Jos palataan edellisen sivun aiheeseen, niin olen omien lasteni kanssa ollut yleensä aina yläkatsomossa ja siellä ovat viihtyneet ihan samalla tavalla kuin lähempänä kaukaloakin. Poika on nyt 4,5 vuotta ja viime kaudella käytiin katsomassa muutama matsi. Tälle vuodelle ostin meille kausarit yläkatsomon ensimmäiseltä riviltä, jotta edessä ei istu kukaan ja näkee hyvin kentälle. Vaikka alle 7-vuotiaat pääsevätkin ilmaiseksi, niin kannattaa ostaa junnulippu, että saa oman paikan. Toinen vaihtoehto on tietysti ostaa tyhjemmästä katsomosta ja valita sellainen peli, missä ei ole niin paljon väkeä.
Lasten kanssa on se huono puoli, että matsiin on itse vaikeampi keskittyä. Ensimmäinen erä menee yleensä hyvin, mutta kolmannessa alkaa jo aika käydä pitkäksi ja oma fokus menee ihan muuhun kuin peliin. Lapsilla on ensin nälkä, sitten tulee jano ja lopuksi pissahätä. Jotain naposteltavaa pitää olla mukana, kun ei joka kerta viitsi käyttää 15 euroa popkorneihin, mehuun yms. Rusinat on ainakin meillä toimineet.
Vaikka lapsilla välillä onkin tylsää pelissä, niin hallille ei millään enää pääse yksin, vaikka välillä haluaisi. Ja joka kerta tulee kotona itku, kun kaksivuotias ei pääse lähtemään mukaan. Eli vaikka välillä kolmas erä menee makoiluksi penkillä, niin koskaan ei ole jäänyt fiilis, että on raahannut jälkikasvun väkisin mukaan.