Hallitus 2015–? Kolme ässää, sinivalkoinen hätätilahallitus?

[MustatKortit]

Minua ihmetyttää se, miten osa opiskelijoista edes kehtaa osoittaa mieltään ja vaatia etuisuuksiensa pitämistä ennallaan/korottamista.

Juuri viime viikonloppuna keskustelin tästä kattavasti entisten opiskelukavereideni kanssa, joukossa niin kultalusikka suussa syntyneitä, kuin niitäkin jotka paistoivat erilaisia hanttihommia läpi opintojen. Aikamoinen konsensus saavutettiin siinä mielessä, että totesimme Suomessa opiskelun olevan ilmaista, sitä tuetaan eri tavoin ja tämän lisäksi valtio takaa opiskelijalle lainarahaa nollakorolla.

Tämän lisäksi totesimme, että on puhdasta paskaa väittää, että esim. Yliopisto-opinnot olisivat jollain lailla niin "raskaita" että niihin menee kaikki aika ja energia.

Totesimmekin, että osa jengistä saisi hävetä. Ehkä avainjuttu tässä onkin se, että minä ja kaverini myös valmistuminen pois näistä oppilaitoksista, emmekä jääneet sinne makuuttamaam itseämme.

 

[Pavlovin Koira]

Aika paljolti yhdyn ylläolevaan. Omat kokemukseni eivät ainakaan puhu sen puolesta että yliopisto-opiskelu olisi ollut raskasta kituuttamista. Ensinnäkin yliopisto-opiskelu oli käytännössä nelipäiväistä. Perjantaisin oli joko tenttejä tai jotain enintään aamupäivän kestävää opetusta. Myös lauantaisin saattoi olla tenttejä mutta yleisempiä tenttipäiviä olivat perjantait (varmaan siksi koska jengiä ei huvita tulla viikonloppuna valvomaan tenttejä). Lisäksi lukuvuosi alkoi vasta syyskuussa ja päättyi jo toukokuussa.

Noin 80% yliopisto-opinnoista sai suoritettua kirjatenteillä tai esseitä kirjoittamalla joten ainakaan läsnäolopakko ei estänyt työssäkäymistä. Suurimman osan opiskeluajastani hoidinkin toimeentuloni työtä tekemällä enkä nostanut opintorahaa tai -lainaa. Tiedän kyllä että eroja tässä on tiedekunnittain ja yliopistoittain.

Sen sijaan ennen yliopistoa käymäni kaksivuotinen kauppaoppilaitos oli toista maata. Siellä oli pakko osallistua opetukseen ja työskentely oli mahdollista vain iltaisin. Senkin jouduin toisena vuonna lopettamaan kun huomasin että koulutehtävien tekemiselle ja vapaa-ajalla virkistäytymisellekin tarvitaan aikaa. Jouduin tuolloin myös ottamaan opintolainaa koska opintoraha ei riittänyt millään vaikka elin hyvin askeettista elämää.

 

[Byvajet]

Aika paljolti yhdyn ylläolevaan. Omat kokemukseni eivät ainakaan puhu sen puolesta että yliopisto-opiskelu olisi ollut raskasta kituuttamista.

Yliopisto-opiskelu on joillain aloilla silkkaa luuhaamista ja laiskottelua. Asian toinen puoli on se, että kaikki opiskelijat eivät nykyään löydä työtä. Lainarahalla opiskelu ei ole hyvä idea, koska laina on vastuullista ottaa vain silloin, kun uskoo pystyvänsä maksamaan sen takaisin. Kun yhä useammilla aloilla työllistyminen on epävarmaa, opintolainan ottaminen on osoitus vastuuttomuudesta. Vain vastuuton ottaa lainaa, jos ei opiskele lääkäriksi tai sairaanhoitajaksi.

Mitä tulee etujen puolustamiseen, niin oletteko nähneet ryhmää, joka ottaisi heikennykset mielellään vastaan? Ei sellaista ole. Joukossa on typeriä yksilöitä, jotka kuvittelevat, että omista eduista luopumalla edistetään yhteistä hyvää, mutta onneksi enemmistö ymmärtää, että jos omaansa ei puolusta, niin joku toinen puolustaa. Vapaaehtoisesti luopumalla ainoastaan menettää, ei saa.

