Hallitus 2015–? Kolme ässää, sinivalkoinen hätätilahallitus?

  • 1 152 399
  • 10 753

Fordél

Jäsen
Ei se ole sen kummempi "etuus", vaan osa vuosipalkkaa. Lomaraha voidaan maksumuotona ihan hyvin poistaa, mutta suostuvatko ihmiset 4,8 %:n (keskimäärin) palkanalennukseen?

Osa suostuisi, osa ei. Itse kuulun ensiksi mainittuun, koska en näe lomarahalle mitään järkiperusteita. Rahaahan on tottakai kiva saada, mutta olisihan se hyvä, että sille olisi selkeät perustelut ja myös työnantaja saa siitä hyödyn.
 

kristian

Jäsen
Suosikkijoukkue
IFK - Muita ei oo
Todetaan lyhyesti, että olet sekä oikeilla että väärillä jäljillä. Nyt tosiaan näyttää siltä, että yksityinen sektorimme ei pysty elättämään julkista sektoriamme. Kuitenkin globaalissa vertailussa julkinen sektorimme on maailman kärkeä tehokkuudessa lähes joka alalla. Talousongelmamme perimmäinen syy ei ole, että julinen sektori olisi liian suuri

Öööh....

Julkisten menojen BKT-osuus Suomessa EU:n korkein

Julkiset sosiaalimenot Suomessa maailman 2.korkeimmat
 

erku

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat

Stonewall

Jäsen
Suosikkijoukkue
RoKi, Liverpool

Edelleen, ei pidä sekoittaa asioita. Ongelmamme eivät ole seurausta isosta julkisesta sektorista, joskin toki tietenkin lamassa sen suuret kustannukset houkuttavat leikkaamaan. Esim. terveydenhoitomme on monta kertaa tehokkaampaa ja halvempaa kuin johtavissa teollisuusmaissa kuten Yhdysvalloissa, joissa kansalaiset siis joutuvat maksamaan vastaavista palveluista huomattavasti enemmän kuin me veroina. Toki demografiamuutos luo kokoajan lisää kustannuspaineita mm. terveydenhuoltoon, mutta nykymaailmassa emme kuitenkaan voi jättää ihmisiä oman onnensa nojaan, joten väistämättä heistä on pidettävä huolta. Eli ideologiset haaveet siitä, että jokainen vastaa omasta terveydenhoidostaan eivät ole tätä päivää, ja kuten esimerkit maailmalta näyttävät niin tuo maksaisi nykyistäkin enemmän.

Pitää kertakaikkiaan lopettaa asianvierestä puhuminen ja uskottelu, että leikkaukset auttaisivat itse ongelmaamme. Niistä on oireen hoitoon, mutta millään tavalla leikkaukset eivät paranna kysyntää tai paranna kilpailukykyämme - päinvastoin, ja nuo kuitenkin ovat lamamme syyt. Makrotalouden mekanismit ovat armottomia. Pelkät menoleikkaukset näivettäisivät taloutemme kokonaan, vähän samaan tapaan kuin Kreikassa on viime aikoina tapahtunut troikan vaatimusten johdosta.

Toki Sipilä on koko ajan puhunutkin, että kilpailukykymme parantaminen ja investointien edistäminen ovat korkeimmalla sijalla prioriteeteissa. Niin sen tietenkin pitää ollakin ja hallitus on toistaiseksi välttänyt ideologista leikkaamista. Investointeihin pitäisi kuitenkin saada eritavalla vauhtia. Toistaiseksi vain Fennovoima on nytkähtänyt hivenen eteenpäin ja senkin toteuttamiseen menee vuosia. Hallitusohjelma sinällään ei sisällä parhaita toimia laman taittamiseksi, mutta milloinkas kompromissit hyviä olisivat. Sipilällä on talousosaamista, mutta hänen käsityksensä makrotaloudesta saatta hyvin olla yhtä heikolla tasolla kuin Stubbilla. Mutta saa nähdä. Jos yhteiskuntasopimus onnistuu, niin kaipa meillä on pieni mahdollisuus päästä talouskasvun tielle. Itse olen kyllä hivenen skeptinen jokatapaksessa. Jos se epäonnistuu, niin ainakin silloin taloutemme synkkenee entisestään.
 

