Aina riittää jossiteltavaa menetelmistä.. Mikään karsintamenetelmähän ei takaa menestystä.Haatainen jäi karsintaan tuloksella 75,83 metriä. Ja taas riittää jupinaa keihäänheiton valintamenetelmistä.
Tässäpä teille kaikille Haataisen dissaajille Jari Porttilan mietteitä asiasta:
Porttilan blokikirjoitus 30.7.2010
Onpahan täyttä asiaa tuo Porttilan teksti,ei voi muuta sanoa.
No avatkaa Haataisen dissaajat mulle se, että mistä kertoo se että 8 vuotta työnohessa,samalla rahoituksensa ITSE hankkinut, harjotellut ja itteään parannellu mies heittää itsensä kisakoneeseen. Siinä pitäisi Pitkämäen ja muiden valtiolta tukea saavien heittää kymmeniä metrejä pidemmälle ni asiat ois tasapainossa.
Ei kai kukaan ole hänen urheiluaan arvostellut. Hän on varmasti tehnyt helvetin kovaa työtä. Mutta kun maailman huipulle mennään niin se ei riitä. Töitä on tehty vitusti, mutta jos tulokset kesältä on näin, kun nyt kisan jälkeen voidaan katsoa, niin onhan tuo suoritus aivan helvetin huono.
Miksi tämä ketju on perustettu 17.7., mutta Wirkkalalle tai Pitkämäelle ei perustettu vastaavaa?
Haataisen suoritus oli karsinnassa huono, mutta hänen saamansa paska esim. tällä palstalla on ollut kohtuutonta. Hän lunasti kisapaikkansa reiluimmalla mahdollisella tavalla eli voitti ennalta määrätyn kisan ja ylitti 84 metriä. Miksi hänelle perustetaan tällainen ketju?
Olkoon kohtuutonta tai ei, mutta olihan odotus hänen heittojensa suhteen aika vähissä? Aina voi sanoa, että kyllä se heitto sieltä löytyy, mutta pitäisikö katsoa pitemmälle kuin yhteen tai kahteen kisaan?
Kyllähän siellä joku Thorkildsenkin jäi alle 80 metrin ja Vasilevskis tippui kokonaan finaalista alle 70 metrin heitolla.
Mikä on reilumpi tapa valita keihäänheittäjät kisoihin kuin tämä? Wirkkalan ja Pitkämäen jälkeen on aivan sama kenet sinne lähettää. Mannio, Ruuskanen, Järvenpää tai Haatainen, jokainen näistä tarvitsee ihmeen päästäkseen mitalipallille. Mannio olisi voinut olla vaihtoehto Haataiselle, koska hänellä on tältä kaudelta parempi tilastotulos, mutta hän hävisi kisan.
Mutta kyllä kai se vittuttaa kun keihäänheiton Janne Niinimaa tulee ja voittaa kiroilevat "tosimiehet".
Valitse Mannio, siellä on tulevaisuutta ja kova heittäjä jo nyt.
Kova heitto oli se Haataisen, millä pääsi kisoihin. Minusta pitäisi vaan ehkä panostaa jossain vaiheessa nuorempiin, jotka saa jo kokemusta.
Ei se Haatainen sieltä mitään mitalia olisi tuonut missään nimessä. Vaikka norjalainen esitti heikkoa, niin kovasti vaan jo kaksi suomalaistakin edellä.
No, miksi se Mannio ei heittänyt tarpeeksi?
Miksi tämä ketju on perustettu 17.7., mutta Wirkkalalle tai Pitkämäelle ei perustettu vastaavaa?
Mutta kyllä kai se vittuttaa kun keihäänheiton Janne Niinimaa tulee ja voittaa kiroilevat "tosimiehet".
Ei "oikeassa" kisassa. Nuorelle miehelle kokemusta arvokisoista, niin voi odottaa joskus menestystä. Vaikka minulla ei ole mitään Haataista vastaan, niin en olisi häntä valinnut kisoihin.
Paitsi että Haataiselta niitä aika usein lentää.Kun ei perkeleet lennä niin et voi olla hyvä keihäsmies.
E: Jotkut neropatit äänestävät näköjään edelleen, sillä vielä muutama minuutti sitten oikeiden vastausten osuus oli alle 10%.
Mitali olisi ihan vitun iso paukku. (Ennen oli iso paukku, jos Suomi ei saanut keihäsmitalia. Ajat muuttuvat.)
Kuinka suurella todennäköisyydellä Suomi saa keihäästä mitalin:
5 %
Kuinka suurella todennäköisyydellä vähintään yksi suomalainen on keihäässä kahdeksan joukossa?