Oikeistolainen yksilökeskeisyys on silkkaa naiiviutta. Vain joukkovoima pitää oikeuksia yllä. Erilaiset etuudet on taisteltu joukkovoimalla ja joukkovoimalla ne tulevat myös säilymään. Yli viisikymppinen työttömäksi jäävä perusinsinööri on työmarkkinoilla avuton, jos hän joutuu taistelemaan asemastaan pelkästään omin voimin. Suomalaiset tulevat tässäkin asiassa ruotsalaisten jäljessä. Ruotsissa iäkkäämpien työntekijöiden oikeudet on lailla suojattu, koska heidän heikko neuvotteluasemansa tiedetään. Suomessa keski-ikäisten työttömäksi jäävien pysyvä syrjäytyminen vain hyväksytään, koska täällä on muodissa hokea yksilön vastuuta.

 

[dana77]

Yliopisto-opiskelu on joillain aloilla silkkaa luuhaamista ja laiskottelua. Asian toinen puoli on se, että kaikki opiskelijat eivät nykyään löydä työtä. Lainarahalla opiskelu ei ole hyvä idea, koska laina on vastuullista ottaa vain silloin, kun uskoo pystyvänsä maksamaan sen takaisin. Kun yhä useammilla aloilla työllistyminen on epävarmaa, opintolainan ottaminen on osoitus vastuuttomuudesta. Vain vastuuton ottaa lainaa, jos ei opiskele lääkäriksi tai sairaanhoitajaksi.

Olet tätä niin moneen otteeseen eri paikoissa toistellut, että todetaan välillä myöskin kylmät faktat (tuollaisten suhteellisten indeksien sijasta, jotka eivät useille mitään kerro):
http://www.akava.fi/files/15414/Tyottomyyskatsaus-kaaviot-042015-2.png

 

[Byvajet]

Olet tätä niin moneen otteeseen eri paikoissa toistellut, että todetaan välillä myöskin kylmät faktat (tuollaisten suhteellisten indeksien sijasta, jotka eivät useille mitään kerro):

Kertoohan se kehityksen suunnan. Kaikkien työttömien joukossa on jos jonkinlaisia mielenterveysongelmaisia, juoppoja, vähälahjaisia, motivaationgelmaisia ja luusereita. Sen sijaan korkeakouluopiskelijat ovat valikoitunutta väkeä. Siihen nähden korkeakoulutettujen työttömyys on hämmästyttävän korkea.

Korkeakoulutettujen työttömyystilastoja myös laskee se, että kun korkeakoulutettu jää ilman työtä, tämä usein lähtee opiskelemaan uutta alaa ja poistuu tilastoista. Työttömyystilastot eivät siis kerro suoraan koulutuksen hyödyllisyydestä.

Persoonalla ja elämänhallinnalla on yhteys työllistymiseen. Sen sijaan koulutuksen merkitys näyttää laskevan, eikä se koske vain Suomea. Nykyään koulutuksen tasoa merkittävämpää on koulutuksen osuminen työmarkkinoiden tarpeisiin. Tusinamaisteri on paljon huonommassa asemassa kuin vastuullinen käytännön tekijä, jolle on kysyntää.

Olitpa insinööri, DI, medianomi tai tohtori, työstä ei ole takuuta | Taloussanomat

 

[dana77]

Sen sijaan korkeakouluopiskelijat ovat valikoitunutta väkeä. Siihen nähden korkeakoulutettujen työttömyys on hämmästyttävän korkea.

korkeakoulutetuissakin on mukana kaikenmaailman slaavilaisten kielten opiskelijat ja humanistit, jotka voidaan vastaavalla tavalla leimata. Fiksuilla ainevalinnoilla voi omia mahdollisuuksia parantaa vielä selvästi.

pari-kolme prosenttia on kuitenkin raja jota yleisesti pidetään täystyöllisyytenä.

