Hallitus 2015–? Kolme ässää, sinivalkoinen hätätilahallitus?

[Cobol]

Jo nykyisellään on olemassa keppiä, kun työkkäri lähettää työnhakuun velvoittavia työtarjouksia sellaisiin avoimiin paikkoihin, jotka nähdään sopiviksi kyseiselle hakijalle. Minusta tuo voisi olla käytäntönä aivan loistava ja toimiva, jos vain työvoimahallinnon henkilöstöresurssit eivät olisi nykyisellään niin rajusti alimitoitetut. Ruotsissa on työvoimahallinnossa töissä noin 14 000 ihmistä ja meillä jotain 2200.

Ruotsissahan pyritään työllistämään ihmiset eli työvoimapolitiikka on aktiivista. Silloin tarvitaan henkilöstöresursseja. Tämän seurauksena Ruotsissa maksetaan työttömyyskorvauksia suhteessa esimerkiksi BKT noin puolet vähemmän kuin Suomessa, koska Suomessa on valittu passiivisen työllistämisen eli pitkien työttömyyskorvausten linja. Demarivaltiovarainministerit talouskriisin molemmin puolin (noin vuosina 2005-2011) halusivat aktiivisen työvoimapolitiikan sijasta pitää yllä passiivista, pitkäkestoista työttömyyskorvausjärjestelmää. Kun tähän yhdistetään lukuisat kannustinloukot työtä hakevan kuin työnantajan tilanteessa, työllistyminen on todella vaikeaa.

Ongelman yksi taustasyy on vihervassarimainen talouspolitiikka, jossa julkinen valta mielletään työllistäjänä ja erilaisten tukien jakajana. Toinen merkittävä syy on siinä, että hallitus ei johda työllisyyden edellytysten osalta Suomen talouspolitiikkaa, vaan sen tekevät ay-liike ja niitä tukevat vassaripuolueet.

Ratkaisu on sinänsä helppo. Yksi osa siitä löytyy esimerkiksi @dana77 tekstistä hieman ylempänä.

 

[erku]

Demarivaltiovarainministerit talouskriisin molemmin puolin (noin vuosina 2005-2011) halusivat aktiivisen työvoimapolitiikan sijasta pitää yllä passiivista, pitkäkestoista työttömyyskorvausjärjestelmää.

Vuosina 2007-2011 Suomessa oli sen niminen demarivaltiovarainministeri kuin Jyrki Katainen. Tosin joku voisi muistella Jygäyksen puoluekannaksi jonkin muunkin kuin SDP:n.

 

[Cobol]

Vuosina 2007-2011 Suomessa oli sen niminen demarivaltiovarainministeri kuin Jyrki Katainen. Tosin joku voisi muistella Jygäyksen puoluekannaksi jonkin muunkin kuin SDP:n.

Heinäluoma oli 2005-2007 ja Urpilaisen muistin väärin. Ei tosiaan ollut heti perään, vaan vasta 2011-2014. Kiitos korjauksesta!

Kataisen osalta lisäisin, että hän teki valtiovarainministerinä enemmän tuhoa kuin nuo mainitut, ja ulkomuistini petti kun sijoitin tuholaisen pääministeriksi, en valtiovarainministeriksi.

 

[Radiopää]

Tästä olen vahvasti erimieltä. Esimerkkinä sähkömies, joka omaa perusälykkyyden ja HALUN kouluttautua pidemmälle(inssi) ja omaa vaikka 5v. työkokemusta, on lähtökohdiltaan huimasti edellä pelkkää koulua käynyttä. Monesti pelkkiin ongelmiin suhtautuminen esim. suunnittelutyössä on jo täysin eri tasolla. Käytännön kokemus on korvaamatonta monilla aloilla vaikkapa suunnittelussa, monesti teoreettinen toimintamalli pystytään tyrmäämään jo omien käytännön kokemusten perusteella.

