Syy miksi lainasin tuon artikkelin tähän ketjuu, on se että minusta töistä kieltäytyminen pitäisi tehdä vähemmän houkuttelevaksi kepin ja porkkana avulla. Vastikkeellinen sosiaaliturva eli jos kieltäydyt töistä, tukiasi leikataan rajusti. Toisaalta byrokratiaa pitäisi vähentää, jotta työllistyminen olisi helpompaa.
Jaamme näkemyksen kannustinloukkuongelmasta, mutta vastikkeellinen sosiaaliturva johtaisi siihen, että alati kasvava 350 000 työttömän reservi vain siirtyisi yritysten puoli-ilmaiseksi palkattomaksi halpatyövoimaksi, ja paine työttömien (tai siis tuolloin palkattomien työläisten) määrän kasvuun lisääntyisi huimasti, kukapa nyt mitään työehtosopimusten mukaisia palkkoja haluaisi maksella, jos valtiolta saa ilmaisen työttömän tai vaikka bussilastillisen niitä tekemään vähän vastiketyötä. Syntyisi kahdet työmarkkinat, yhtäältä niille jotka pystyvät tienaamaan yritykselle vähintään oman palkkansa, ja yhtäältä niille jotka eivät, mutta työskentelevät yritysten lukuun palkatta.
Kansantalouden ja kansanterveydenkin kannalta toki hieno juttu, mutta hieman ristiriidassa sen varsin yleisesti hyväksytyn periaatteen kanssa, että työstä on maksettava palkkaa. Kaikille niitä töitä kun ei nykyisen talousjärjestelmän ehdoilla synny, vaikka kannustinloukut poistuisivat kokonaankin. Esim. Espanjassa nuorisotyöttömyys huidellee jossain 50% paikkeilla vaikka työttömyysetuutta maksetaan vain neljästä kuukaudesta kahteen vuoteen riippuen siitä kauanko on ollut sitä ennen töissä kerryttämässä niitä paikallisia tellejä ja lellejä. Keskiluokka maksaa lystin joka tapauksessa, joko kollektiivisesti tai sitten niin että kukin perhe tai suku huolehtii omistaan ja ne kellämei ole työtä eikä sukua huolehtivat itsestään vaikka hyödyntämällä keskiluokan matkapuhelimia ja autostereoita. Minä en kaipaa tänne jälkimmäistä, ei ole sattumaa että maissa joissa heikommista huolehditaan kollektiivisesti myös rikkaat voivat paremmin.
Parempi vaihtoehto kannustinloukkujen purkamiseen on perustulo, joka myös tekisi kaiken työn tekemisestä aina kannattavaa. Festariyrittäjälläkään ei olisi ongelmia työllistää nuoria nollatuntisoppareilla, kun yhdestäkin työttömän keikkatyönä tekemästä työtunnista työntekijälle jäisi 100% käteen nykyisen murto-osan (25% ?) sijaan. Kaksien työmarkkinoiden sijaan saisimme dynaamiset työmarkkinat. Ei ehkä kansantaloudellisesti aivan niin hieno juttu kuin puolen miljoonan hengen palkaton työ, mutta kuitenkin selkeä parannus nykyiseen ja ennenkaikkea myös sen työvoiman näkökulmasta. Perustulojärjestelmässä myös paikallinen sopiminen toimisi paremmin kuin nykyisessä järjestelmässä. Festariyrittäjä ei saisi ilmaista työvoimaa, mutta voisi suht vapaasti kilpailuttaa kuka suostuu tulemaan tekemään halvimmalla.
Tämä ymmärretään myös päättäjistössä, ilmeisesti konservatiivinen porvarihallituskin on nyt käynnistämässä perustulokokeilua, ja nyt viimeinenkin perustulon vastainen linnake, ay-taho, on esittänyt tunnustelevia tai myöntyviä ulostuloja tämän vuoden aikana. Sosiaaliturvan vastikkeellisuus on lähinnä vain talousliberaalimpien nuorten oikeistolaisten miellitty. Saul Shubackin jäätyä kokkareiden koirankoppiin salonkikelpoisempi Susanna Koski on ottanut lipunkantajan vetovastuun.
Vastikkeellisen sosiaaliturvan ideakin on sinänsä ihan hyvä, soveltaisin sitä kriminaalihuoltoon. Voisivat valita jonkun kostean ja kivisen eristyssellin ja julkisen korjausvelan lyhentämiseen tähtäävän "vastikkeellisen työvapauden" välillä, ja olisivat yhteiskuntakelpoisempia sitten kun vapaus koittaa.