Osa suostuisi, osa ei. Itse kuulun ensiksi mainittuun, koska en näe lomarahalle mitään järkiperusteita. Rahaahan on tottakai kiva saada, mutta olisihan se hyvä, että sille olisi selkeät perustelut ja myös työnantaja saa siitä hyödyn.
Ei se ole sen kummempi "etuus", vaan osa vuosipalkkaa. Lomaraha voidaan maksumuotona ihan hyvin poistaa, mutta suostuvatko ihmiset 4,8 %:n (keskimäärin) palkanalennukseen?
Todetaan lyhyesti, että olet sekä oikeilla että väärillä jäljillä. Nyt tosiaan näyttää siltä, että yksityinen sektorimme ei pysty elättämään julkista sektoriamme. Kuitenkin globaalissa vertailussa julkinen sektorimme on maailman kärkeä tehokkuudessa lähes joka alalla. Talousongelmamme perimmäinen syy ei ole, että julinen sektori olisi liian suuri
Kertoo kai jotain maamme kansantaloustieteellisen keskustelun tilasta, että EK:n harhaiset jutut ja tilastot otetaan vakavasti. Nähtävästi oikeistossa ei edelleenkään tunnuta ymmärtävän käsitteiden osuus ja suhde eroa, vaikka sitä ovat kansantaloustieteilijät kovasti yrittäneet valistaa tämän asian tiimoilta.
Ei kukaan kiellä työnantajia maksamasta tarmolle latautuneille työntekijöille vähän lisiä, jos he sen mielellään tekevät. Muutoksen jälkeen niitä sitävastoin ei olisi pakko maksaa sluibaileville saikkukoneille...
Ruotsissa tuo sairausloman omavastuupäivä on vähentänyt sairauslomia merkittävästi
Ensimmäisen sairaslomapäivän palkattomuus on käsittääkseni Ruotsissa vähentänyt sairaslomia.
Taasen käsitykseni mukaan kokeilut joissa lyhyet sairaslomat voidaan pitää ilman lääkärintodistusta tai hoitajallakäyntiä, ilmoittamalla esimiehelle, ovat johtaneet sairaslomapäivien vähenemiseen (ja tähän päälle vielä työterveyskustannusten putoaminen).
Edelleen, ei pidä sekoittaa asioita. Ongelmamme eivät ole seurausta isosta julkisesta sektorista, joskin toki tietenkin lamassa sen suuret kustannukset houkuttavat leikkaamaan. Esim. terveydenhoitomme on monta kertaa tehokkaampaa ja halvempaa kuin johtavissa teollisuusmaissa kuten Yhdysvalloissa, joissa kansalaiset siis joutuvat maksamaan vastaavista palveluista huomattavasti enemmän kuin me veroina. Toki demografiamuutos luo kokoajan lisää kustannuspaineita mm. terveydenhuoltoon, mutta nykymaailmassa emme kuitenkaan voi jättää ihmisiä oman onnensa nojaan, joten väistämättä heistä on pidettävä huolta. Eli ideologiset haaveet siitä, että jokainen vastaa omasta terveydenhoidostaan eivät ole tätä päivää, ja kuten esimerkit maailmalta näyttävät niin tuo maksaisi nykyistäkin enemmän.
Tästä on asiakkaiden kanssa juteltu paljon ja lapsiperheet, joiden palkkausluokka on matala, tekevät lomansa juuri lomarahojen turvin. Tiedän, että se on alunperin asetettu pehmittämään työhönpaluuta, mutta puheiden perusteella ilman lomarahoja ei perhe pysty käymään reissussa. Enkä nyt puhu ulkomaanlomista, vaan ihan kotoSuomen matkailusta. Minusta se antaa kyllä signaalin siihen suuntaan, että lomaraha on pakko saada pitää sellaisenaan. Jos sitä ei ole, niin mitäpä luulette, miten henkinen hyvinvointi lisääntyy perheillä, kun tuijottavat samoja seiniä päivästä toiseen ilman mitään vaihteluita. Ne, jotka ovat parempiosaisia, eivät ikinä tule tuota ymmärtämään, joten heille tätä ei ole edes tarkoitettu kirjoitettavaksi.