TosiFani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Ei kukaan kiellä työnantajia maksamasta tarmolle latautuneille työntekijöille vähän lisiä, jos he sen mielellään tekevät. Muutoksen jälkeen niitä sitävastoin ei olisi pakko maksaa sluibaileville saikkukoneille...

Niin, tämän tyyliset bonukset voitaisiin sitoa tulosperusteisiksi. Yritykset voisivat paikallisesti sopia työntekijöidensä kanssa bonusjärjestelmän, jonka perusteella lomaltapaluuraha maksettaisiin tai sitten ei.
 

Fordél

Jäsen
Ruotsissa tuo sairausloman omavastuupäivä on vähentänyt sairauslomia merkittävästi

Ensimmäisen sairaslomapäivän palkattomuus on käsittääkseni Ruotsissa vähentänyt sairaslomia.

Taasen käsitykseni mukaan kokeilut joissa lyhyet sairaslomat voidaan pitää ilman lääkärintodistusta tai hoitajallakäyntiä, ilmoittamalla esimiehelle, ovat johtaneet sairaslomapäivien vähenemiseen (ja tähän päälle vielä työterveyskustannusten putoaminen).

Ok, kiitoksia näistä korjauksista ja täytyy tarkastaa omaa näkemystä.
 

kristian

Jäsen
Suosikkijoukkue
IFK - Muita ei oo
Edelleen, ei pidä sekoittaa asioita. Ongelmamme eivät ole seurausta isosta julkisesta sektorista, joskin toki tietenkin lamassa sen suuret kustannukset houkuttavat leikkaamaan. Esim. terveydenhoitomme on monta kertaa tehokkaampaa ja halvempaa kuin johtavissa teollisuusmaissa kuten Yhdysvalloissa, joissa kansalaiset siis joutuvat maksamaan vastaavista palveluista huomattavasti enemmän kuin me veroina. Toki demografiamuutos luo kokoajan lisää kustannuspaineita mm. terveydenhuoltoon, mutta nykymaailmassa emme kuitenkaan voi jättää ihmisiä oman onnensa nojaan, joten väistämättä heistä on pidettävä huolta. Eli ideologiset haaveet siitä, että jokainen vastaa omasta terveydenhoidostaan eivät ole tätä päivää, ja kuten esimerkit maailmalta näyttävät niin tuo maksaisi nykyistäkin enemmän.

Terveydenhuollosta ei kukaan ole puhunut yhtään mitään. Ihme, että koskaan kukaan ei viitsi mainita, että yleisen julkishallinnon menot ovat käytännössä yhtä suuret kuin koko terveydenhuollon. Ja lähes kolme kertaa suuremmat kuin koko maanpuolustusbudjetti.

Julkiset menot toimialoitain

Kuitenkin argumentit ovat aina samanlaisia "Jättäisittekö te ihmiset kuolemaan leikkauspöydille"? "Vanhukset märkiin vaippoihinsa?"

Ei tarvitse. Sen sijaan pitäisi miettiä, tarvitaanko ELY-keskuksissa 4500 työntekijää. Tai Ilmatieteenlaitoksella 700 työntekijää. Tai Suomen Ympäristökeskuksessa 700 tutkijaa. Tai Työterveyslaitoksen onnellisuustutkijoita. YLE:n posketonta budjettia, mamuklusterin porsastelua, jne. jne. Kreikkalaisista kunnistamme ei viitsi edes aloittaa.

Tulonsiirtoihin on joka tapauksessa kohta aivan pakko puuttua kovalla kädellä. Se tulee olemaan kylmää kyytiä. Nyt tätä väistämätöntä vain yritetään lykätä aina seuraavalle hallitukselle. Hallintomenothan voivat pain paisua, hamaan loppuun asti. Tänään juuri uutisoitiin, että Harjavallassa avataan uusi vastaanottokeskus, johon on luvassa "paljon palveluita ja uusia virkoja". Lähes kaikki uudet työpaikat, mitkä Sossulandiaan tätä nykyä syntyvät, maksetaan verovaroista. Ja velalla.