 

[MPN]

Kaikkien työttömien joukossa on jos jonkinlaisia mielenterveysongelmaisia, juoppoja, vähälahjaisia, motivaationgelmaisia ja luusereita. Sen sijaan korkeakouluopiskelijat ovat valikoitunutta väkeä. Siihen nähden korkeakoulutettujen työttömyys on hämmästyttävän korkea.

Mennään katsomaan taiteellisia linjoja, löydän sieltä noita kaikkia viittä tyyppiä (osa saattaa osua jopa kaikkiin samanaikaisesti). Mielenterveysongelmaiset, vähälahjaiset ja luuserit löytyvät sukupuolentutkimuksesta, toki osa saattaa olla myös noita kahta muutakin tyyppiä. Kun noita pelle-humanisteja (huom, ei koske kaikkia humanisteja) on katsellut, niin eipä kauhean valikoitunutta väkeä ole. Taikka sitten on valittu pahnan pohjimmaiset.

 

[Byvajet]

korkeakoulutetuissakin on mukana kaikenmaailman slaavilaisten kielten opiskelijat ja humanistit

Nimenomaan. Koulutusaloja tulisi tarkastella kriittisesti, myöntää todellisuus ja mitoittaa opiskelijamäärät todellisen tarpeen mukaan. Miksi venäjän kielen opiskelijoita otetaan paljon sisään, vaikka entisillekään ei ole koulutusta vastaavia töitä, ei edes kaikille kokeneille ammattilaisille?

Miksi jokaiseen syrjäkuntaan täytyy perustaa insinööriopisto, vaikka työttömiä insinöörejä (dipat mukaan lukien) on ihan riittävästi jo ennestään?

Miksi kaupallisen alan koulutuspaikkoja lisättiin, vaikka kaupallisen alan työttömyys on kasvussa (syy tähän oli se, että kaupallisen alan kouluttaminen on halpaa)?

Miksi koulutetaan biologeja, vaikka heidän työllistymisensä on aivan sietämättömän vaikeaa?

On kohtuutonta olettaa, että lukiosta lähtevät teini-ikäiset pystyisivät näkemään tilanteen kokonaisvaltaisesti. Vastuu pitäisi osoittaa poliittisille päättäjille. Koulutuksen lähtökohdan tulisi aina olla se, että kun ihminen koulusta valmistuu, niin hänelle löytyy koulutustaan vastaava työpaikka.

Kouluista (joihin kuuluu myös yliopisto) on tullut päivähoitopaikkoja, joilla kaunistellaan työttömyyslukuja. Nokian menestyksen aikoihin opiskelijoita houkuteltiin oppilaitoksista töihin. Nykyään sen sijaan venytetään opintoja, koska valmistuminen ei työn puutteessa kannata.

Myös keskeyttämisprosentit monilla aloilla ovat korkeita. Jengi tajuaa jo opintojen aikana, ettei tutkinto työllistä. Erityisesti tämä koskee humanistisia aloja. Kuka sanoisi ansaan menneille jo ennen opintojen aloittamista, ettei kannata?

Jostain pitäisi löytää todenpuhuja, joka ei hokisi koulutus kannattaa -mantraa, vaan joka erittelisi tarkasti eri koulutusalat ja niiden todellisen työllistävyyden. Todellisella työllistävyydellä tarkoitan sitä, että työ on vahvassa yhteydessä koulutuksen sisältöön. Tradenomi kaupan kassalla on turhaa tyhjäkäyntiä, josta on veronmaksajille vain kuluja. Kaupan kassalla pärjää lukiopohjallakin.

Pelkkiin työttömyysprosentteihin on turha tuijottaa. Tärkeää olisi lukujen sijaan katsoa opiskelijoiden sijoittumista opintojen jälkeen. Tällöin selviäisi paremmin se, kuinka koulutus vastaa työmarkkinoiden tarpeisiin.

