Hallitus 2015–? Kolme ässää, sinivalkoinen hätätilahallitus?

[Cobol]

Mutulla sanoisin että vielä useimmissa duuneissa palkat ovat julkisella puolella paljon yksityistä sektoria pienemmät. Esim. kun joskus olen katsellut oman alan virkojen palkkaluokkia niin en ihan ymmärrä kuinka kukaan niin pienillä palkoilla suostuu näitä hommia tekemään.

Varmasti myös noin. Mutta kun puhutaan keskimääräisistä palkoista, tilanne on tämä:

* Tilastokeskuksen uusin palkkarakennetilasto osoittaa, että valtion palkat nousivat 2003–2012 peräti 44 prosenttia. Samaan aikaan kunnissa ja yksityisaloilla työskentelevien tienestit paranivat 35 prosenttia.
* Vuodesta 2005 tulospalkkioista siivotut säännölliset ansiot ovat kasvaneet valtiolla joka vuosi enemmän kuin yksityisellä sektorilla.
* Kokoaikaisten palkansaajien keskiansio oli vuoden 2012 lopussa Tilastokeskuksen mukaan valtiolla 3 647 euroa, yksityisellä sektorilla 3 279 euroa ja kunnissa 2 932 euroa.

Tulospalkkio oli muuten asiakasyrityksissämme luokkaa 0.5-1.5 kertaa kuukausipalkka ja se on siis siivottu yllä olevista luvuista pois.


Näin valtion väen tienestit ovat nousseet | Taloussanomat

Tuohon päälle vielä pitkät lomat ja se, että useissa valtion työpaikoissa kuten ministeriöissä päivittäiset kahvitunnit ylittävät 1.5 tuntia vielä 2010-luvulla. En nyt viitsi laittaa työpaikkoja nimeltä mutta sekin onnistuisi kun teimme niille vuosikausia ohjelmointia yksityisenä firmana ja jouduimme sopeuttamaan oman toimintamme ministeriöiden yms toimintaan työajan osalta jos oli yhteistä määrittelytyötä tai vastaavaa.

Mutta kuten joku aiemmin totesi, nyt ollaan vasta alussa. Isot kysymykset ovat edessä. Miten esimerkiksi kunnat tulevat hyväksymään erilaiset niitä koskevat leikkaukset kun kuntapäättäjissä on iso osa (joissakin kunnissa jopa enemmistö) kunnan työntekijöitä?

Lisäksi: riittääkö keskustavetoisella hallituksella rohkeutta puuttua isosti tuettujen keskustakuntien tuhlailuun tai maataloustukiin tai hieman pienempiin kepulaisintresseihin kuten tuulivoimatukiin?

 

[dana77]

Toki lyhyellä tähtäimellä näin, mutta työajan pidennykset yhdistettynä palkanalennuksiin kyllä vievät julkisten alojen houkuttelevuutta pitkällä tähtäimellä.

Ja onko tämä hyvä vai huono asia? Jos tämän takia x määrä innovatiivisia ja osaavia ihmisiä päättääkin alkaa yrittäjiksi - alkavat työllistää ja tuottamaan vientituloja papereiden pyörittämisen sijasta virastoissa, niin minä kyllä
voin elää sen kanssa.

 

[mjr]

Nyt kiinnostaa se, että mikä näissä päätöksissä on ns. "takaisin maksuaika"? Eli minkä ajan kuluttua talous- ja työelämä alkaa hallituksen mukaan elpyä, olettaen että nykyinen taloustilanne jatkuisi vielä vuosia?