Haluaisin nähdä sen tilanteen, kun sähkömies istuu samaan suunnittelupöytään sähkötekniikan diplomi-insinöörien kanssa. Nyt täytyy tyytyä seuraamaan, kun Jari Lindström esittää asiantuntevaa työministeriä.

Jossain konkreettisissa työssä pitkällä työkokemuksella on enemmän merkitystä kuin koulutuksella, mutta suunnittelu jos mikä on sitä työtä, johon tarvitaan koulutusta. Tekniikan alalla esimerkiksi lukiossa opetettua pitkää matematiikkaa.

 

[Tuamas]

Tästä olen vahvasti erimieltä. Esimerkkinä sähkömies, joka omaa perusälykkyyden ja HALUN kouluttautua pidemmälle(inssi) ja omaa vaikka 5v. työkokemusta, on lähtökohdiltaan huimasti edellä pelkkää koulua käynyttä. Monesti pelkkiin ongelmiin suhtautuminen esim. suunnittelutyössä on jo täysin eri tasolla. Käytännön kokemus on korvaamatonta monilla aloilla vaikkapa suunnittelussa, monesti teoreettinen toimintamalli pystytään tyrmäämään jo omien käytännön kokemusten perusteella.
Tuo hoitaja/ lääkäri vertailu on hauskaa, koska omien kokemusten perusteella perus sairaanhoitaja vie tk-lääkäriä ammattitaidossa kuin litran mittaa. Poikkeuksia tietysti löytyy.
Noista mainitsemistasi ammattikouluduuneista on hyvin mahdollista ponkaista vaikka mihin, jos järjestelmästä poistetaan esteet. Vaikkapa tuo valkolakin saanti. Lukio on yksi turhimmista kouluista, se ei valmista mihinkään muuhun kuin yliopistoon hakemiseen(kärjistys).

En ihan allekirjoita, jossain ihan perustason hommissa kyllä, mutta muuten ei.

Sairaanhoitaja todennäköisesti vie lääkäriä käytännön hoitotoimenpiteissä (koska lääkärit erittäin harvoin niitä itse tekevät), mutta teorian ja ongelmanratkaisun/diagnostiikan (jotka ovat ne lääkärin varsinaiset tehtävät pl. kirurgit ym. suorittavat lääkärit) mennään ihan eri maailmoissa. Vertailu lähinnä osoittaa, että ei ihan hahmoteta sitä mikä on kenenkin työtehtävä ja mitä kaikkea niihin kuuluu.

Ammattikouluista voi pääasiassa hakea myös yliopistoon tai ammattikorkeaan, ei se ole kuin hakijasta kiinni.

Lukiota aliarvostavat yleensä ne tahot, jotka eivät ymmärrä yleistiedon ja -sivistyksen merkitystä yhteiskunnan toimivuudelle. Väitän että lukio tuottaa merkittäviä hyvinvointi- ja taloudellisia hyötyjä yhteiskunnalle, vaikka se opiskeluna periaatteessa "turhaa" onkin.

 

[NiXu89]

Keskusteluhan on aika turhaa koska kirjoittajien koulutustausta näkyy jo ensimmäisessä lauseessa.(esim. tässä tekstissä kirjoitusvirheinä). Enemmän kouluja käyneet tietysti katsovat duunareita alaspäin ja duunarit besserwissereitä alaspäin.

Insinöörit pesevät toistensa selkiä mutta joillekkin työnantajille osaaminen on muutakin kun tutkinnot ja niiden merkityksen paasaaminen.

Varmaankin on alasta riippuvainen asia tuo kumpi on parempi eväs tulevaisuuteen, työkokemus vai koulutus.

Edit: Verrataanko täällä nyt lääkäreitä tusina insseihin???

 

[Tuamas]

Edit: Verrataanko täällä nyt lääkäreitä tusina insseihin???

Missä?