Koulutus on bisnestä. Ammattikorkeakoulut mainostavat itseään. Yliopistot tehtailevat osaamiseen sijaan maistereita, koska maistereista saa rahaa, mikä tarjoaa opettajille työtä. Koulutus on jo kauan sitten irtautunut tarveajattelusta. Siitä on tullut tapa järjestää nuorisolle päivähoitopaikka ja kaunistella työttömyystilastoja. Monissa koulutuksissa ei istuta siksi, että niitä tarvittaisiin työhön. Niissä istutaan siksi, että koulutuksella pyritään tasoittamaan tarjontapaljoutta, jolle ei ole kysyntää.

Kaiken takana on töiden puute, jonka perussyy on automatisoituminen. Tulevina vuosikymmeninä tilanne vain pahenee. Poliitikot eivät kuitenkaan tähän todellisuuteen mukaudu, vaan he hakkaavat sitkeästi päätään mäntyyn. Vieläkin kokoomus huutaa, että työ on parasta sosiaaliturvaa, vaikka asiantuntijat varoittelevat, että tulevaisuuden yhteiskunta ei voi rakentua työn varaan, koska työtä ei yksinkertaisesti riitä kaikille.

 

[Byvajet]

Mennään katsomaan taiteellisia linjoja, löydän sieltä noita kaikkia viittä tyyppiä

Näistä valmistuu vain pieni osa. Koulussa he saattavat käydä, mutta valmistuminen jää.

 

[Pavlovin Koira]

Tärkeää olisi lukujen sijaan katsoa opiskelijoiden sijoittumista opintojen jälkeen. Tällöin selviäisi paremmin se, kuinka koulutus vastaa työmarkkinoiden tarpeisiin.

Ongelma on tässä se, että maailma muuttuu ja koulutus reagoi tähän aina liian hitaasti. Se mille aloille tarvitaan juuri nyt lisää väkeä ei välttämättä korreloi tilanteeseen viiden vuoden kuluttua. Minusta ainoa fiksu tapa tässä on se, ettei tehdä liian kapea-alaisia tutkintoja vaan enemmänkin koulutetaan ihmisille hyviä perustaitoja ja valmiuksia omaksua uutta.

 

[dana77]

Kaiken takana on töiden puute, jonka perussyy on automatisoituminen.

Hyvä, nyt kun on keksitty mihin suuntaan maailma on menossa, niin seuraavaksi voidaan alkaa kouluttaa ihmisiä, jotka osaavat suunnitella, kehittää ja valmistaa robotteja ja muuta automaatioteknologiaa, sillä heille selvästi on kysyntää.

 

[Alfred E Neuman]

Tässä mielenkiintoinen näkökulma tähän kitinään rikkaiden haluttomuudesta "osallistua talkoisiin". Josko menisi nyt jakeluun jo pikkuhiljaa miksi näitä ns. talkoita tässä maassa tarvitaan. Jos tuo pitää paikkansa, että 60% suomalaisista kotitalouksista saa tulonsiirtoina enemmän kuin maksaa veroja takaisin niin onhan tämä täysin kestämätön tilanne.

SAK ei sen sijaan petä. Iltasanomissa, johon edellinenkin linkki vie, SAKn Matti Tukiainen lyttää muutaman suomalaisen pomon vapaaehtoiset palkanalennukset. Ei kuulemma ole mistään kotoisin, että köyhiltä kaikilta viedään tasapuolisesti ja rikkaat saa valita lähteeko talkoisiin mukaan. Paljonkohan Tukiainen tienaa SAKssa nyt ja paljonko Tukiainen on valmis luopumaan omistaan? Veikkaan että nihkeänlaisesti. Mutta muut perkeleen herrat, palkat alas niinkuin olisi jo. Vaikka siitä mitään hyötyä ei kenellekään olekaan, mutta tulee duunarille parempi mieli.

 

[penaz]

Onko muuten EK:n ja Suomen hallituksen voimamies Häkämies ilmoittautunut Alahuhdan ja Sipilän talkoisiin mukaan vai katsooko hän, ettei hänellä ole varaa yli 20.000 euron palkastaan lahjoittaa euroakaan esim. suomalaiseen koulutukseen?