Eivät nämä toimenpiteet (tai tulevat sote-uudistukset) tule vaikuttamaan käytännössä juuri mitenkään nykyiseen taloustilanteeseen, paitsi ehkä lyhyellä tähtäimellä sitä hieman haittaamaan koska kokonaiskysyntä epäilemättä laskee hieman. Viennin kilpailukyky ei juuri parannu. Taloudellisesti olemme aika lailla oheisen kaltaisessa tilanteessa:

Paradox of thrift - Wikipedia, the free encyclopedia

 

[mjr]

Ja onko tämä hyvä vai huono asia? Jos tämän takia x määrä innovatiivisia ja osaavia ihmisiä päättääkin alkaa yrittäjiksi - alkavat työllistää ja tuottamaan vientituloja papereiden pyörittämisen sijasta virastoissa, niin minä kyllä
voin elää sen kanssa.

Kaiketi kuitenkin ajattelet, että esimerkiksi sellaiset alat kuin terveydenhoito ja koulutus on syytä pitää ihan "innovaatiovoimaisina"? Näinä hankalina aikoina toivoisi myös että turvallisuuspuoli houkuttelisi jatkossakin...

 

[Jymäkkä]

Varmasti myös noin. Mutta kun puhutaan keskimääräisistä palkoista, tilanne on tämä:

* Tilastokeskuksen uusin palkkarakennetilasto osoittaa, että valtion palkat nousivat 2003–2012 peräti 44 prosenttia. Samaan aikaan kunnissa ja yksityisaloilla työskentelevien tienestit paranivat 35 prosenttia.
* Vuodesta 2005 tulospalkkioista siivotut säännölliset ansiot ovat kasvaneet valtiolla joka vuosi enemmän kuin yksityisellä sektorilla.
* Kokoaikaisten palkansaajien keskiansio oli vuoden 2012 lopussa Tilastokeskuksen mukaan valtiolla 3 647 euroa, yksityisellä sektorilla 3 279 euroa ja kunnissa 2 932 euroa.


Näin valtion väen tienestit ovat nousseet | Taloussanomat

Tuohon päälle vielä pitkät lomat.

Joo, tuo tilasto on tiedossa. Julkisen puolen palkoista ja eduista puhuttaessa täytyy valtio ja kunnat pitää erillään. Kunnissa työskentelevillä, yli 3/4 julkisen työntekijöistä siis, on keskimäärin heikompi palkka kuin yksityisellä sektorilla tai valtiolla. Yhtenä etuna on sitten olleet pidemmät lomat, joskin pekkasilla moni teollisuusduunari pääsee käytännössä ihan samoihin lomapäiviin.

Pitää myös muistaa, että myös julkisten palveluiden säästöt osuvat aina julkisen työntekijöihin ensisijaisesti. Ei voi ajatella, että vain tämä loman lyhennys olisi työntekijöiden osuus.

 

[Vinyl]

Ja onko tämä hyvä vai huono asia? Jos tämän takia x määrä innovatiivisia ja osaavia ihmisiä päättääkin alkaa yrittäjiksi - alkavat työllistää ja tuottamaan vientituloja papereiden pyörittämisen sijasta virastoissa, niin minä kyllä
voin elää sen kanssa.

Meinaatko että kun ei niitä innovaatisia saada enää virkoihin, niin niitä ei täytetä koska ei ole pätevää väkeä? Ja sillä tavalla julkinen sektori siis pienenee?

 

[Pavlovin Koira]

Ylemmät toimihenkilöt eivät käytännössä osallistu tässä yhteydessä talkoisiin millään tavalla. Ottamatta kantaa pitääkö vai ei. Yksikään noista toimista ei osu heihin, varsinkaan jos heillä on mahdollisuus etätyöhön ja/tai alle 10-vuotiaita lapsia.

Miten niin ei osu. Minun käsittääkseni kaikki nuo osuvat. Lomien lyhennys, sairauslomien omavastuut, arkipyhät. Ja ei sitä etätyötäkään migreenissä tehdä. Ainakin omalla työpaikallani on etätyön suhteen selkeät pelisäännöt. Tulosta pitää syntyä siinä missä muutenkin. Välillä keskusteluissa tuntuu siltä että etätyö tarkoittaa sitä ettei työtä tehtäisi ollenkaan.

