää laitoin vahinkossa pakin kiiruussa pykälään, kun piti laittaa ykköstä".

 

[Timbit]

Viestin lähetti Predator
kuski selitti sitten jälkeenpäin poliisille, että " mää laitoin vahinkossa pakin kiiruussa pykälään, kun piti laittaa ykköstä".

Heh. Tuosta tulee mieleen se tarina, jonka todenperäisyydestä en mene takuuseen. Nimittäin, englannissa nuorimies lähti autolla liikkeelle, mutta pakin sijaan laittoi ykkösen silmään ja ajoi suoraan jokeen. Valitettavasti kyseessä oli inssiajo, joten ajokortti jäi sillä kertaa saamatta. Muistaakseni luin tämän jutun kirjasta, johon oli koottu kaikkien aikojen mokia.

 

[Paitselo]

Viestin lähetti Designer
Nimittäin, englannissa nuorimies lähti autolla liikkeelle, mutta pakin sijaan laittoi ykkösen silmään ja ajoi suoraan jokeen.

No tässä englantilaisessa tapauksessa ihmetyttää kuitenkin sama asia kuin tuossa nokialaisessakin - meinaan, että siinä paniikissa sitten näköjään unohtuu myös se jarrupolkimen olemassaolo? Vai olikohan tuo engelsmanni nokialaisen tapaan myös liikkeellä saksalaisella autolla? Jospa saksalalaisissa biileissä ei olekaan jarrua ollenkaan - jos ne on suunntiteltu vain hyökkäämään ja etenemään? Minä olen ajanut vain HYVIN VANHOJA saksalaisia autoja ja niissä on kyllä aina ollut jarrupoljinkin - tämä saattaa tosin johtua siitä, että kyseiset biilit oli valmistettu 1960-luvulla ja sodasta siis oli ehtinyt kulua vain muutama vuosikymmen. Tuohon aikaan varmaankin Saksan autoteollisuudessa sovellettiin liittoutuneiden määräämiä II-maailmansodan antautumisehtoja - siis jarrutkin oli oltava.
Miten lienee nykyisin?

Muuten, olen kuullut että italialaisissa panssarivaunuissa on peruutusvaihteessa viisi pykälää. Parhaimillaan pääsee pakittamaan pakoon lujempaa kuin etenemään. Tämä taas ei kuulu mihinkään, mutta kupla nousi otsaan ja piti päästä sanomaan.

 

[dana77]

Inssiajossa jokeen ajamisessa on käsittääkseni vielä sellainen hauskahko juttu, että jos sen tekee vahingossa, niin siitä ei itselle aiheudu mitään sanktiota vaan vastuu on sillä inssiäijällä (samalla tavalla kuin autokoulun opettajallakin on). Jos minä saisin ilman sanktioita ajaa jonkun toisen omistaman bemarin jokeen, niin mikä ettei, sehän voisi olla hauska pikku pila. Näin ajateltuna sen isoimman mokan teki se inssi-äijä.

Tuosta kaasu-jarru-jutusta tulee mieleen kun kerran istuin kaverini kyydissä ja tielle hyppäsi kaksi hirveä. Tuo kaverini oli noin viikko aikaisemmin ajanut hirvikolarin, joten hän oli ehkä hieman säikky noiden hirveiden otuksien suhteen ja painoi paniikissa jarrun sijasta kaasun pohjaan. Onneksi, vastakkaisista huhuista huolimatta, hirvillä pakki-vaihde toimi.


Muuten, noista panssarivaunuista ja ennen kaikkea niiden tekijöiden logiikasta olisi monilla ihmisillä paaaljon oppimista...

 

[Ghost]

Ainakin minulle aikoinaan ennen inssiä ilmoitettiin, että se on ensimmäinen kerta, jolloin on täysin vastuullinen ja korvausvelvollinen kaikesta mitä autolle tapahtuu. Tiedä sitten kusettiko autokoulun opettaja vai onko asia todella näin.

 

[dana77]

kuten kirjoitin varma en ole, mutta minun logiikan mukaan ennenkuin suorittaa tutkinnon ei voida olettaa että joku osaisi homman hoitaa eikä sitä voida edellyttää. Se muuten oli kanssa ihan vähän hassua, että silloin kun inssi meni läpi niin takaisin autokoululle palatessa ei enää itse saanut sitä autokoulun autoa ajaa (siltä varalta että jotain sattuu). kyse oli siis YD:n company policy.

 

[uljas]

Tämä kömmäily ei sattunut sukulaiselle (valitettavasti) vaan minulle. Ehkä tämä kuitenkin kuuluisi johonkin häpeäketjuun mutta kelvannee tännekin.


Kaikki Tallinnassa risteilemässä käyneethän tietävät rutiinit noustaessa Eestin puolelta jollaan (siis ensin passin tarkastus ja sitten tarkastetaan maihinnousukortit).