Ja ylipäätään on aika hölmöä kehuskella julkisen sektorin tehokkuudella, kun sen menoille ei ole maksajia. Sillä ei ole mitään merkitystä, minkälainen terveydenhuolto tai julkinen sektori jossain muualla on. Fakta on se, että meidän kirstumme on tyhjä ja pikavipeillä edetään.

Jatkuva verojen kiristäminen on johtanut kotimarkkinalamaan ja ykistyisten työpaikkojen häviämiseen. Meillä on koko ajan vähemmän maksajia koko ajan paisuville julkisille menoille. Mikä tässä yhtälössä on epäselvää?
 

Fordél

Jäsen
Tästä on asiakkaiden kanssa juteltu paljon ja lapsiperheet, joiden palkkausluokka on matala, tekevät lomansa juuri lomarahojen turvin. Tiedän, että se on alunperin asetettu pehmittämään työhönpaluuta, mutta puheiden perusteella ilman lomarahoja ei perhe pysty käymään reissussa. Enkä nyt puhu ulkomaanlomista, vaan ihan kotoSuomen matkailusta. Minusta se antaa kyllä signaalin siihen suuntaan, että lomaraha on pakko saada pitää sellaisenaan. Jos sitä ei ole, niin mitäpä luulette, miten henkinen hyvinvointi lisääntyy perheillä, kun tuijottavat samoja seiniä päivästä toiseen ilman mitään vaihteluita. Ne, jotka ovat parempiosaisia, eivät ikinä tule tuota ymmärtämään, joten heille tätä ei ole edes tarkoitettu kirjoitettavaksi.

Työnantajat saavat lomarahan poistamalla entistä sairaampia työntekijöitä ja sehän se palveleekin tarkoitusta. Tässä on vähän sama homma kuin kirjastonkin, eli jos ei rahassa saa laskea, niin hyötyä ei ymmärretä. Voin sanoa omasta kokemuksestani, että kyllä tällekin lapsiperheelle aikanaan lomaraha oli tuikitärkeä ja on kyllä vieläkin. Ei kaikki voi olla korkeapalkkaisia, vaikka olisivat koulutettujakin. Palkkakuoppia löytyy kyllä monilta aloilta ja varsinkin naisvaltaisilta, koulutuksesta huolimatta.

Eiköhän se työnantajakin mielellään maksa vähän lisää, kun takaisin tulee uudella tarmolla lataantunut työntekijä, eikä heti saikulle joutuva.

Ymmärrän hyvin tämän näkemyksen ja empatiat on tottakai vähäosaisten puolella, mutta edelleen mielestäni ei ole työnantajan tehtävä maksaa työntekijöiden lomakustannuksia. Jos lomaa edeltävältä ajalta ja varsinaiselta loma-ajalta maksettu normaali palkka eivät tähän riitä niin sitten ei riitä. Ihan samalla tavalla ei ole työnantajan tehtävä tukea erikseen muitakaan kustannuksia, kuten vaikka liikuntaharrastamista (toki liikuntasetelit yms jos työnantaja näin haluaa), uuden töllön hankintaa jne.

Mitä tulee kansantaloudelliseen näkökulmaan niin kyllä, lomarahat tuovat varmasti piristysruiskeen talouteen, aivan samalla tavalla kuin tuovat veronpalautukset. Mutta jos/kun kilpailukykyä parantamalla pystytään työllistämään yhä enemmän jengiä, on silläkin ihan mukava vaikutus talouteen.
 

Fordél

Jäsen
Sen sijaan pitäisi miettiä, tarvitaanko ELY-keskuksissa 4500 työntekijää. Tai Ilmatieteenlaitoksella 700 työntekijää. Tai Suomen Ympäristökeskuksessa 700 tutkijaa. Tai Työterveyslaitoksen onnellisuustutkijoita. YLE:n posketonta budjettia, mamuklusterin porsastelua, jne. jne. Kreikkalaisista kunnistamme ei viitsi edes aloittaa.