 

[Wilderness]

Onko muuten EK:n ja Suomen hallituksen voimamies Häkämies ilmoittautunut Alahuhdan ja Sipilän talkoisiin mukaan vai katsooko hän, ettei hänellä ole varaa yli 20.000 euron palkastaan lahjoittaa euroakaan esim. suomalaiseen koulutukseen?

Entäs miten SAK, AKT yms. ay-pomot ovat osallistuneet talkoisiin? Eipä ole näkynyt eikä kuulunut, vaikka kuuluvat Suomen mittapuulla vähintäänkin hyvätuloisiin.

 

[Tarinankertoja]

Entäs miten SAK, AKT yms. ay-pomot ovat osallistuneet talkoisiin? Eipä ole näkynyt eikä kuulunut, vaikka kuuluvat Suomen mittapuulla vähintäänkin hyvätuloisiin.

Ovat todenneet, että "saa verottaa", joka on se oikea ratkaisu Valtion kannalta.


Isotuloinen kun alentaa palkkaansa, vähenevät myös valtion saamat verotulot. Valtion kannalta järkevämpää olisi lisätä vaan yläpään progressiota. Yläpäässähän tuo ei vaikuta sillä tavalla kulutukseen. Nyt on vaan ideologisesti päätetty, että veroaste ei nouse ja populistisesti pyydetty itse alentamaan palkkoja (joka siis vähentää niitä verotuloja).



Eriasia on sitten keskustella veroasteesta ja palvelutasosta (hallitukselle pisteet siitä, että nyt oltaisiin märittelemässä palvelulupausta.. selkeyttää tilannetta ja jatkossa voidaan nimenomaan palvelulupauksesta vähentää tai lisätä), mutta jos varakkaiden halutaan osallistuvan Valtion talouden hoitamiseen, se tehdään verotuksella, ei vapaaehtoisesti.

 

[Wilderness]

Ovat todenneet, että "saa verottaa", joka on se oikea ratkaisu Valtion kannalta.


Isotuloinen kun alentaa palkkaansa, vähenevät myös valtion saamat verotulot. Valtion kannalta järkevämpää olisi lisätä vaan yläpään progressiota. Yläpäässähän tuo ei vaikuta sillä tavalla kulutukseen. Nyt on vaan ideologisesti päätetty, että veroaste ei nouse ja populistisesti pyydetty itse alentamaan palkkoja (joka siis vähentää niitä verotuloja).



Eriasia on sitten keskustella veroasteesta ja palvelutasosta (hallitukselle pisteet siitä, että nyt oltaisiin märittelemässä palvelulupausta.. selkeyttää tilannetta ja jatkossa voidaan nimenomaan palvelulupauksesta vähentää tai lisätä), mutta jos varakkaiden halutaan osallistuvan Valtion talouden hoitamiseen, se tehdään verotuksella, ei vapaaehtoisesti.

Niin sanoivat, että osallistuvat jos verotetaan enemmän. Muuten eivät suostu lahjoittamaan tai pienentämään palkkaansa.

Millä tavalla valtion verotulot vähenevät, jos hyvätuloiset lahjoittavat sen 5 prosenttia palkastaan? Eihän tuo tietääkseni vähennä verotuloja pätkän vertaakaan.

 

[Gentleman]

Onko muuten EK:n ja Suomen hallituksen voimamies Häkämies ilmoittautunut Alahuhdan ja Sipilän talkoisiin mukaan vai katsooko hän, ettei hänellä ole varaa yli 20.000 euron palkastaan lahjoittaa euroakaan esim. suomalaiseen koulutukseen?

Häkämieshän alensi palkkaansa jo pari vuotta sitten tuon 5%:a (linkki HS:n sivuilel) . En tiedä onko tekemässä saman vielä uudestaan.

 

[Tarinankertoja]

Millä tavalla valtion verotulot vähenevät, jos hyvätuloiset lahjoittavat sen 5 prosenttia palkastaan? Eihän tuo tietääkseni vähennä verotuloja pätkän vertaakaan.