 

[TosiFani]

...Lukion opiskelusta ollaan eri linjoilla. Suuri(n) osa tuonne menevistä ei hyödy tuosta yhtään mitään. Se on samanlainen välikoulu, kuin monille ammattikoululaisille auto- tai kokkilinja. 3 vuotta oltiin, mutta kokkaaminen tai autonlaitto ei luonnistu...

Ymmärrettävästi olen eri mieltä kanssasi. Suurin osa hyötyy lukiosta jatko-opintojen suhteen. Osalle lukio on välikoulu, mutta ei suurelle osalle. Muistaakseni noin 80 prosenttia ylioppilaista hakee jatko-opintoihin. Tilanne tullee kääntymään tulevaisuudessa entistä enemmän lukion eduksi, koska toisenasteen opiskelusta on tulossa työssä oppimista ja itseopiskelua.

 

[Radiopää]

Eli väität pelkkiä kouluja käyneen sähkötekniikan insinöörin omaavan paremmat lähtökohdat suunnitteluun, kuin saman tutkinnon suorittaneen sähköasentajaksi alunperin kouluttautuneen ja niitä hommia 5v. tehneen? Mielenkiinnolla odotan perusteluja. Kyseessä oli juurikin tuo, että kouluttaudutaan työn ohessa nuo jatkokoulutukset. Maailmasta löytyy varmasti ammatteja, joissa esittämäni vaihtoehto ei toimi, mutta veikkaanpa olevan aika marginaalisia ammattiryhmiä.

Ai, sinä rinnastitkin koulutuksen työkokemukseen ja koulutukseen. Sitten ymmärsin väärin. Luulin sinun tarkoittaneen sitä, että työkokemus korvaa koulutuksen, mutta näinhän asia ei ole. Se, että koulutettu ja työkokemusta kartuttanut on osaavampi kuin kokematon vastavalmistunut, pitää luonnollisesti paikkaansa, mutta poikkeuksiakin varmasti on.

Otan kantaa omasta tuttavapiiristä näkyvien esimerkkien kautta. Ongelma on ainakin omilla tuttavilla ollut se, että kouluttaudutaan sellaisille aloille joilla jo nykyään on ylitarjontaa, joka johtaa työttömyyteen. Noita alemman koulutustason hommia ei edes katsella, vaan ihmetellään ettei töitä löydy. Toki mun otanta on pientä, mutta ei tuo kuulemani ja lukemani mukaan ole Suomessa harvinaista.

Tästä ei kuitenkaan saa syyttää kouluttaneita ihmisiä vaan koulutuspolitiikkaa, joka tarjoaa aivan liikaa avoimia opiskelupaikkoja. Kuinkakohan paljon Suomessa on ollut koulutuspaikkoja vain sen takia, että pienille paikkakunnille saadaan opiskelijoita ties minkä ammattikoulu- ja etenkin amk-ohjelmalla, josta ei lopulta työllisty ylitarjonnan takia.

 

[Radiopää]

Lisään vielä, etten ole koulutusta vastaan, vaan nimenomaan kriittinen siihen miten sitä tässä maassa hoidetaan.

Suhtaudutko kriittisesti siihen, että ihminen valitsee lukion tulevaisuuden ammatti- ja koulutuspäätöksen sijaan ihan vain sivistääkseen itseään?

 

[Tuamas]

Se että meillä on toimiva koulujärjestelmä sekä lukio suojaa ennen kaikkea maatamme idiokratialta ja Laura Huhtasaarelta presidenttinämme.

 

[Tuamas]

Koulutus on suomalaisessa yhteiskunnassa oikeus, mutta mielestäni ei ole oikein (yhteiskunnan tuella) kouluttautua käytännössä 35 vuotiaaksi asti ja sen jälkeen heittäytyä kortistoon, kun ei koulutusta vastaavaa työtä löydy. Saadun koulutuksen pitäisi myös velvoittaa antamaan jotain takaisin. Ei voi mennä niin, että tuhlataan niitä kuitenkin liian pieniä resursseja elämäntapa opiskelijoihin.