Tai ainakin pitäisi miettiä, että mikä on näiden henkilöiden palkkataso? Julkisen puolen palkat ovat nousseet työtehtäviin nähden paikoin ihan poskettomiksi. Ja en tarkoita tällä sitä sairaanhoitajaa, opettajaa tai palomiestä vaan sitä välijohdon Sirpaa, ylitarkastaja Annea, suunnittelijaa Simoa sieltä virastosta X.
 

erku

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat
Tai ainakin pitäisi miettiä, että mikä on näiden henkilöiden palkkataso? Julkisen puolen palkat ovat nousseet työtehtäviin nähden paikoin ihan poskettomiksi. Ja en tarkoita tällä sitä sairaanhoitajaa, opettajaa tai palomiestä vaan sitä välijohdon Sirpaa, ylitarkastaja Annea, suunnittelijaa Simoa sieltä virastosta X.

Välijohdon Sirpan, ylitarkastaja Annen tai suunnittelija Simon palkat ovat julkisen sektorin kantokyvyn kannalta verrattain triviaaleja. Sari-sairaanhoitajan, Olli-opettajan, Laura-lähihoitajan sekä vähenevissä määrin Seppo-sotilaan tai Petri-poliisin palkoilla taas alkaa olemaan merkitystä. Toki populismin hengessä on kivempaa syyllistää niitä kuuluisia paperinpyörittäjiä ja byrokraatteja.
 

kristian

Jäsen
Suosikkijoukkue
IFK - Muita ei oo
Kertoo kai jotain maamme kansantaloustieteellisen keskustelun tilasta, että EK:n harhaiset jutut ja tilastot otetaan vakavasti. Nähtävästi oikeistossa ei edelleenkään tunnuta ymmärtävän käsitteiden osuus ja suhde eroa, vaikka sitä ovat kansantaloustieteilijät kovasti yrittäneet valistaa tämän asian tiimoilta.

Alä vitsi tässä toistaa vasemmistolaisten, julkiselta sektorilta ja verovaroista palkkansa saavien professoreiden saivarteluja. Sipilä käytti väärää termiä "julkisen sektorin osuus BKT:stä", johon veroelätit tietysti heti tarttuivat .Julkisen sektorin tuotannon osuus BKT:sta on todella 21 %", niinkuin professorit sanoivat... mutta myös tulonsiirrot kertovat julkisen sektorin koosta (joka vasemmistoprofessoreilta "unohtui" mainita), joten "julkisten menojen suhde BKT:hen" on aivan kelvollinen mittari.

Tässä on vasemmiston mainitsemat "leikkaukset" ja "säästöt".

Julkiset menot 2007: 87.320.000.000
Julkiset menot 2008: 93.491.000.000
Julkiset menot 2009: 99.134.000.000
Julkiset menot 2010: 102.320.000.000
Julkiset menot 2011: 107.009.000.000
Julkiset menot 2012: 112.110.000.000
Julkiset menot 2013: 116.310.000.000
Julkiset menot 2014: 119.996.000.000

Menot ovat kasvaneet 10 vuodessa 50%, samaan aikaan kun vähintään 150.000 noiden menojen nettomaksajaa (teollista työpaikkaa) on kadonnut. Menojen kasvu on verrannollista vain Kreikkaan.

Näin hirvittävällä tavalla Suomessa "kyykytetään köyhää", ja ollaan kyykytetty (vasemmistoa mukaillen). Aivan raakalaismaista!

Julkisten menojen pääerien kehitys

Suomalaisessa talouskeskustelussa ollaan lopullisesti sekoitettu nettoveronmaksajat ja julkisyhteisöjen velan kasvulla kasvatetut verotulot. Mutta laitetaan vain pää pensaaseen ja jatketaan samaan malliin. Kylläpä jänskättää, miten tässä seinähullujen talouskokeilussa tulee käymään.
 
Viimeksi muokattu:

TosiFani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Välijohdon Sirpan, ylitarkastaja Annen tai suunnittelija Simon palkat ovat julkisen sektorin kantokyvyn kannalta verrattain triviaaleja. Sari-sairaanhoitajan, Olli-opettajan, Laura-lähihoitajan sekä vähenevissä määrin Seppo-sotilaan tai Petri-poliisin palkoilla taas alkaa olemaan merkitystä. Toki populismin hengessä on kivempaa syyllistää niitä kuuluisia paperinpyörittäjiä ja byrokraatteja.