Jos yritysjohtajalle maksetaan vähemmän palkkaa, se vähentää kyseisen henkilön maksamia ansiotuloveroja.

Jos johtajat päättäisivät laskea tulojaan viisi prosenttia kaikista tuloistaan, myös pääomatuloistaan, verottajalta jäisi saamatta 57 miljoonaa euroa.

Rikkaat täysillä mukaan palkkatalkoisiin? Verottajalta jäisi saamatta todellinen jättipotti | Yle Uutiset | yle.fi

 

[Jymäkkä]

En minäkään innostu kummemmin tuosta lahjoitus/palkan alennus ideasta, vaikka tarkoitus on varmasti hyvä ja vilpitön. Pitäköön isomman palkan, niin valtiokin saa tuostakin siivusta omansa. Yleisesti ottaen on minusta myös parempi, että rahat menevät yhteiseen kassaan, jonka käytöstä myös päätetään "yhteisesti", eli kansan valitsema eduskunta/hallitus/kunnanvaltuusto istuu rahojen päällä. Eihän mikään toki kiellä lahjoittamasta rahaa tai alentamasta palkkaa, joten kukin päättäköön itse. Yleisenä toimintamallina tuo ei minusta kuitenkaan ole kovin hyvä ajatus.

Pitää välillä pitää vähän AY- liikkeen puoliakin: Jonkinlaisessa Sipilä- sumussa tuntuu osa kansasta nyt elävän, kun kaikki Sipilän ehdotukset ja toimet hyväksytään ilman mitään kritiikkiä välttämättömiksi Suomen pelastamiseksi. Pidetään nyt mielessä, että joiltain osin saavutetuista eduista pitääkin pitää kiinni, eikä niistä missään nimessä pidä luopua suoralta kädeltä, kun joku keksii ilmoittaa, että kyllä tämä nyt on välttämätöntä Suomen kilpailukyvyn tjms. kannalta. Byjavet on ihan oikeassa siinä, että tuolla asenteella vain menettää loputtomasti. Mutta totta kai faktat pitää kohdata, ja asioista pitää myös osata luopua, kun on sen aika. Tämä on toisaalta ollut AY- liikkeelle turhan vaikeaa.

 

[Saskatoon]

Niin noh, näitä mahdollisia palkanalennuksia tai työajan pidennyksiä työntekijöille perustellaan nimenomaan sillä, että se parantaisi yritysten kustannuskilpailukykyä. Jos yritysjohtajan palkkaa laskettaisiin niin kyllä se yrityksen kuluja laskisi, jos sama määrä otettaisiin johtajalta pois verotuksen kautta niin yritys maksaisi edelleen saman verran. Kysymys on enemmän siitä kumpaa tässä nyt sitten halutaan, valtion verotulojen lisäystä vai yritysten kustannuskilpailukyvyn parannusta.

 

[Pavlovin Koira]

Ovat todenneet, että "saa verottaa", joka on se oikea ratkaisu Valtion kannalta.


Isotuloinen kun alentaa palkkaansa, vähenevät myös valtion saamat verotulot. Valtion kannalta järkevämpää olisi lisätä vaan yläpään progressiota. Yläpäässähän tuo ei vaikuta sillä tavalla kulutukseen. Nyt on vaan ideologisesti päätetty, että veroaste ei nouse ja populistisesti pyydetty itse alentamaan palkkoja (joka siis vähentää niitä verotuloja).



Eriasia on sitten keskustella veroasteesta ja palvelutasosta (hallitukselle pisteet siitä, että nyt oltaisiin märittelemässä palvelulupausta.. selkeyttää tilannetta ja jatkossa voidaan nimenomaan palvelulupauksesta vähentää tai lisätä), mutta jos varakkaiden halutaan osallistuvan Valtion talouden hoitamiseen, se tehdään verotuksella, ei vapaaehtoisesti.