Tällaisia tapauksia löytyy mielestäsi paljonkin? Puhutaanko jopa sadoista?

 

[Tuamas]

Mun vertailu koski lähinnä perus diagnisointia ja hoitotoimenpiteitä, jotka myös kuuluvat lääkäreiden toimenkuvaan. Koko vertailussa pohjana keskustelulle oli se, ettei PELKKÄ koulutus ole se pointti.

Sinun vertailusi on sama kuin vertaisi sähkösuunnittelijan osaamista asentajan osaamiseen ja toteaisi, että asentajat ovat valtavasti sähkösuunnittelussa pätevämpiä koska ovat parempia käytännön sähköasennuksessa.

 

[Petri1981]

Tekniikan alalla esimerkiksi lukiossa opetettua pitkää matematiikkaa.

Niin, tekniikan alallahan tämä on vähän sellainen juttu, missä sekä ammattikoulun että lukion käymisestä on omat hyötynsä. Itse työskentelen insinöörinä rakentamisessa ja olen alunperin ammattikoulupohjalta lähtenyt liikkeelle. Ammattikouluaikoina saatu käytännön kokemus sekä koulusta että työpaikoilta on ollut ensiarvoisen tärkeää, kun myös suunnittelutehtävissä olen toiminut, kun tietää että mitä sitä oikein edes suunnittelee. Lukiopohjalta taas on toki paremmat matemaattiset valmiudet, mutta oma kokemus on se, että kyllä valtaosa meidänkin luokalla lukiopohjalta insinööriopintoihin menneistä oli aivan pihalla, kun monet eivät edes tunteneet esimerkiksi vaikkapa normaaleja hitsausmenetelmiä tai teräslaatuja. Suunnittele siinä nyt sitten jotain teräsrakenteita, vaikka integraalit sun muut olisivatkin hallussa.

 

[DAF]

Koulutus on suomalaisessa yhteiskunnassa oikeus, mutta mielestäni ei ole oikein (yhteiskunnan tuella) kouluttautua käytännössä 35 vuotiaaksi asti ja sen jälkeen heittäytyä kortistoon, kun ei koulutusta vastaavaa työtä löydy. Saadun koulutuksen pitäisi myös velvoittaa antamaan jotain takaisin. Ei voi mennä niin, että tuhlataan niitä kuitenkin liian pieniä resursseja elämäntapa opiskelijoihin.

Kiinnostava "ongelman" nosto, kun koulutus korreloi voimakkaasti a) työllisyysasteeseen, b) koulutuksen läpäisyyn. Eli tällaisia "elämäntapaopiskelijoita" (joka muuten on yhdyssana) tai "kortistoon heittäytyjiä" on sitä vähemmän, mitä korkeammin ja pidempään ovat kouluttautuneet. Vaikka Hesari joka vuosi tekeekin siitä tohtorista, joka ei saa edes siivoojan duunia jutun. Se on tietenkin inhimillinen tragedia, mutta tilastot ja mittaluokat eivät tässä(kään) asiassa valehtele.

 

[Byvajet]

On tämäkin. Kun työtön pitää yllä mielenvirkeyttään, hänet katsotaan yrittäjäksi, vaikka rahaa ei harrastuksesta tulee.

Omaa elämääni liipaten tuli mieleeni, että jos työtön kääntäjä kääntäisi harrastuksekseen tekstejä ja pistäisi käännöksiä nettiin niistä rahaa saamatta, niin katsottaisiinko hänetkin yrittäjäksi?

Hallituksella on tämä työttömyysteeman käsittely pahasti hukassa.

Musiikin harrastaja katsottiin yhtäkkiä yrittäjäksi – vaaditaan maksamaan 8500 euroa: "En ole saanut rahaa mistään" | Yle Uutiset | yle.fi

 

[Tuamas]

Hallituksella on tämä työttömyysteeman käsittely pahasti hukassa.

Kyse ei ole hallituksen linjauksista, vaan TE-toimiston mielivallasta, jota liika virkamiehen harkinnanvapaus sekä epäselvät pykälät (eivät nykyhallituksen perua) aiheuttavat.

Näistä on päässyt TE-toimiston kanssa vääntämään jo pitkään.

 

[Individual]

Jos kaveri saunasyttyjä tehdessään nirhaisee itseään vahingossa puukolla, niin älä tarjoa hänelle laastaria. Sinua voidaan luulla terveydenhoidon ammattilaiseksi. (vitsi..)

"Ignatiuksen unelmana on, että hän voisi saada musiikista tuloja, eikä hänen tarvitsisi elää tukien varassa. Näin ei kuitenkaan nyt ole."

No tuossahan toi pihvi vissiin onkin. Jos ryhtyy esmes. yrittäjäksi, niin ei kai menekki määrittele sitä onko joku henkilö yrittäjä, vai ei? Tai näin TE sen nyt ilmeisesti linjaa omassa päätöksessään. Ovat katsoneet ko. henkilön omaan laskuun toimivaksi ammattimuusikoksi, vaikkei musiikki mitään tuloja ole tuonutkaan. Toisaalta onko Ignatius perustanut toiminimeä ja alkanut jahtaamaan sitä kautta unelmaansa, niin näin ei ole tapahtunut.

"Ignatiuksen tapauksessa ei kuitenkaan ollut kyse tästä, sillä hän ei ole tehnyt laskutuspalvelun kautta muusikon töitä, eli häntä ei siitä syystä voida katsoa yrittäjäksi. Hän on ollut koko ajan työtön musiikin harrastaja."

 

[pernaveikko]

Mikä tämä loputon mediasirkus on kuinka Suomeen tulee kolme uutta ministeriä? Eihän kukaan tiedä niitä nykyisiäkään. Luulin aluksi, että tulee kolme kokonaan uutta virkaa millä olisikin ehkä voinut vaikka ollakin joku pieni merkitys.

Mutta ei, vanhoihin tehtäviin uusia henkilöitä. Eihän tuon pitäisi ylittää edes uutiskynnystä muuta kuin nopealla maininnalla.

 

[DAF]

Mikä tämä loputon mediasirkus on kuinka Suomeen tulee kolme uutta ministeriä? Eihän kukaan tiedä niitä nykyisiäkään. Luulin aluksi, että tulee kolme kokonaan uutta virkaa millä olisikin ehkä voinut vaikka ollakin joku pieni merkitys.

Mutta ei, vanhoihin tehtäviin uusia henkilöitä. Eihän tuon pitäisi ylittää edes uutiskynnystä muuta kuin nopealla maininnalla.

Ei se varmaan loputon mediasirkus ole, mutta heidät nimitettiin tänään. Joka kerranhan tällaisista nimityksistä uutisoidaan laajasti, olivat sitten kyseessä vaalien jälkeinen hallitus tai ministerivaihdokset. Nyt vielä jako muuttuu, jolla on aitoa merkitystä päällikkövirastoissa (ainakin OM:n hallinnonalalla tällä kertaa).

 

[Vaughan]

Kyse ei ole hallituksen linjauksista, vaan TE-toimiston mielivallasta, jota liika virkamiehen harkinnanvapaus sekä epäselvät pykälät (eivät nykyhallituksen perua) aiheuttavat.

Jotain asiasta ymmärtävänä uskallan väittää vastaan.

Kyse on lainsäädännöstä. Ja siihen nojautuvista ministeriön virallisista toimeenpano-ohjeista - joita on johdettu mm. Eduskunnan valiokuntien pöytäkirjoista, joissa on selitetty lainsäätäjän ajatuksenjuoksua. Siihen päälle vielä muutoksenhakukanavien päätökset, jotka muodostavat ennakkotapauksia, joita - tietenkin - noudatetaan tulevissa päätöksissä. Siten sen pikkuvirkamiehen harkintavalta on pudonnut olemattomaksi. Lähes kaikki päätökset ovat suoraa johdettavissa laista ja aiemmista lain tulkinnoista.

Jos asioihin halutaan muutoksia, niin poliitikkojen täytyy uskaltaa ottaa kantaa lainsäädännön kautta!

Suomen työttömyysturvalainsäädäntöä on "avattu" useita kertoja esim. kuluneen kymmenen vuoden aikana. Samaan aikaan jokainen eduskuntapuolue on ollut mukana hallituksessa, eikä kovin radikaaleja muutoksia ole edes ehdotettu - saati sitten tehty.

Oma mielipide: työttömyysturvalainsäädäntö on täynnä typeriä kohtia, jotka passivoivat ihmisiä ja vaikeuttavat esim. yritteliäisyyttä. Asian yksinkertainen korjaaminen on kuitenkin vaikeaa ilman, että kustannukset nousevat. Jos työttömyysturvan saamista helpotetaan, sitä myös haetaan - ja nostetaan - enemmän. Vaikka jonkun rehellisen työnhakijan kohdalla sääntöjen lieventäminen alentaisi kuluja, koska ihminen pystyisi hankkimaan osan toimeentulostaan itse, heitä kohtaan olisi suuri määrä ihmisiä, jotka pyrkisivät lähinnä maksimoimaan etunsa ja nostamaan tukia niin paljon kuin mahdollista.

Tosielämän esimerkki: irtosanottu sivutoiminen yrittäjä sai TE-toimistolta luvan jatkaa sivutoimista yrittäjyyttä työttömänä. Hänen piti vain ilmoittaa tulonsa työttömyyskassalle, jotta ne soviteltaisiin, kuten kenen tahansa työttömän satunnaiset sivutulot. Reilun vuoden aikana hän ei kuitenkaan myynyt yhtään tuotetta, joten hänellä ei ollut tuloja, ja hän sai täyden ansiosidonnaisen. Samalla hän rakensi yritykseensä kymmenien tuhansien arvoisen varaston ja nosti tuhansia euroja kilometrikorvauksia ja päivärahoja (niitä ei katsota tuloksi). Oliko ansiosidonnaisen täysimääräinen maksaminen oikein? Minkälainen lainsäädännön tulisi olla?​

Todennäköisesti esimerkkihenkilön tarkoituksena oli ensin nostaa täydet 500 päivää ansiosidonnaista. Sen jälkeen ryhtyä täysipäiväiseksi yrittäjäksi, ja alkaa myydä varastoa -> eli saada sekä täydet työttömyyskorvaukset että täydet yrittäjätulot.

Ja jos ongelmaa yrittää korjata sillä, että myöhemmät tulot perittäisiin jälkikäteen takaisin, niin se muodostaa kannustinloukun hankkia tuloja...

 

[Pain no gain]

Lukiopohjalta taas on toki paremmat matemaattiset valmiudet, mutta oma kokemus on se, että kyllä valtaosa meidänkin luokalla lukiopohjalta insinööriopintoihin menneistä oli aivan pihalla, kun monet eivät edes tunteneet esimerkiksi vaikkapa normaaleja hitsausmenetelmiä tai teräslaatuja. Suunnittele siinä nyt sitten jotain teräsrakenteita, vaikka integraalit sun muut olisivatkin hallussa.

Toisaalta onhan niitä todella vaikea suunnitella myös silloin, kun ei hallitse lujuuslaskentaa ja muita oleellisia matemaattisia ja fysikaalisia taitoja. Oman kokemukseni mukaan lähes jokainen ammattikoulupohjainen insinööri oli todella pihalla juuri näistä esimerkkinä mainituista lujuusopin laskuista ja käyttötarkoituksista sekä taustalla vaikuttavasta teoriasta, toisaalta eivät täten suuntautuneet tuotekehitykseen vaan muille, heille paremmin sopiville, konetekniikan linjoille.

Kyllähän kaikista paras pohja on, vähemmän yllättäen, ammattilukio (vai mikä tämän yhdistelmän nimi onkaan, jossa käydään sekä lukion että ammattikoulun asioita läpi). Kokonaisvaltaisuus pesee sekä ammattikoulun että lukion etenkin opintojen alussa, mutta loppuvaiheessahan jokaisella ammattikorkeakoulun käyneellä insinöörillä pitäisi olla vähintään puolen vuoden, mutta monissa tapauksissa yli vuoden kokemus kyseisistä töistä käytännössä (vähintään opintoihin liittyvät harjoittelut 5kk + mahdollinen opinnäytetyö, monilla kolmena kesänä 4kk sekä opinnäytetyö + osa-aikaiset työt).

Lisäksi tästä hitsauskommentista vielä, niin meillä käytiin ammattikorkeakoulun osalta ihan käytännössä opettelemassa hitsaamista sekä koneistamista eri laitteilla (konetekniikan koulutusohjelma), sekä muutenkin 1-2 vuonna oli kursseja jotka ammattikoululaiset saivat hyväksiluettua eli "kurottiin" erot umpeen samalla tavalla kuin lukion pitkät matematiikat käytiin ammattikorkeakoulussa uudelleen. Ilman minkäänlaista työkokemustahan ei ammattikorkeakoulusta voi insinööriksi valmistua (vai voiko?), kun työharjoittelut ovat pakollinen osa suoritusta.

--

Kovin fiksuna päätöksenä en tätä x hakumäärää y ajassa pidä, sillä käytännössä tilanne on se, että paskat hakemukset lisääntyvät kun ammattityöttömät hoitavat velvollisuutensa vakiovastauksellaan, joilla ei ole pelkoa haastatteluun pääsystä. Samaan aikaan rekrytoija joutuu entistä enemmän selaamaan niitä hakemuksia ja koko prosessista tulee pidempi, turhauttavampi ja kalliimpi, kun oikeasti työtä hakevien hakemukset sekoittuvat muiden sekaan. Kyllä mun käsityksen mukaan yritykset, jotka hakee väkeä "oikeisiin" työtehtäviin (maksavat palkkaa eivätkä hommaa orjia) saavat jo nyt useampia hyviä hakemuksia per ilmoitus, mutta kenties tämä koskee sitten vain "halutumpia" tehtäviä joihin itse olen hakenut ja joista olen kuullut.

 

[dana77]

Mikä tämä loputon mediasirkus on kuinka Suomeen tulee kolme uutta ministeriä? Eihän kukaan tiedä niitä nykyisiäkään. Luulin aluksi, että tulee kolme kokonaan uutta virkaa millä olisikin ehkä voinut vaikka ollakin joku pieni merkitys.

Joku voisi sanoa että nykyiset vastuualueet kattavat koko hallinnon ja sikäli ajatus että perustetaan uusia ministerinvirkoja on absurdi, mutta en minä. Suomeen pitää ehdottomasti saada minister of silly walks!

 

[Ilmari Ahde]

Joku voisi sanoa että nykyiset vastuualueet kattavat koko hallinnon ja sikäli ajatus että perustetaan uusia ministerinvirkoja on absurdi, mutta en minä. Suomeen pitää ehdottomasti saada minister of silly walks!

Ministerille pitää jokaisen kansalaisen lähettää kaksitoista videota omasta hassusta kävelystään, tai muuten...

 

[Tuamas]

Joku voisi sanoa että nykyiset vastuualueet kattavat koko hallinnon ja sikäli ajatus että perustetaan uusia ministerinvirkoja on absurdi, mutta en minä. Suomeen pitää ehdottomasti saada minister of silly walks!

Joku voisi myös sanoa, että on typerintä ja haitallisinta säästämistä ja hallinnon tehostamista lyödä kahta ministeriyttä saman henkilön taakse.