Jo nykyisellään on olemassa keppiä, kun työkkäri lähettää työnhakuun velvoittavia työtarjouksia sellaisiin avoimiin paikkoihin, jotka nähdään sopiviksi kyseiselle hakijalle. Minusta tuo voisi olla käytäntönä aivan loistava ja toimiva, jos vain työvoimahallinnon henkilöstöresurssit eivät olisi nykyisellään niin rajusti alimitoitetut. Ruotsissa on työvoimahallinnossa töissä noin 14 000 ihmistä ja meillä jotain 2200.
Ruotsissahan pyritään työllistämään ihmiset eli työvoimapolitiikka on aktiivista. Silloin tarvitaan henkilöstöresursseja. Tämän seurauksena Ruotsissa maksetaan työttömyyskorvauksia suhteessa esimerkiksi BKT noin puolet vähemmän kuin Suomessa, koska Suomessa on valittu passiivisen työllistämisen eli pitkien työttömyyskorvausten linja. Demarivaltiovarainministerit talouskriisin molemmin puolin (noin vuosina 2005-2011) halusivat aktiivisen työvoimapolitiikan sijasta pitää yllä passiivista, pitkäkestoista työttömyyskorvausjärjestelmää. Kun tähän yhdistetään lukuisat kannustinloukot työtä hakevan kuin työnantajan tilanteessa, työllistyminen on todella vaikeaa.
Ongelman yksi taustasyy on vihervassarimainen talouspolitiikka, jossa julkinen valta mielletään työllistäjänä ja erilaisten tukien jakajana. Toinen merkittävä syy on siinä, että hallitus ei johda työllisyyden edellytysten osalta Suomen talouspolitiikkaa, vaan sen tekevät ay-liike ja niitä tukevat vassaripuolueet.
Ratkaisu on sinänsä helppo. Yksi osa siitä löytyy esimerkiksi @dana77 tekstistä hieman ylempänä.