Minusta on ihan relevantti näkökanta että Suomessa on jo nyt kansainvälisesti erittäin kireä progressio ja korkeat verokannat ylimmissä tuloluokissa eikä sen takia veroastetta haluta kenenkään kohdalla nostaa. Kyllä se olisi minusta ihan pätevästi myös perusteltavissa eikä tarvistsi alkaa höpisemään mitään paskaa "kohtuullisuuden viesteistä" ja "talkoisiin osallistumisista". Nuo ovat minusta olleet Sipilältä ja kumppaneilta huonoja ja myös asiasisällöltään vääränlaisia ulostuloja.

 

[tomageeni]

Niin noh, näitä mahdollisia palkanalennuksia tai työajan pidennyksiä työntekijöille perustellaan nimenomaan sillä, että se parantaisi yritysten kustannuskilpailukykyä. Jos yritysjohtajan palkkaa laskettaisiin niin kyllä se yrityksen kuluja laskisi, jos sama määrä otettaisiin johtajalta pois verotuksen kautta niin yritys maksaisi edelleen saman verran. Kysymys on enemmän siitä kumpaa tässä nyt sitten halutaan, valtion verotulojen lisäystä vai yritysten kustannuskilpailukyvyn parannusta.

Edit2 (viestiä muokattu pari kertaa, kun tulkitsin viestiäsi väärin).

Jos johtajien palkkaa laskettaisiin, niin siinä on se huono puoli verottajan näkökulmasta, että verokertymä laskee suhteessa paljon enemmän, kuin jos duunarien palkkaa laskettaisiin. Tämä siksi että johtajien veroprosentit ovat jossain 50% paikkeilla ja duunareilla taas jotain 20%, jolloin leikkaukset johtajien palkkoihin kirpaisisvat verottajaa paljon enemmän, kuin leikkaukset duunarien palkkoihin.

Yrityksen kilpailukyvyn kannalta toki johtajien palkkojen leikkaaminen on yhtälailla toimiva tapa, kuin työntekijöiden palkkojen alentaminen, jos ne ovat euromääräisesti yhtä merkittäviä.

 

[Gunvald]

Yrityksen kilpailukyvyn kannalta toki johtajien palkkojen leikkaaminen on yhtälailla toimiva tapa, kuin työntekijöiden palkkojen alentaminen, jos ne ovat euromääräisesti yhtä merkittäviä.

Johtajien palkkoja tai työehtoja ei säännellä työehtosopimuksilla. Siksi niistä ei kuuluisi keskustella yhteiskuntasopimuksen yhteydessä.

Yritys voi ihan vapaasti neuvotella kilpailukykyiset sopimukset johtajiensa kanssa. Duunarien hinta tulee työehtosopimuksien kautta annettuna, ja kuten tiedämme, niin tämä hinta ei ole kilpailukykyinen.

 

[erku]

Duunarien hinta tulee työehtosopimuksien kautta annettuna, ja kuten tiedämme, niin tämä hinta ei ole kilpailukykyinen.

Suhteessa mihin ei ole kilpailukykyinen? EK ja sen poliittinen osasto kokoomus tykkäävät verrata kilpailukykyä Saksaan ja Ruotsiin ja faktahan on se, että teollisuustyövoiman hinta Suomessa on samaa tasoa kuin Saksassa ja reilusti halvempi kuin Ruotsissa. Tässä mielessä tuntuu sangen erikoiselta ratkaisulta, että Suomen kilpailukykyongelma suhteessa Saksaan tai Ruotsiin ratkeaisi työvoiman kustannuksia leikkaamalla, kun ne kustannukset jo nykyisellään ovat kilpailukykyiset tai jopa erittäin kilpailukykyiset.

 

[Sako]

@erku voi varmaan esittää jotain savuavia aseita koskien työkustannuksia?

Hallituksen linja näyttää valitettavasti kallistuvan suuryhtiöiden perseen nuolemiseen ja niiden irtisanomisen tukemiseen. Vastaavasti uutta työtä luovat pienet ja keskisuuret yritykset saavat puukkoa selkään. Kokoomus vie talouslinjauksia ja Stubb hymyilee. Muilla ei tule olemaan mitään aihetta hymyyn.