Tämä taas on sellaista spekulaatiota mistä on paha sanoa juuta tai jaata. Sahlstedt on ehdottomasti parhaimmistoa Liigan UTJ-osastolla.
Parilta viime vuodelta Kärppiä kovempi rosteri pienemmällä rahalla kuin mitä Aho on käyttänyt. Tuloksena myös suvereeni mestaruus viime kaudelta. Näkisin kyllä vahvasti, että hän on nykyisin se kovin tekijä joukkueenrakennuksen saralla liigassa. Pelkkä "parhaimmistoa" on jopa vähättelevää Sahlstedtin kohdalla, enkä kyllä pysty laittamaan yhtään muuta urheilutoimenjohtajaa hänen edelleen, vaikka miten pyörittelisin. Ammattimies viimeisen päälle, joka osaa myös skoutata pelaajia hyvällä osumatarkkuudella liigan ulkopuolelta. Kaikilta se ei onnistu läheskään yhtä kovalla prosentilla.
Hyvin paljon näitä asioita voi toki pyöritellä mielipiteiden kautta, mutta faktat puhuvat puolestaan. Se, että kerron Ahon olevan liigan paras (menestynein) omassa roolissaan, on fakta. Jännä, että tällaisen faktan tuomisen pöytään saa huutelemaan provoamisesta.
Jaa, että oikein _fakta_. Joskus olisi myös hyvä osata tarkastella asioita hieman tarkemmin ja syvemmin kuin vain pelkillä mestaruuksien tai mitalien eli menestyksen määrällä. Avataanpa siis Harri Ahon UTJ aikaa hieman syvällisemmin:
Ahon alkutaival keltanokkana UTJ:n roolissa ei mennyt kyllä millään muotoa putkeen ja muutaman kauden hortoilun jälkeen Junno joutuikin ottamaan vetovastuun pelaajahankinnoista takaisin itselleen, koska Ahon hommasta ei ollut tullut lasta, eikä paskaa. Lauri Marjamäen astuttua mukaan kuvioihin, saneli hän myös vahvasti, että millaisia pelaajia hän haluaa Kärppien joukkueeseen ja niitä toiveita myös toteutettiin (ei ihan hirveästi vaadittu skouttaustaitoja Aholta tällä aikakaudella, jolloin myös tuli vyölle pari mestaruutta). Suikkasen ja Mannerin aikoina Harri otti jo selvästi enemmän roolia pelaajien valintojen ja hakujen suhteen, ja parhaimpana onnistumisena mielestäni Mamban ensimmäisen kauden joukkue (joka ei toki sekään ollut paperilla alkujaan mitenkään erikoisen vahva, mutta lopulta varsin sopiva päävalmentajan dynaamiselle pelitavalle). Kokemuksen myötä on hommaan saatu myöskin enemmän järkeä pelaajahakujen ja sopimusten suhteen, mutta siltikin edelleen nähdään joka kausi Aholta niitä aika erikoisiakin sopimuksia, mitkä sitten harmittavasti laskee hieman hänen kokonaisonnistumistaan, esim. joku rotaatio-Ronkaisen parin vuoden jatko, jossa ei ollut päätä, eikä häntää - millään argumenteilla. Ammattimaisen ja pätevän urheilujohtajan pitäisi osata jättää tällaiset sopimukset kokonaan tekemättä.
Pakkeja hän on osannut mielestäni hankkia nyt jo pidemmän aikaa, mutta hyökkääjien suhteen on nähty välillä jos jonkinlaista arpaa ja huteja sattunut selvästi pakkeja enemmän (etenkin senttereiden kohdalla). En nyt sitten lähtisi miestä kuitenkaan tituleeraamaan tähänastisilla näytöillä miksikään 'liigan parhaaksi UTJ:ksi', kun katsoo hänen aikajanaansa pelaajavalinnoissa ja niiden onnistumisissa. Aina voidaan tietysti lässyttää näillä mainitsemillasi "faktoilla", että hänen aikanaan on voitettu niin ja niin paljon, mutta kannattaa myös miettiä sitäkin asiaa, että siellä on ollut mm. pari muuta avainhenkilöä kahden mestaruuden aikoina tekemässä niitä tärkeitä valintoja ja skouttauksia - ja he ovat Juha Junno ja Lauri Marjamäki. Täysin Ahon (ja Mamban) ansioksi ja onnistumiseksi voidaan sitten lukea aivan viimeisin aikakausi, johon mahtuu toki myöskin sitä menestystä.