Niin tai sitten voit tutkia kuinka paljon esim. sote puolella on hallinnollisia portaita. Olen aikanaan tänne kuvannut yksitysen sairaalan ja lastensuojelulaitoksen hallintoa, perheessämme on molemmista kokemusta. Yksityisen lastensuojelulaitoksen toimitusjohtaja osallistuu päivättäiseen työhön sijoitettujen lasten kanssa ja yksityisen sairaalan esimies on tarvittaessa osa leikkausryhmää. Julkisella puolella tämä ei tule kuuloonkaan vaan toimitusjohtajan ja operatiivisen tason välillä on useita hallinnollisia tasoja.
 
Aika ahdistava on kyllä kuva tämän maan tulevaisuudesta. Ehkä olisi oikea aika alkaa petrailla kielitaitoja ja painua muualle, ennen kuin täällä romahdetaan jonnekin Baltian tasolle elämänlaadussa.
 

erku

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat
Alä vitsi tässä toistaa vasemmistolaisten, julkiselta sektorilta ja verovaroista palkkansa saavien professoreiden saivarteluja. Sipilä käytti väärää termiä "julkisen sektorin osuus BKT:stä", johon veroelätit tietysti heti tarttuivat.

No jos tosiaan olet sitä mieltä, että tuollaiseen about 35 prosenttiyksikön heittoon puuttuminen on saivartelua niin mikäs siinä. Toisekseen tällaisten poskettomien mantrojen esittäminen kertoo myös kunkin yksilön kyvyttömyydestä hahmottaa kokonaisuuksia. Jotkuthan ovat elämöineet sillä kuinka julkinen sektori tuottaa yli puolet BKT:stä, niin olisihan se tosiaan aika hilpeää, jos työntekijämäärältään moninkertainen yksityinen sektori häviäisi tuottamassaan lisäarvossa julkiselle sektorille. Siinä tapauksessa kai olisi välittömästi tehtävä päätös sosialistiseen talousjärjestelmään siirtymisestä.
 

Tadu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Julkisen palkkojen nousua selittää myös se, että matalapalkka-alojen työt on ulkoistettu. Valtiollahan työntekijöiden määrä on vähentynyt viime vuosina. Toki se, että onko työntekijä yksityisellä vai valtiolla, kun kuitenkin tekee valtiolle töitä ja kulut maksetaan verovaroista on turhaa keskustelua.
 

Fordél

Jäsen
Välijohdon Sirpan, ylitarkastaja Annen tai suunnittelija Simon palkat ovat julkisen sektorin kantokyvyn kannalta verrattain triviaaleja. Sari-sairaanhoitajan, Olli-opettajan, Laura-lähihoitajan sekä vähenevissä määrin Seppo-sotilaan tai Petri-poliisin palkoilla taas alkaa olemaan merkitystä. Toki populismin hengessä on kivempaa syyllistää niitä kuuluisia paperinpyörittäjiä ja byrokraatteja.

No kerroppas sitten kuinka triviaaleja ne ovat?
 

kristian

Jäsen
Suosikkijoukkue
IFK - Muita ei oo
Välijohdon Sirpan, ylitarkastaja Annen tai suunnittelija Simon palkat ovat julkisen sektorin kantokyvyn kannalta verrattain triviaaleja. Sari-sairaanhoitajan, Olli-opettajan, Laura-lähihoitajan sekä vähenevissä määrin Seppo-sotilaan tai Petri-poliisin palkoilla taas alkaa olemaan merkitystä. Toki populismin hengessä on kivempaa syyllistää niitä kuuluisia paperinpyörittäjiä ja byrokraatteja.

Vuodesta 2007 lähtien on tehty toinen toistaan surkeampia päätöksiä poliittisten päättäjien toimesta Kataisen ollessa varmasti merkittävin toivotalkoiden tirehtööri puheineen hyvinvointivaltiosta ja myöhemmin paremminvoinnista.

Suomella ei ole ollut enää seitsemään vuoteen riittävästi taloudellisia resursseja olemassa olevan hyvinvoinnin ja julkisen sektorin rahoittamiseen, vaan on lähdetty täysin vailla perustetta tai mieltä rahoittamaan julkista sektoria huikealla velanotolla ja osin veronkorotuksin.