15 %
Finaaleissakin Thorkildsen ja Frydrych menevät menojaan
Tässä ketjussa kun ilmeisesti viisastellaan ja jälkiviisastellaan
niin minäpä veikkasin koko mitalikolmikon kertaheitolla oikein. Nyt olen monta rahaa rikkaampi
ei liity Haatainen tähän mitenkään. Veikkasin hänet ulos finaalista, mutta ei ole pöllömpi tekijä hänkään.
Yritin pitää pitkään mielessä Presidentti Mauno Koiviston ohjeen, että jos provosoidaan, älä provosoidu.
Se on kultainen neuvo, mutta nyt on ylitetty raja, jossa sitä ei voi enää noudattaa.
Se raja ylittyi kun erehdyin lukemaan nettikommentteja Harri Haataisen karsiutumisesta. En uskonut ensin silmiäni, sitten tunsin vain syvää myötähäpeää nimimerkkien takaa viikatetta heiluttavien ”miehisten miesten, siis peräkammarien poikien” puolesta.
Ajattelin, etteivät nämä kirjoitukset voi olla peräisin suomalaisten näppäimiltä, mutta lopulta oli pakkoa uskoa.
Joskus urheilijat sanovat, etteivät osaa sanoin kuvailla tunteitaan, nyt voisin sanoa samaa. Tunnen vain häpeää niiden ihmisten puolesta, jotka herjaavat Haataista.
Nämä ihmiset eivät tietenkään ole koskaan nähneet Haataista ”livenä”, saatikka keskustelleet hänen kanssaan. Heillä ei ole mitään käsitystä siitä millaisen pirunpellon läpi Harri on Barcelonaan tullut.
Harri Haatainen joutui kahdeksan vuotta sitten sellaiseen selkäleikkaukseen, jonka seurauksena hän olisi voinut menettää myös liikuntakykynsä. Hän olisi voinut elää normaalia elämää ilman leikkausta, mutta ei olisi voinut heittää keihästä.
Harri päätti ottaa riskin ja se oli todellinen. Selkä saatiin kuntoon ja sen jälkeen alkoi ankara kuntoutus. Viimeisen kahdeksan vuoden aikana Harri on vuodattanut yksinäisillä harjoituskerroillaan verta, hikeä ja kyyneleitä, mutta ei ole koskaan valittanut.
Urheiluliitto tai yhteiskunta ylipäätänsä ei ole tukenut häntä eurollakaan, hänen ainoat tukijansa ovat olleet äiti ja isä. Harri ei siis ole ollut yhteiskunnan ”elätti”, vaan on saanut tukea kotoaan ja käynyt tietenkin töissä.
Harri on työskennellyt erityisopettajana, siis sellaisten lasten tukena, jotka eivät ole sopeutuneet normaaliin luokkaan. Tehtävä on siis erityisen vaativa, kuluttava mutta myös paljon antava ja palkitseva.
Harri itse on sanonut, ettei vaihtaisi päivääkään tuosta työstä pois, eikä aio luopua opettajan tehtävästään jatkossakaan, vaikka tähtääkin tosissaan Lontoon olympialaisiin.
Haatainen lunasti EM-paikkansa Pihtiputaalla voittamalla kisan, joten siitäkin on turha urputtaa.
Barcelonassa hän oli unelmansa ääressä. Toisella heitolla tuo unelma olisi toteutunut, jos heitto olisi pysynyt sektorissa. Ei pysynyt ja Harri putosi finaalista.
Hän oli tehnyt kahdeksan pitkää vuotta yksinään työtä tuon unelman saavuttamiseksi, kun unelma murtui, avautuivat padot, eikä Harri pystynyt pitämään tunteita sisällään. Kyyneleet ja silmät kertoivat siitä tuskasta, jota hän sillä hetkellä tunsi.
Kaiken tämän jälkeen peräkammarien sankaripojat ottavat oikeudekseen herjata Haataista nimimerkkien suojasta tavalla, josta normaalisti joutuisi leivättömän pöydän ääreen.
Peräkammarin pojat hoi, kun muorinne seuraavaksi koputtaa oveen ja kysyy mitä haluaisit iltapalaksi, pyydä ihmeessä uusi lääkitys tai hanki elämä, ei se niin vaikeaa ole.
Suhosen aikaan Suomen penkkiurheilukansa oli vielä vaativampaa sorttia. Kunnianpäivistä ei ollut vielä niin pitkiä aikoja. Voisiko syy olla puhtaasti tässä? Uskon, että miestä arvostettaisiin tänä päivänä eri tavalla, samoin esim. Risto Ulmalaa.Ei ole suomalaisen yleisurheilijan osa helppo. Esim. Ari Suhonen oli jotain sellaista, mistä nykyään voi suomalainen urheilu vain haaveilla, mutta sai käsittämättömän määrän paskaa niskaansa uran aikana.