Työnantajat saavat lomarahan poistamalla entistä sairaampia työntekijöitä ja sehän se palveleekin tarkoitusta. Tässä on vähän sama homma kuin kirjastonkin, eli jos ei rahassa saa laskea, niin hyötyä ei ymmärretä. Voin sanoa omasta kokemuksestani, että kyllä tällekin lapsiperheelle aikanaan lomaraha oli tuikitärkeä ja on kyllä vieläkin. Ei kaikki voi olla korkeapalkkaisia, vaikka olisivat koulutettujakin. Palkkakuoppia löytyy kyllä monilta aloilta ja varsinkin naisvaltaisilta, koulutuksesta huolimatta.
Eiköhän se työnantajakin mielellään maksa vähän lisää, kun takaisin tulee uudella tarmolla lataantunut työntekijä, eikä heti saikulle joutuva.
Sen sijaan pitäisi miettiä, tarvitaanko ELY-keskuksissa 4500 työntekijää. Tai Ilmatieteenlaitoksella 700 työntekijää. Tai Suomen Ympäristökeskuksessa 700 tutkijaa. Tai Työterveyslaitoksen onnellisuustutkijoita. YLE:n posketonta budjettia, mamuklusterin porsastelua, jne. jne. Kreikkalaisista kunnistamme ei viitsi edes aloittaa.
Tai ainakin pitäisi miettiä, että mikä on näiden henkilöiden palkkataso? Julkisen puolen palkat ovat nousseet työtehtäviin nähden paikoin ihan poskettomiksi. Ja en tarkoita tällä sitä sairaanhoitajaa, opettajaa tai palomiestä vaan sitä välijohdon Sirpaa, ylitarkastaja Annea, suunnittelijaa Simoa sieltä virastosta X.
Kertoo kai jotain maamme kansantaloustieteellisen keskustelun tilasta, että EK:n harhaiset jutut ja tilastot otetaan vakavasti. Nähtävästi oikeistossa ei edelleenkään tunnuta ymmärtävän käsitteiden osuus ja suhde eroa, vaikka sitä ovat kansantaloustieteilijät kovasti yrittäneet valistaa tämän asian tiimoilta.
Välijohdon Sirpan, ylitarkastaja Annen tai suunnittelija Simon palkat ovat julkisen sektorin kantokyvyn kannalta verrattain triviaaleja. Sari-sairaanhoitajan, Olli-opettajan, Laura-lähihoitajan sekä vähenevissä määrin Seppo-sotilaan tai Petri-poliisin palkoilla taas alkaa olemaan merkitystä. Toki populismin hengessä on kivempaa syyllistää niitä kuuluisia paperinpyörittäjiä ja byrokraatteja.
Alä vitsi tässä toistaa vasemmistolaisten, julkiselta sektorilta ja verovaroista palkkansa saavien professoreiden saivarteluja. Sipilä käytti väärää termiä "julkisen sektorin osuus BKT:stä", johon veroelätit tietysti heti tarttuivat.
Välijohdon Sirpan, ylitarkastaja Annen tai suunnittelija Simon palkat ovat julkisen sektorin kantokyvyn kannalta verrattain triviaaleja. Sari-sairaanhoitajan, Olli-opettajan, Laura-lähihoitajan sekä vähenevissä määrin Seppo-sotilaan tai Petri-poliisin palkoilla taas alkaa olemaan merkitystä. Toki populismin hengessä on kivempaa syyllistää niitä kuuluisia paperinpyörittäjiä ja byrokraatteja.