 

[dana77]

Kansalaiset tyrmistyivät hallituksen säästökuurista: ”Kukaan ei tee töitä kohta”

"Lähihoitajat ja sairaanhoitajat saavat 12 euroa tunnissa ja ainoat korotukset ovat nämä lisät. Antaisivat kaikki ministerit puolittaa palkkansa, eläkkeensä ja etunsa. Siitä kannattaisi lähteä, Irene jyrähti lytäten Sipilän samalla populistiksi."
Kansalaiset tyrmistyivät hallituksen säästökuurista: ”Kukaan ei tee töitä kohta” - Työelämä - Ilta-Sanomat

Huikeaa itseironiaa ehdottaa miljoonan (1) euron säästöjä 2,5 miljardin säästöjen tilalla ja puhua populismista.

 

[mjr]

Huikeaa itseironiaa ehdottaa miljoonan (1) euron säästöjä 2,5 miljardin säästöjen tilalla ja puhua populismista.

No, rupeatkos sinä nyt sitten tässä väittelemään tuon Elielinaukion Irenen kanssa? Notta kun on populisti.

 

[Kisapuisto]

Itse en oikein ymmärrä hallituksen sokeaa uskoa työajan pidennyksiin. Ei lisää tuottavuutta ja pahentaa työttömyyttä. Ai niin, pitkässä juoksussa pitäisi alentaa työttömyyttä, näkis vaan. Tuota mantraa on toki helppo hokea kaikille kriittisille.

Eipä näillä hallituksen toimilla tosiaan ole mitään merkitystä työllisyyden parantamisen kanssa. Ei noista muutoksista yksikään paranna työllisyyttä. Mutta muuten nuo ehdotukset ovat ihan ok, ja ymmärrän hyvin että jotain on tehtävä. Ymmärrän myös erittäin hyvin, että monia asia vituttaa huolella, kun palkka alenee eikä siihen voi edes itse millään tavalla vaikuttaa.

Huvittavaa on se, että kun jotkut ihan aiheellisesti kritisoivat ehdotuksia ja ovat huolissaan tulevan palkkansa riittävyydestä, niin jotkut viitsivät aukoa päätään, että se on ammatinvalintakysymys. Ei se ole ammatinvalintakysymys, jos palkkaa alennetaan ja sopimuksia muutetaan kesken työuran.

 

[dana77]

Meinaatko että kun ei niitä innovaatisia saada enää virkoihin, niin niitä ei täytetä koska ei ole pätevää väkeä? Ja sillä tavalla julkinen sektori siis pienenee?

No en tietenkään meinaa, kun sinne otetaan sitten seuraava hakija. Ei tästä maasta työntekijät vielä loppumassa ole.

 

[Jymäkkä]

Huikeaa itseironiaa ehdottaa miljoonan (1) euron säästöjä 2,5 miljardin säästöjen tilalla ja puhua populismista.

Onhan tuo huikeaa. Oliskin noin helppoa;) Juuri noiden kommenttien takia en arvosta "kansan mielipidettä" kovin korkealle missään asiassa. Samaa sarjaa löytyy kyllä hallituksen kannattajistakin. "Kreikan tie", "jätämmekö lapsillemme pelkkää velkaa?" ja muita viisauksia.

 

[Mevatron]

Mullakin kokemusta työstä julkisella sektorilla ja en voi kuin kiitellä sitä, että mm. lomia lyhennetään. Nykyinen 38 päivää on lähes 2 kk lomaa (kun 38/5 julkisella). Lisäksi julkisen puolen palkat ovat useissa duuneissa niin paljon yksityistä sektoria paremmat, että nyt tehdyillä päätöksillä (jos ne toteutetaan) saadaan toivon mukaan edes pientä kilpailua ja liikettä työntekijöissä.

Valtion palkka voi olla kilpailukykyinen yksityissektoriin nähden matalan koulutustason duuneissa. Jos sen sijaan mennään asiantuntijatason hommiin, niin valtion palkat ovat reippaasti jäljessä yksityisestä puolesta. Tämän epäsuhdan takia virkaehtosopimusneuvotteluissa Jukolla (akavalaiset) ja toisaalta Pardialla (STTK) ja JHL:llä (SAK) on monissa asioissa aivan eri näkemykset asioista. Tähän mennessä on menty Pardian ja JHL:n ehdoilla, mikäilmeisesti sopii myös valtiotyönantajalle. Valtiolla on iso osa tehtäviä, joissa vaaditaan korkeasti koulutettua työvoimaa. Näissä tehtävissä myös hoidetaan yhteiskunnan kannalta keskeisiä toimintoja. Tuottavuusohjelman jäljiltä resurssit ovat jo nykyään niin vähissä, että virastojen "paperien pyörittäjillä" kyllä riittää duunia. Tuleva muutos ei ainakaan lisää valtion houkuttelevuutta työnantajana. Yhteiskunnan kannalta lienisi kuitenkin hyvä asia, että valtion virkamiehilläkin riittäisi osaamista ja motivaatiota. Asioilla on aina useampi puoli, vaikka se keskustelupalstoilla tuntuu unohtuvan.

Että sellaista. Huvittaa kyllä aina nämä otsikot valtion palkkajohtajuudesta.Cobolilta voisin vielä tiedustella, että mitkähän nämä "useat duunit" mahtavat olla, jossa julkisen puolen palkat ovat "niin paljon yksityistä sektoria paremmat".

 

[DAF]

Miten niin ei osu. Minun käsittääkseni kaikki nuo osuvat. Lomien lyhennys, sairauslomien omavastuut, arkipyhät. Ja ei sitä etätyötäkään migreenissä tehdä. Ainakin omalla työpaikallani on etätyön suhteen selkeät pelisäännöt. Tulosta pitää syntyä siinä missä muutenkin. Välillä keskusteluissa tuntuu siltä että etätyö tarkoittaa sitä ettei työtä tehtäisi ollenkaan.

Olisi pitänyt toki lisätä kaksi maagista sanaa - yksityisen sektorin. Nopea rautalankavertailu, keihin nämä merkittävimmin osuvat:

- Arkipyhien muuttaminen palkattomiksi vapaiksi - osuu niihin, jotka ovat työaikalain piirissä, ts. julkinen sektori (tietyin poikkeuksin, lähinnä ylin johto) ja pienipalkkaisemmat yksityisellä sektorilla, yks.sektorin johtajat ja asiantuntijat de facto ulkona tämän vaikutuksista. Olisi osunut näihinkin, jos ne olisi siirretty viikonloppuun.

- Ylityökorvausten ja sunnuntaikorvausten puolittaminen - hoitoala, palvelualat ja teollisuus, ns. duunaritaso ja alemmat toimihenkilöt.

- Sairauspäivien karenssi - osuu kaikkiin niihin, joilla ei mm. etätyömahdollisuutta, eniten pienipalkkaiset työt, esim. hoito- ja palveluala, koska näillä ei ole vara kokea sitä tulonmenetystä. Aiheuttanee sairauspoissaolojen vähenemistä, mutta myös sairaana töihin tulemista. Ylemmät toimihenkilöt pääosin säästyvät, sillä työaikaa ei ole, jolloin voidaan korvata. Pidemmät sairauspoissaolot (yli 9 päivää) täysi arvoitus, kun ei tiedetä, saako niistä sopia mitään.

- Vuosilomien enimmäiskeston rajoittaminen (kai tämä näin toteutetaan?) - ikääntyneemmät ihmiset julkisella sektorilla ja joillain yksityisillä aloilla. Vaikutuksena mahdollisesti sairauspoissaolot lisääntyvät julkisella puolella. Miten paikallinen sopiminen toteutetaan suhteessa tähän?

- Yksityisen työnantajan sovamaksujen alentaminen - vaikuttaa järjestelmien kantokykyyn. Ei suoria vaikutuksia työntekijöihin.

- Kertakorvaus perhevapailta palaamisesta nuorten naisten työnantajille - mielenkiintoinen idea ja ihan hyväkin, kustannusten tasaaminen olisi toki ollut vielä parempi. Kiinnostavaa, miten rajataan ettei tule syrjivää lainsäädäntöä. Jonkinlainen vaikutus nuorten naisten työllisyyteen.

- Muutosturvamalli sekä työterveyshuollon jatkaminen 6 kk palvelussuhteen päättymisen jälkeen - kohdistuvat vakituisissa työsuhteissa olleisiin, työllisyysvaikutus olematon, mutta terveydenhuollon tasoon vaikutus toki yleisesti ottaen positiivinen.

Kokonaisuudessaan kiinnostavinta edelleen on, miten hallitus aikoo saada tämän pakottavan lainsäädännön menemään läpi ilman, että se vaatii perustuslain säätämisjärjestyksen. Joustavien suunta on selvä - yksityisen sektorin työaikalain ulkopuolella (jota ovat lähes kaikki yksityisen ylemmät th:t) oleva palkansaaja ei juuri osu näihin ainakaan tänään ilmoitettuihin toimiin. Hyvin pelatut kortit, eikä varmaan sattumalta. Julkisen sektorin matalapalkkainen työntekijä, terve vaan hoitoala ja sen vetovoima, sitten vähän eri tavalla. Arvovalintoja tietenkin nämäkin.

 

[bebeto]

Kyllä kuuluu. Mielestäni ihan käsittämätön jäänne, vaikka siis valtiolla töissä itse olenkin.

No minä jo ajattelinkin että ainoastaan veronmaksajien elätillä voi olla noin outoja mielipiteitä. Kaikenlaisia se valtio työllistää.

 

[Rankkari]

Tämä hallitus tullaan muistamaan yhtenä surkeimmista, ja suurimmista takinkääntäjistä. Otetaan köyhiltä, sairailta, vanhuksilta, niiltä jotka yrittävät elää pienellä palkalla ym. Ja rahaa riitää toisaalle esim. pakolaisiin tulee menemään vielä miljardeja, lähivuosina.
Hallitus on hylännyt suomalaiset, paitsi rikkaat ja ilolla ottaa tuhansia/kymmeniä tuhansia pakolaisia sosiaalipummiksi.

 

[Jukan takahiukset]

Eivät nämä toimenpiteet (tai tulevat sote-uudistukset) tule vaikuttamaan käytännössä juuri mitenkään nykyiseen taloustilanteeseen, paitsi ehkä lyhyellä tähtäimellä sitä hieman haittaamaan koska kokonaiskysyntä epäilemättä laskee hieman. Viennin kilpailukyky ei juuri parannu. Taloudellisesti olemme aika lailla oheisen kaltaisessa tilanteessa:

Paradox of thrift - Wikipedia, the free encyclopedia

Niinpä, taikasanat: kulutus ja vienti. Lisäksi terve omavaraisuus.

Nyt kansa käsittää omavaraisuuden täysin päinvastaisella tavalla. Viimeisetkin eurot tungetaan sukan varteen, jos yli edes jää jollain. Ja jollain jää aina yli, se on varmaa. Makaava raha ei tuota mitään, ja aiheuttaa pelkästään negatiivisia vaikutuksia.

Järkevä liike olisi nyt hallitukselta tukea Suomen suurinta pääomaa, koulutusta, tietoa ja sivistystä. Tätä kautta ns. tekevä järkiporukka uskaltaisi toteuttaa itseään ja perustaa yrityksiä, joista joku aina silloin tällöin ponnahtaa maailman tietoisuuteen. Lähipiiriin jäävät yritykset toimivat puolestaan työllistävänä elementtinä ja tukevat tervettä omavaraisuutta.

Sijoittajat olisivat aivan eri tavalla kiinnostuneita Suomesta, jos täällä olisi jotain sijoittamisen arvoista. Tämä lisäisi lamaantunutta vientiä hiljalleen ja toisi elinvoimaa myös tänne Pohjolaan. Mutta Suomi muistuttaa rehevöittynyttä Itämerta, jossa vesi ei vaihdu kuin satunnaisissa suolapulsseissa, ja joka on täysin riippuvainen ison veden ja sääolojen liikkeistä. Lisäksi perisuomalaista kateutta voisi verrata jäteputkiin, jotka pumppaavat paskaa omaan altaaseen jatkuvalla syötöllä.

 

[Zamboni]

Huuto on suurin leikkauksista, mutta olin siinä iltapäivällä radiosta kuulevinani, että vastapainona leikkauksille on suunnitteilla noin miljardin euron verran veronkevennyksiä vuodelle 2017. Ilmeisesti tarkoitus on tiputtaa tuloveroa, kunhan ensin nähdään miten nämä toimet purevat ja mikä on ensi vuoden työmarkkinaratkaisu. Sinänsä tuo olisi järkevä liike, sillä tuloveron korotus olisi lähinnä rahan siirtoa yksityisen sektorin työnantajalta valtion kassaan ja samalla myös ostovoima pienenisi.

 

[Skeletor]

Tuskin nämä uusimmat toteutuvat. Näillä pakotetaan liitot yhteiskuntasopimukseen, joka olisi kaikille osapuolille pienempi paha....

 

[Pavlovin Koira]

Olisi pitänyt toki lisätä kaksi maagista sanaa - yksityisen sektorin.

ja vielä siihen lisätä että tarkoitat toimitusjohtajan tai lähes sen tasoisia johtohenkilöitä. Ylemmät toimihenkilöt on huomattavasti laajempi käsite. Kyllä heistä huomattava osa on sopimusten ja työaikalakien piirissä.

 

[Vatso]

Ylempien toimihenkilöiden työaika on jo helposti 100h vuodessa pidempi kuin vuoroa tekevillä, kun mistään pekkasista tai vuorovapaista ei ole tietoakaan, myös ylitöistä on vaikea leikata, kun ei niistä ole tähänkään asti maksettu mitään. Sama koskee myös ilta-, sunnuntai- tms. kaikkia mahdollisia lisiä, nollasta on paha lähteä vähentämään, matka-aikakin työajan ulkopuolella menee omaan piikkiin.

Muutetaanko ensin muiden sopimukset tätä vastaavaksi ja sitten aletaan itkemään, että ylemmät toimihenkilöt eivät tähän osallistu mitenkään?

 

[Kisapuisto]

No niin tai näin se että ylitöiden ja sunnuntaitöiden tekoa hillitään, nostaa ainakin teoriassa työllisyyttä. Nimittäin käsittääkseni työnantaja ei voi pakottaa ketään ylitöihin tai sunnuntaitöihin ja näin ollen jos niitä on tarjolla, eikä tekijöitä löydy on työnantajien pakko palkata lisää työntekijöitä, joka on hyvä asia työllisyyden kannalta.

Ylitöihin ei voi ketään pakottaa, mutta sunnuntaitöihin voi tietenkin. Jos tekee vuorotyötä vaikkapa tehtaalla, sairaalassa, kaupassa tai kuljetusalalla, sunnuntaina tullaan töihin jos niin on vuorolistaan merkitty. Tai jos ei tulla, niin sitten saadaan potkut.