No niin. Olinkin ihan rattoisassa retkeilykunnossa palattuani kaikkine kaljapokseineni ja myrkkyineni satamaan. Lastia oli sen verran runsaasti että yhtä (avattua) kaljalootaa jouduin pitelemään kainalossani. Passintarkastus meni sutjakkaan joten ei muuta kun lampsimaan sisälle paattiin.
Kappas! Ovella onkin vastassa laivaväkeä prameissa vetimissään ja lipereissään. Näyttävät kättelevän jonossa sisään kulkevia matkustajia. Saavun itse viinalle haisevana, resuisena, krapulaisena/maistissa, avattu olutlaatikko sylissäni näiden herrasmiehien kohdalle, ojennan käteni ja annan miehekkään kädenpuristuksen jatkaen matkaani. Pari metriä ehdin edetä kun kajahti kehoitus takaisin päin. Maihinnousukorttia tivasivat. Tässä vaiheessa minulle valkeni että miehistö ei suinkaan kätellyt vaan tarkasti matkustajien maihinnousukortit, kaikilta ja tarkoituksella. Kyllähän kävi vaan jotenkin hävettämään. Kysyivät sitten vielä varmuuden varalta passiakin...
Onneksi hölmöilyn sai pistettyä humalan piikkiin (jälleen)

 

[koo]

Hassua ja harmillista

Olen jouluihminen, laitan mielelläni kaikkea asiaankuuluvaa ja perinteistä jotta koko porukka pääsee joulufiiliksiin. Teen jopa ”kaiken” aina hyvissä ajoin että leppoisa tunnelma ei tärväänny kiireessä, esimerkiksi siivouskiukutteluihin.
Näin tänäkin Jouluna. Kolmen aikaan tyrkkäsin kinkun uuniin ja aterioituamme kodikkaasti kynttilän valossa jäljellä oli enää kuusen koristelu. Olin oikein iloinen ja ylpeä kun ”kaikki” oli huippuhyvin aikataulussaan, jopa päivää edellä.
Kuusenkoristeita säilytän pihasaunan kamarissa, laatikoissa jotka nekin olin jo ottanut esille vierassänkyjen päälle.
Hain siis laatikot ja jälkikasvu odotti malttamattomana koristelusessiota. Halusin tarkistaa latvatähden kunnon itse ja avasin lootan. Tähti oli ihan ok, mutta vieläkös meillä on nuokin ikivanhat hiirikoristeet ajattelin, mihinkähän sen tonttulakki on joutunut…ei vastannut hiiri minulle minne oli lakkinsa laittanut vaan hyppäsi suoraan rinnuksilleni.
Ilmoitin spontaanisti kuuluvalla altollani koko perheelle että meille on ilmaantunut uusi ja elävä joulukoriste. Mieheni tuon hiirenloikan näkikin mutta huutoni herätti myös toisessa huoneessa loikoilevan koiran. Voi vitsit, että sitten mentiin, hiiri edellä koira perässä, koiran perässä poika rikkalapion kanssa ja pojan perässä mies grillivartaan tai jonkun ranstakan kanssa. Minä ja tyttäreni istuimme yläkerran portaille ja toivoimme tai oikeastaan vaadimme, että hiirtä ei tapeta.
Koira ei ”metsästysretkellään” vaivautunut yhtään ajattelemaan kuinka kauan olin asetellut seitinohuita kultaverhoja, tai koska ehditään ostamaan uudet kaiuttimet jotka hän pudotti, matoista ym. sekasorrosta puhumattakaan. Tuota hullunmyllyä kesti ja kesti. Lopulta luulimme että hiiri oli livahtanut avoimesta ovesta ulos ja aloin raivaamaan kotia uudelleen joulukuntoon. Juuri silloin hiiri päätti ilmestyä jostain takan ”kolosta” jalkoihini joten löin sitä harjalla, koira hotkaisi vammautuneen hiirulaisen suuhunsa ja hänet ajettiin ulos saaliinsa kanssa. Laittelimme paikkoja kuntoon, minua harmitti koiran kynsistä lattiaan tulleet naarmut mutta päätin niellä harmini enkä sanonut niistä sanaakaan.

Ketään ei huvittanut koristella kuusta joten keitettiin kahvit ja koirakin tuli sisälle. Nuuhkutteli hetken ympäri nurkkia, pysähtyen juuri sen koristelaatikon luo ja seisojana seisoi jotain laatikosta. Mitähän siellä mahtoi olla? Koira riepoi joulupukin naamarin esille ja sieltä hyppäsi sitten hiiri numero kaksi. Sama infernaalinen meno kuin ekalla metsästysretkellä, edes viilipyttymäisen rauhallisesti metsästystantereen poikki kulkenut kissamme ei saanut koiran huomiota osakseen.
Hiiri keihästettiin lopulta makkaratikkuun, koti järjestettiin ja siivottiin taas kerran ja kuusikin koristeltiin, tosin hanskat kädessä. Koira on nukkunut umpisikeästi jo monta tuntia ja minua vähän itkettää kun katselen jyrsittyä lattiaa.

Hyvää Joulua vaan kaikille.

Terveisin koo

 

[Rööri]

Re: Hassua ja harmillista

Viestin lähetti koo
.
Hiiri keihästettiin lopulta makkaratikkuun, koti järjestettiin ja siivottiin taas kerran ja kuusikin koristeltiin, tosin hanskat kädessä. Koira on nukkunut umpisikeästi jo monta tuntia ja minua vähän itkettää kun katselen jyrsittyä lattiaa.

Hyvää Joulua vaan kaikille.

Terveisin koo

Pöh, mitä sitä yhtä lattiaa suremaan? Katso sitä koiraa kuinka raukeaksi ja hyväntuuliseksi hiiren hotkaiseminen tekeekään.

Sinulla on nyt hiiri makkaratikussa ja takka valkeaa vailla. Älä ota synkkyydelle seisontaa, vaan pane suut makeaksi. Hiiri vie, hiiri tuo - jouluilonkin.

Hyvää joulua Ystävä!