Välijohdon Sirpan, ylitarkastaja Annen tai suunnittelija Simon palkat ovat julkisen sektorin kantokyvyn kannalta verrattain triviaaleja. Sari-sairaanhoitajan, Olli-opettajan, Laura-lähihoitajan sekä vähenevissä määrin Seppo-sotilaan tai Petri-poliisin palkoilla taas alkaa olemaan merkitystä. Toki populismin hengessä on kivempaa syyllistää niitä kuuluisia paperinpyörittäjiä ja byrokraatteja.
Ymmärrän hyvin tämän näkemyksen ja empatiat on tottakai vähäosaisten puolella, mutta edelleen mielestäni ei ole työnantajan tehtävä maksaa työntekijöiden lomakustannuksia. Jos lomaa edeltävältä ajalta ja varsinaiselta loma-ajalta maksettu normaali palkka eivät tähän riitä niin sitten ei riitä. Ihan samalla tavalla ei ole työnantajan tehtävä tukea erikseen muitakaan kustannuksia, kuten vaikka liikuntaharrastamista (toki liikuntasetelit yms jos työnantaja näin haluaa), uuden töllön hankintaa jne.
Mitä tulee kansantaloudelliseen näkökulmaan niin kyllä, lomarahat tuovat varmasti piristysruiskeen talouteen, aivan samalla tavalla kuin tuovat veronpalautukset. Mutta jos/kun kilpailukykyä parantamalla pystytään työllistämään yhä enemmän jengiä, on silläkin ihan mukava vaikutus talouteen.
Jos lomarahat poistetaan niin vaikutus kotimarkkinaan on negatiivinen, samoin verokertymään monin eri tavoin. Mikä takaa sen että säästyneet palkkamenot käytetään esimerkiksi uusiin investointeihin? Ei yrityksiä voi velvoittaa investoimaan tai työllistämään säästyneillä rahoilla. Kyllä vientisektorin ongelmat ovat ihan muualla kuin noissa lomarahoissa. Mitä tulee julkisen sektorin menoihin, työttömille olisi kiva löytää jotain tekemistä jotta eivät rasittaisi menopuolta.
Sinä päivänä, kun luottoluokitus tipahtaa AA:sta kerralla kaksi pykälää alaspäin alkanevat reaaliteetit valjeta monille kanssaihmisillemme. Nämä kortit on ilmeisesti päätetty katsoa loppuun asti. Tulossa on viisi Mustaa Pekkaa. Ja jos taakanjaon suunnitelmat toteutuvat, siihen päälle vielä 50.000 lisää.
Tämä ei tule päättymään mukavasti.
Osa suostuisi, osa ei. Itse kuulun ensiksi mainittuun, koska en näe lomarahalle mitään järkiperusteita. Rahaahan on tottakai kiva saada, mutta olisihan se hyvä, että sille olisi selkeät perustelut ja myös työnantaja saa siitä hyödyn.
No kerroppas sitten kuinka triviaaleja ne ovat?
Mikä takaa, että lomarahat käytettään kotimaan hyödyksi? Lomareissu ulkomaille ja todennäköisesti suurin osa rahoista löytää tiensä muiden maiden verokertymään. Kotimarkkinoita tukee myös se, että työllisyys kasvaa ja yhä isommalla porukalla on mahdollisuus kuluttaa nykyistä enemmän. Ja edelleen, miksi yritysten pitää tukea tällaista asiaa?
Vientisektorin yksi ongelma on kilpailukyky, jossa työn kustannuksia pitäisi alentaa. Lomarahat on yksi keino tässä. Sammon konsernijohtaja Stadigh totesi eilen hyvin, että ammattiyhdistysliikkeissä on keskitytty liikaa palkankorotuksiin, kun olisi pitänyt keskittyä työpaikkojen säilymiseen. Mieluummin säilyttyäisin työpaikkoja Suomessa ja jopa palkkaisin lisää jengiä töihin kortistosta, kuin pitäisin väkisin kiinni kaikista saavutetuista eduista ja haalisin vielä vähän lisää palkkaa.