Vastaan ranskalaisilla viivoilla:
-yksi iso liikkuvuutta rajoittava tekijä on omistusasumista suosiva järjestelmä (yhdistettyinä korkeisiin asuntojen hintoihin)
-tasa-arvo on toinen liikkuvuutta rajoittava tekijä. On helmpompaa muuttaa vain toisen työn perässä jolla elää molemmat osapuolet kuin etsiä aina työt molemmille osapuolille
-Asumiskeskuksia vastaan taistelu (mallia Kepu) on resurssien hukkaamista ja omaan jalkaan ampumista. On hulluutta tyrehdyttää talouskasvua verottamalla ja antamalla rahat johonkin kannattamattomaan toimintaan tukina
Vastapalloon:
- Kyllä mutta yhtälailla jenkeissäkin omistetaan (nyt siis pakko olla sen verran juntti että en osaa yhtään sanoa miten muualla maailmassa liikutaan, jenkeissä se on de facto, mutta omat anekdootalliset kokemukset Euroopasta ja esim. Ausseista ovat sellaisia että etenkin isoissa kaupungeissa ollaan aika sisäänpäinkääntyneitä noin maantieteen suhteen), ero on ehkä siinä miten helposti omistusasuntoa halutaan vaihtaa ja miten hankalaksi se koetaan mutta toisaalta toki myös sitten taas juuri se että pl. pk-seutu, asuntomarkkina on jähmeä joten myöskään asuntojen vaihtuvuus on heikkoa -> ihan sama muna&kana koska ilman toista ei synny toista. Tietenkin juuri varainsiirtoveroilla yms. vaihtamisesta tehdään kallista ja vähemmän houkuttelevaa.
- Niinpä, tuo on oikeasti merkittävä "ongelma" ja ehkä suurin yksittäinen syy miksei tällainen pk-seudun ylemmän keskiluokan pariskunta kovinkaan helposti muuta minnekään muualle kun vaikka yksi tehtaanjohtajan pesti Tohmajärveltä löytyisikin, niin puolisolle on tarjolla lähinnä ryyppäämistä (tai lahjavirka kunnalta, jotka nekin lienevät kadonneet sitten 80-luvun). Mitä siis tehdä tämän asian ratkaisemiseksi koska samalla lailla kyse on muna&kana-ongelmasta ja reaalisesti Suomessa on ehkä 4 keskusta (Turku, Tampere, Oulu ja PK) jossa korkeakoulutettu pariskunta voisi realistisesti olettaa työllistyvänsä kohtalaisella vaivalla yksityiselle sektorille ja Turkukin on ehkä hiinä ja hiinä.
- Kyllä, mutta kyse olikin siitä että loppukädessä niin kauan kuin ihmisiä syntyy muuallakin kuin asutuskeskuksissa, on vain veteen piirretty raja mikä sitten on asutuskeskus ja missä menee se kipuraja jota kannattaa ylläpitää ja mitä ei (ja sitten kun vielä soppaan ottaa elämisen kulut, ollaankin jo paljon haastavammassa tilanteessa koska esim. pk-seudunkin kohdalla suomalaisella palkkatasolla ja verotuksella optimi on ehkä ylitetty alemman keskiluokan osalta). Mutta noin asenteellisesti, Kepu kuitenkin teoriassa yrittää mahdollistaa mobiliteettia juuri siten että ajaa hajautusta ja alueellistamista siinä missä ääripäässä taas halutaan keskittää kaikki jonka lopputulos on mahdollisesti vieläkin heikompi liikkuvuus ja pahimmillaan sitten vielä keskusten epätasapainon takia segregaatio voimistuu.
Yhä, näkisin kuitenkin että niin kauan kuin kaikki alueellistaminen epäonnistuu, on turhan yksioikoista vain syytellä maalaisia siitä etteivät muuta työn perässä.