Tilanne onkin nyt se, että talouden selkäranka, teollisuus on supistunut maassamme jyrkasti ( 60.000 miestyövuotta ) kun samaan aikaan julkiselle sektorille on palkattu ennennäkemätön määrä uusia työntekijöitä varsin lyhyessä ajassa. Samalla julkisen sektorin palkkoja on varsin kokoomusvaikutteisesti nostettu 25 - 30 % velkarahoituksen turvin, koska muuta rahaa ei yksinkertaisesti ole.

Olemme eläneet jo seitsemän vuotta uskomattomassa velkakuplataloudessa ja sama meno näyttäisi jatkuvan mitättömän ja päätöskyvyttömän hallituksen toimesta.

Sinä päivänä, kun luottoluokitus tipahtaa AA:sta kerralla kaksi pykälää alaspäin alkanevat reaaliteetit valjeta monille kanssaihmisillemme. Nämä kortit on ilmeisesti päätetty katsoa loppuun asti. Tulossa on viisi Mustaa Pekkaa. Ja jos taakanjaon suunnitelmat toteutuvat, siihen päälle vielä 50.000 lisää.

Tämä ei tule päättymään mukavasti.
 

bebeto

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Ylöjärven Ryhti
Ymmärrän hyvin tämän näkemyksen ja empatiat on tottakai vähäosaisten puolella, mutta edelleen mielestäni ei ole työnantajan tehtävä maksaa työntekijöiden lomakustannuksia. Jos lomaa edeltävältä ajalta ja varsinaiselta loma-ajalta maksettu normaali palkka eivät tähän riitä niin sitten ei riitä. Ihan samalla tavalla ei ole työnantajan tehtävä tukea erikseen muitakaan kustannuksia, kuten vaikka liikuntaharrastamista (toki liikuntasetelit yms jos työnantaja näin haluaa), uuden töllön hankintaa jne.

Mitä tulee kansantaloudelliseen näkökulmaan niin kyllä, lomarahat tuovat varmasti piristysruiskeen talouteen, aivan samalla tavalla kuin tuovat veronpalautukset. Mutta jos/kun kilpailukykyä parantamalla pystytään työllistämään yhä enemmän jengiä, on silläkin ihan mukava vaikutus talouteen.

Jos lomarahat poistetaan niin vaikutus kotimarkkinaan on negatiivinen, samoin verokertymään monin eri tavoin. Mikä takaa sen että säästyneet palkkamenot käytetään esimerkiksi uusiin investointeihin? Ei yrityksiä voi velvoittaa investoimaan tai työllistämään säästyneillä rahoilla. Kyllä vientisektorin ongelmat ovat ihan muualla kuin noissa lomarahoissa. Mitä tulee julkisen sektorin menoihin, työttömille olisi kiva löytää jotain tekemistä jotta eivät rasittaisi menopuolta.
 

Fordél

Jäsen
Jos lomarahat poistetaan niin vaikutus kotimarkkinaan on negatiivinen, samoin verokertymään monin eri tavoin. Mikä takaa sen että säästyneet palkkamenot käytetään esimerkiksi uusiin investointeihin? Ei yrityksiä voi velvoittaa investoimaan tai työllistämään säästyneillä rahoilla. Kyllä vientisektorin ongelmat ovat ihan muualla kuin noissa lomarahoissa. Mitä tulee julkisen sektorin menoihin, työttömille olisi kiva löytää jotain tekemistä jotta eivät rasittaisi menopuolta.

Mikä takaa, että lomarahat käytettään kotimaan hyödyksi? Lomareissu ulkomaille ja todennäköisesti suurin osa rahoista löytää tiensä muiden maiden verokertymään. Kotimarkkinoita tukee myös se, että työllisyys kasvaa ja yhä isommalla porukalla on mahdollisuus kuluttaa nykyistä enemmän. Ja edelleen, miksi yritysten pitää tukea tällaista asiaa?