 

[Cobol]

Tästä kysyi muutama että onko faktaa missä julkisella sektorilla tienaa yksityistä enemmän:

Näin paljon enemmän tienaisit valtiolla – katso yli 80 ammatin lista | Taloussanomat

Toinen juttu ja mua lähimpänä on julkisen sektorin IT. Vuosikustannukset ovat miljardeja pelkästään uusien järjestelmien toteutuksena ja suunnitteluina.

Kun jokainen (pensselillä, vähän) pikkupomo voi päättää yksin uudesta tietojärjestelmästä ja tämä tehdään pomon, johtokunnan yms vaihtuessa aina uudelleen ja uudelleen, keskikokoisella kaupungilla on jopa 1 000 erillistä tietojärjestelmää käytössä. Olin konsultoimassa valtiolle(kin) miten voitais vähentää, mutta ei voida - kuulemma. Tein erään hankkeen konsulttina (eri roolissa kuin aiempi) suosituksen eräästä tunnetun valtion firman uudesta IT-hankkeesta, mutta pääjohtaja valitsi sukulaispoikansa excel-virityksen(!) noin kahden miljoonan euron hintaan. Se ei täyttänyt yhtään hankkeelle asetettua vaatimusmäärittelyä, mutta yhden maailman suurimmista IT-toimittajista + yhden Suomen suurimmista IT-toimittajista + meidän yhteinen tarjous täytti jokaisen. Ei kelvannut...

Julkisen sektorin tietohallinto hallitsemattomassa tilassa: Johtajuus hukassa – konsultit rahastavat | www.kaks.fi

Julkinen sektori on todella hukassa IT:nsä kanssa ja kertomani esimerkki on erittäin yleinen ja paljon suuremmilla luvuilla. Suomessa lahjonta, kiristys ja tuttujen suosiminen julkisen sektorin IT- ja varmaan muissakin hankkeissa lähenee varmaa 100 prosenttia.

 

[Jukan takahiukset]

Huuto on suurin leikkauksista, mutta olin siinä iltapäivällä radiosta kuulevinani, että vastapainona leikkauksille on suunnitteilla noin miljardin euron verran veronkevennyksiä vuodelle 2017. Ilmeisesti tarkoitus on tiputtaa tuloveroa, kunhan ensin nähdään miten nämä toimet purevat ja mikä on ensi vuoden työmarkkinaratkaisu.

Mitä kahden vuoden päästä "ansaittavalla" miljardilla saataisiin? Karkeasti n. 40 euroa kuukaudessa tulisi nykyisten palkansaajien määrän mukaan kuukaudessa lisää. Ja hinnathan tuskin laskevat vuosien edetessä, joten tappiollehan tuossa jäädään reilusti.

Mainospuheita vaan, joilla ei ole mitään katetta.

 

[mjr]

Huuto on suurin leikkauksista, mutta olin siinä iltapäivällä radiosta kuulevinani, että vastapainona leikkauksille on suunnitteilla noin miljardin euron verran veronkevennyksiä vuodelle 2017. Ilmeisesti tarkoitus on tiputtaa tuloveroa, kunhan ensin nähdään miten nämä toimet purevat ja mikä on ensi vuoden työmarkkinaratkaisu. Sinänsä tuo olisi järkevä liike, sillä tuloveron korotus olisi lähinnä rahan siirtoa yksityisen sektorin työnantajalta valtion kassaan ja samalla myös ostovoima pienenisi.

Kyllä, tuolla olisi tietty elvyttävä vaikutus, joskin se tuottaa sitten taas osaltaan vähintään jonkinkokoisen aukon julkisen talouden tasapainoon (mikä ei tosin ole mikään suuri ongelma). Tällöin kannattaisi kohdistaa alennukset juuri niille tulonsaajille, joiden kulutukseen se todennäköisimmin vaikuttaa (eli lähinnä niille ryhmille joiden tulot menevät pääosin päivittäiseen kulutukseen). Silti merkittävästi tehokkaampaa olisi suunnata sama rahamäärä työllistäviin julkisen sektorin infra-projekteihin.