Kuinka voikaan joskun matkanteko tökkiä pahemman kerran.. Viime viikolla eräänä aurinkoisena päivänä olin töihin lähdössä ja vieläpä tavanomaista aikaisemmin.
Käppäilen tyytyväisenä autolleni ja napsautan kiesini avaimien lukitusnamiskaa.. "naps" mitään ei tapahdu "naps,naps" ei vieläkään mitään.... ovet pysyvät visusti säpissä ja hälyttimet edelleen hälytystilassa. Eipä siinä mitään.. Kotoa ei löytynyt tietenkään mitään sopivaa veisseliä tahi muuta kapistusta, millä avainhälytinhäspäkän olisi saanut auottua. Ei auttanut muuta kuin pyytää erästä setää tuomaan sopivan kokoinen meisseli ja auton lainaaminenkin kävi mielessä. Kuinka ollakkaan avaimet rupesivat toimimaan samalla kun työkalut saapuivat pihaan...
Matkalle sattui tietenkin klassiset punaiset valot jokaisessa risteyksessä ja moottoritielle vievällä maantiellä kupeksi 101+ vuotias äijän käpykkä hyrysysyllään tien tukkona.
Kaiken kruunasi paluumatkalla kapinamielinen orava. Olin kurvaamassa väsyneenä raskaan työpäivän jälkeen parkkiruutuuni, jonka oli kuitenkin vallannut huiskahäntä. Orvava kehtasi syödä eväitään parkkipaikallani eikä suostunut väistymään, ennen kuin sai ateriansa mutustettua. Ei ryökäle väistänyt vaikka puskuri kutitti jyrsijän viiksikarvoja...
Silloin vitutti kuin pientä oravaa jonka käpy...