Vientisektorin yksi ongelma on kilpailukyky, jossa työn kustannuksia pitäisi alentaa. Lomarahat on yksi keino tässä. Sammon konsernijohtaja Stadigh totesi eilen hyvin, että ammattiyhdistysliikkeissä on keskitytty liikaa palkankorotuksiin, kun olisi pitänyt keskittyä työpaikkojen säilymiseen. Mieluummin säilyttyäisin työpaikkoja Suomessa ja jopa palkkaisin lisää jengiä töihin kortistosta, kuin pitäisin väkisin kiinni kaikista saavutetuista eduista ja haalisin vielä vähän lisää palkkaa.
 
Sinä päivänä, kun luottoluokitus tipahtaa AA:sta kerralla kaksi pykälää alaspäin alkanevat reaaliteetit valjeta monille kanssaihmisillemme. Nämä kortit on ilmeisesti päätetty katsoa loppuun asti. Tulossa on viisi Mustaa Pekkaa. Ja jos taakanjaon suunnitelmat toteutuvat, siihen päälle vielä 50.000 lisää.

Tämä ei tule päättymään mukavasti.

Mutta mitä kaikkea pitää uhrata, ettei kävisi niin huonosti? Jotenkin alkaa jo tulla sellainen fiilis, että pitää viljellä porkkanoita ja perunoita 50-luvun malliin talven varalle, ettei lähitulevaisuudessa kuolla vielä nälkään.
 

DAF

Jäsen
Suosikkijoukkue
se kolmikirjaiminen. PISTI PALLON MAALIIN
Osa suostuisi, osa ei. Itse kuulun ensiksi mainittuun, koska en näe lomarahalle mitään järkiperusteita. Rahaahan on tottakai kiva saada, mutta olisihan se hyvä, että sille olisi selkeät perustelut ja myös työnantaja saa siitä hyödyn.

Minulle sopii varsin hyvin palkanmaksuperusteen muuttaminen vaikka siten, että palkka maksetaan kuudesti vuodessa, tai 12 kertaa vuodessa. Se, että lomaraha olisi sen enempää työnantajalle kuin -tekijälle mikään erillinen etuus (sopimuksissakaan sitä ei ole perusteltu tuolla tavoin enää pitkiin aikoihin) on siten toinen juttu. Lomarahan poistaminen on keskimäärin 4,8 % palkanalennus ja siitä pitää puhua palkanalennuksena - jos siis tarkoitetaan sitä, että muina kuukausina maksettava palkka säilyy samana.

Mikäli lomaraha haluttaisiin järjestelmänä poistaa, ei liene kummoinenkaan temppu jyvittää tuo summa muille kuukausille maksettavaksi. Tämä tosin olisi työnantajalle nykyistä huonompi tilanne, sillä nyt tätä siirrettyä palkkaa voidaan tarvittaessa sijoittaa 3-15 kk:n ajan ja hakea sille sijoitetun pääoman tuottoa. Tällaisesta muutoksesta kun ei kuitenkaan liene kyse, palkanalennusten eufemismikeskustelu vain pitäisi lopettaa ja puhua asioista oikeilla nimillä. Työajan pidentäminen ja lomarahojen poisto tuottavat toki eri tyyppisen lopputuloksen (jopa talousteoreettisesti), mutta lomaraha on nykyään määritelmällisestikin vain yksi palkanmaksun muoto/palkkaerä. Siitä sitten, että jotenkin säädettäisiin ettei tällaista erää voisi maksaa taitaisi tulla sen tyyppistä sopimusoikeuden kaventamista, jota tuskin yksikään työnantajakaan haluaa.
 

erku

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat
No kerroppas sitten kuinka triviaaleja ne ovat?

Vaikkapa nyt noita mainitsemiasi ylitarkastajia on kaikkiaan Suomen valtion virkamiehistä noin 2000, suunnittelijoita valtiolla ilmeisesti noin tuhat. Vertailun vuoksi julkisella sektorilla opettajia on about 65 000, hoitohenkilökuntaa reippaasti yli 100 000, sihteereitä joku noin 20 000 - 30 000 ja sotilaitakin lähes 10 000.

