Joo emmä suhun tuota kritiikkiä henk.koht. tarkoittanutkaan. Puhuin yleisellä tasolla, koska itse olen havainnut meidän ikäluokassa aika paljon tuollaista "ronklaamista" töiden suhteen. Ja sitten ulistaan kun mihinkään ei päästä töihin. Siivoojaksi ja "paskaduuniin" ei suostuta lähtemään, "kunnon töissä" taas aletaan vaatimaan mahdottomia. Noku mulla on tää harrastus ja pitäs saada kaikki viikonloput sekä tiistai-, keskiviikko- ja torstai-illat vapaaks.
Sen voin myöntää, että olen ollut siinä mielessä onnellisessa asemassa, että raha ei ole koskaan ollut "oikeasti loppu". Viimeistään vanhemmilta saisi kyllä rahaa aina jos se loppuisi, mutta eipä ole onneksi koskaan loppunut. Sen verran tarkka olen raha-asioistani. Toisaalta ihmettelen sitä että luulisi että tällä minun taustallani tulisi niitä työpaikkojaan ronkeloivia, mutta se onkin täysin päinvastoin. Se kenellä on raha-asiat mallillaan, niin sillä on eniten motivaatiota olla töissä.
Tämäkin vähän riippuu kelpuuttaako kaikki työt, esim yllämainitun siivoojan työt. Eräs kaverini haki ties kuinka moneen paikkaan, eikä päässyt mihinkään. Sitten haki siivoojaksi, niin pääsi heti töihin. Töitä sai painaa niin paljon kuin jaksoi, etenkin viikonloppuisin, koska firmassa oli työvoimapula. Ensinnäkään monet eivät viitsi hakea siivoojan töihin "koska emmä ny ala muiden paskoja siivoomaan", ja sitten ne jotka olivat firmassa töissä eivät jaksaneet tehdä näitä viikonloppuvuoroja "koska on muutakin elämää". Tämä kaveri koitti mainostella kavereilleen (18-19v likkoja) että heille pääsisi siivoamaan jos on töitä vailla, mutta vastaus oli kaikilta kielteinen, koska kuulemma ennemmin menevät sossusta pummimaan rahaa, kuin alkavat muiden paskoja siivoamaan.
Vähän oudosti kyllä te molemmat nyt tartuitte pelkkään työ-kohtaan viestissäni. Mitä mieltä TweetyLeaf ja Meeps ovat niistä opiskelijoista, jotka paukuttavat kuukausittain kolminumeroisen luvun baareihin, ja sitten kuitenkin valittavat niukkuuttaan?