Se toki täytyy myöntää, että välijohdossa työskentelevien määrää en osaa määrittää, mutta nuo kaksi muuta nimeämääsi ammattinimikettä tosiaan edustaa noin puolta prosenttia julkisen sektorin työpanoksesta. Omasta mielestäni ainakin Suomen julkisen talouden ongelmien ratkaisukeinona näin pienen massan kimppuun kohdistetusti hyökkääminen palkanalennuksen muodossa kuulostaa hämmentävän idioottimaiselta ajatukselta.
 

bebeto

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Ylöjärven Ryhti
Mikä takaa, että lomarahat käytettään kotimaan hyödyksi? Lomareissu ulkomaille ja todennäköisesti suurin osa rahoista löytää tiensä muiden maiden verokertymään. Kotimarkkinoita tukee myös se, että työllisyys kasvaa ja yhä isommalla porukalla on mahdollisuus kuluttaa nykyistä enemmän. Ja edelleen, miksi yritysten pitää tukea tällaista asiaa?

Vientisektorin yksi ongelma on kilpailukyky, jossa työn kustannuksia pitäisi alentaa. Lomarahat on yksi keino tässä. Sammon konsernijohtaja Stadigh totesi eilen hyvin, että ammattiyhdistysliikkeissä on keskitytty liikaa palkankorotuksiin, kun olisi pitänyt keskittyä työpaikkojen säilymiseen. Mieluummin säilyttyäisin työpaikkoja Suomessa ja jopa palkkaisin lisää jengiä töihin kortistosta, kuin pitäisin väkisin kiinni kaikista saavutetuista eduista ja haalisin vielä vähän lisää palkkaa.

Kuten on jo moneen kertaan tällä palstalla todettu, työn hinta ei ole ongelma vaan työn tuottavuus. Miten selität sen että teollisen työtunnin yksikköhinta on Suomessa halvempi kuin Ruotsissa ja Saksassa mutta silti häviämme näille maille kilpailukyvyssä koska työn tuottavuus ei ole riittävän korkea? Ja käsittääkseni Stadigh oli sitä mieltä että työajan pidentämisestä puhuminen on saivartelua kun pitäisi keskittyä luomaan uusia työpaikkoja ja näin keventää julkisen sektorin kuormaa. Leikkaus onnistui mutta potilas kuoli on vanha kulunut sanonta mutta pitää tässäkin paikkansa.
 

DAF

Jäsen
Suosikkijoukkue
se kolmikirjaiminen. PISTI PALLON MAALIIN
Aiempaan on lisättävä, että olen kyllä Stadighin kanssa täsmälleen samaa mieltä siitä, että työllisyys on olennainen vaalittava jo siksikin, että jos ihmisten omaisuus on kiinni omistusasunnoissa ja työllisyys vaikuttaa olennaisesti niiden hintoihin on äkkiä 50 palkankorotuskierrosta syöty asuntojen hintojen kyykätessä. Sen sijaan olisi kyllä mietittävä sitä, miten talous on noin riippuvainen omistusasumisesta ja onko siinä riippuvuudessa makrotasolla mitään järkeä.
 

kristian

Jäsen
Suosikkijoukkue
IFK - Muita ei oo
Julkisen sektorin keskipalkka n. 3.000 x n. 700.000 = 2.100.000.000/ kk eli vuodessa n. 25.000.000.000; siis 25 miljardia, joka sattumoisin on koko lailla tarkkaan koko tuloverokertymä yksityiseltä sektorilta (poisluettuna siis julkisen puolen n. 12 mrd).

Yhtälö on täysin Kreikkaa ja lopputuloskin on samaa. Valtion henkilöstömenoja kasvattaa vielä 175 000 valtion palveluksesta ensisijaiselle eläkkeelle jäänyttä. Perhe-eläkkeet mukaan lukien valtion eläkelain piirissä on 335 000 henkeä.

Eikö tämä tosiaan herätä ketään? Miksi lässytetään jostain "moraalisista oikeuksista" ja kuvitellaan, että nämä ovat kiveen kirjoitettuja asioita, joihin ei puututa, vaikka koko terveen yksityistalouden luoma rahoituspohja on pudonnut pois?

Kuka helvetti tämän maksaa, kun yksityiset työpaikat katoavat (mm. ryöstöverotuksen takia) hirvittävällä vauhdilla? Voisiko joku vasemmistohenkinen kertoa. Kiitos etukäteen.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös