Hallitus 2015–? Kolme ässää, sinivalkoinen hätätilahallitus?

[sinikettu]

Ensinnäkin tuo 195€ koskee vain todella harvaa ja juurikin Kuopion opiskelija-asuntosäätiön asunnoista. Mikäs on tilanne yleensä koko maassa? Surkea! Lisäksi noilla ei riitä edes asuntoja kaikille. Tähän sitten vielä kuule päälle se että sun 1500mk oli yksiöstä, nyt samalla summalla voi ehkä päästä soluun jossain Helsingissä ei tuolla n. 250€/kk summalla pääse edes sinne. Ja nyt puhutaan siis opiskelijoiden asumisesta, ei työttömistä, eläkeläisistä yms. jotka ei voi pyytää joltain kuopakselta asuntoa.

Ihan tilastollisen datan mukaan, ollaan menty aivan järkyttävään suuntaan, kun samaan aikaan muualla elinkustannukset ovat pystyneet joustamaan, niin asunnoissa on elinkustannukset suorastaan räjähtäneet käsiin ja mitään loppua ei tälle näy.

Kyllä mä väittäisin, että köyhille löytyy Helsingin ulkopuolella käytännössä aina 300-350 euron pintaan asuntoa. Huoneita vuokrataan jatkuvasti kaksioista, kolmioista tai soluista tuohon hintaan vaikka Torin kautta. Jos muu ei onnistu, niin henkilö voi itse vuokrata kaksion tai kolmion ja hankkia siihen kämppiksen.

 

[dana77]

Ensinnäkin tuo 195€ koskee vain todella harvaa ja juurikin Kuopion opiskelija-asuntosäätiön asunnoista. Mikäs on tilanne yleensä koko maassa?

Porissa hinnat näyttävät lähtevän 227€:sta:
http://www.porinyhasunnot.fi/Peräsimentie_1
(tarkistin tuon kun ajattelin aluksi epähuomiossa, että väännän tässä Porilaisen kanssa, mistä lieneekään ajatusvirhe johtunut)

Hämeenlinna: solut alkaen 264,00 €
Forssa: solut alkaen 228,00€
Riihimäki: solut alkaen 235,00€
Etusivu  |  HOPS - Hämeenlinnan seudun Opiskelija-asuntosäätiö - Opiskelija-asunnot Hämeenlinna, Riihimäki, Forssa

Yksiöstä ja mahdollisesti soluakin edullisempi tapa olisi ollut vuokrata kaksio tai kolmio puoliksi tai kolmestaan. Tällöin tuhat markkaa olisi ollut realismia.

Jos maalitolpat halutaan siirtää Helsinkiin niin voidaan päästä tilanteeseen, jossa opiskelija joutuu ottamaan opintolainaa että pääsee ryyppämään. Sekä asunnot, että ravintolat ovat kalliimpia.

Minä väittäisin että mulla jonkunmoinen käsitys on näistä yksiöiden hinnoista ja vuokrasummista, sillä olen pariinkin otteeseen sellaista sijoitusasunnoksi harkinnut. Periaatteessa ansioiden puolesta tuo olisi ok, mutta olen ETF:iä pitänyt riskittömämpinä ja ennen kaikkea vaivattomimpana vaihtoehtoina. Näistä olen sijoitusketjuissa ennenkin kertoillut. Se on jäänyt mainitsematta, että yksi syy miksi en ole lähtenyt hommaan että pidän nykyistä järjestelmää moraalittomana ja jos tuloni riippuisi siitä, niin sen vastustamisen kynnys kasvaisi. Tästä voitaisiin siis käyttää nimitystä omantunnon tai periaatteen syy.

 

[Ollakseni]

Kontulassa HOASin solussa asustellessa voin kertoa että 256e kuussa riittää vuokraan ja sähkömaksuun. Kontulassa on mukavaa asua.

 

[ipaz]

Miksi opiskelijan pitäisi pystyä asumaan yksin omassa asunnossa? Itse asuin 3/4 opiskeluajastani kimppakämpässä, kun ei ollut varaa pelkästään omaan asuntoon. Tuntuu että todella moni opiskelija ei kelpuuta muuta kuin oman asunnon ja täällä Tampereella rakennetaankin nykyään yksiöitä soluasuntojen sijaan. Ja kun mennään Suomen rajojen ulkopuolelle, niin opiskelijat asuvat joko kampuksen asuntoloissa tai kotona. Suomessa on törkeän hyvät (ja samalla valtiolle kalliit) opiskelumahdollisuudet asumisineen aterioineet päivineen.

 

[BlackWolf]

Porissa hinnat näyttävät lähtevän 227€:sta:
http://www.porinyhasunnot.fi/Peräsimentie_1
(tarkistin tuon kun ajattelin aluksi epähuomiossa, että väännän tässä Porilaisen kanssa, mistä lieneekään ajatusvirhe johtunut)

Hämeenlinna: solut alkaen 264,00 €
Forssa: solut alkaen 228,00€
Riihimäki: solut alkaen 235,00€
Etusivu | HOPS - Hämeenlinnan seudun Opiskelija-asuntosäätiö - Opiskelija-asunnot Hämeenlinna, Riihimäki, Forssa

Yksiöstä ja mahdollisesti soluakin edullisempi tapa olisi ollut vuokrata kaksio tai kolmio puoliksi tai kolmestaan. Tällöin tuhat markkaa olisi ollut realismia.

Jos maalitolpat halutaan siirtää Helsinkiin niin voidaan päästä tilanteeseen, jossa opiskelija joutuu ottamaan opintolainaa että pääsee ryyppämään. Sekä asunnot, että ravintolat ovat kalliimpia.

Minä väittäisin että mulla jonkunmoinen käsitys on näistä yksiöiden hinnoista ja vuokrasummista, sillä olen pariinkin otteeseen sellaista sijoitusasunnoksi harkinnut. Periaatteessa ansioiden puolesta tuo olisi ok, mutta olen ETF:iä pitänyt riskittömämpinä ja ennen kaikkea vaivattomimpana vaihtoehtoina. Näistä olen sijoitusketjuissa ennenkin kertoillut. Se on jäänyt mainitsematta, että yksi syy miksi en ole lähtenyt hommaan että pidän nykyistä järjestelmää moraalittomana ja jos tuloni riippuisi siitä, niin sen vastustamisen kynnys kasvaisi. Tästä voitaisiin siis käyttää nimitystä omantunnon tai periaatteen syy.

Minä en nyt ymmärrä miten Hämeenlinna tähän keskusteluun tuli mukaan, mutta ihan miten vain. Kyllä minä olen erittäin hyvin perillä että paljoko on soluasuntojen hinta ja miten se on kehittynyt, kun on tullut oltua kahdessa eri soluasunnossa HOAS:illa (myös markka aikaan) ja Lappenrannassa asuessa on monet opiskelukaverit yms. muut kaverini LOAS:in asujaimistossa, tälläkin hetkellä pitkälti toista kymmentä tapausta.

Asuntojen vuokrat on raketoineet viimeisen 20 vuoden aikana, suhteessa siihen että ne vuokratalot on valmistuneet monessa paikkaa jo ennen tuota. Ilman noita opiskelija-asuntosäätiöitä, jotka ovat mahdollistaneet noiden hintojen pysymisen edes kohtuu maltillisina (vaikka niissäkin korotukset on olleet kohtuu kovia), niin olisi opiskelijat aivan kusessa ja tämän maan lähtökohta kaikkien saatavilla olevasta koulutuksesta ei toteutuisi.

Eikä tässä tarvitse maalitolppia siirtää, kuten jo mainitsin niin tilanne on sellainen, että opiskelija voi joutua jopa solusta maksamaan sellaista summaa että kaikki tuet menee siihen. Tälläkin hetkelä on HOASilla enemmän porukkaa jonossa kuin on kämppiä. Siellä ei sillon paljoa valita, että minkälaisen vuokran haluat maksaa. Sama pätee muuallekkin, että aina sitä voi sanoa että se maksaa sen 150€, jos niitä on yksi edes olemassa, mutta entäs kun kysyjiä olisi 5000 tuolla hintaa? Mikä on silloin totuus? Jo se sun eka Porin vertaus oli suoraan että haitari oli 195- 400€ sama pätee muuallekkin ja se ei useinkaan ole opiskelijan oma valinta minkä noista ottaa. Yksiöt on sitten jossain 350€ jälkeen hinnassa noilla ja siinä on sitten taas markkinahintoihin matkaa sentään 100- 150€.

 

[TosiFani]

Miten inflaatio syö vuokran korotuksia? Vai mitähän sä nyt tällä oikein tarkoitat, että inflaatio syö? Inflaatio tee muuta kuin syö köyhien ostovoiman ja samaan aikaan vuokrat sen kus nousee, tuet ei nouse ja koko ajan pitää köyhien maksaa aina vain isompi osa siitä vuokrastaan. Sä retostelet vuoden 2000 opiskeluillasi, mutta ei nykyaikana ole mitään 1500 markan vuokria. Tuolla ei saa nykyaikana soluakaan vuokralle, vaan jopa opiskelijat maksaa 400-500€/kk ja se on kyllä ihan kaikki mitä ne kuussa saa tukia tililleen. Sama vuokranmäärä koskee myös työttömiä ja eläkeläisiä, kun sä voit ihan vapaasti tutkia haluamasti lähteestä vuokrien määrää ja se määrä on aivan järkyttävä suhteessa saatuihin tuloihin ja tuo suhteellinen määrä vaan kasvaa ja kasvaa aivan järkyttävällä vauhdilla. Se on suurin surkeuden aiheuttaja tässä maassa, nimittäin vuokranantajien ahneus. Se 1970 rakennettu paskanen gyprok-talo kun ei kuole inflaatiosta, vaan halpenee, mutta siitä haluttavat tulot ne kasvaa joka vuosi tuhotonta tahtia.

Tähän on muuten puuttunut jopa EU, mistä tuli suora nootti tämän hetken köyhimpien tilasta ja että tukien minimitaso pitäisi nykyisellä hintatasolla olla Suomessa yli 900€/kk, mitä se ei ole nähnytkään.

Porissa löytyy yksiöitä 300 - 400€/kk ja saunallisia rivitalo kaksioita noin 600€/kk

 

[tosiasia]

Vuokratasot ovat edelleenkin otettu huomioon ostovoimassa, joten ei niitä ole tarvetta toiseen kertaan käsin laskea ja huomioida.

Olemme käyneet jo tilastoista läpi työmarkkinatukea ja niistä voi todeta, että se ei ole edes vuoden 2013 tasolla nykyään, vaikka edes inflaatiota ei huomioida. Asumistuki on sitä vastoin noussut, mutta omaa maksettavaa siitäkin jää nykyään yhä enemmän keskimäärin vähimmäistukien varassa eläville. En todellakaan ymmärrä miten tallaisten tukien varassa elävien ihmisten kohdalla voi puhua ostovoimankasvusta?

 

[dana77]

Olemme käyneet jo tilastoista läpi työmarkkinatukea ja niistä voi todeta, että se ei ole edes vuoden 2013 tasolla nykyään, vaikka edes inflaatiota ei huomioida. Asumistuki on sitä vastoin noussut, mutta omaa maksettavaa siitäkin jää nykyään yhä enemmän keskimäärin vähimmäistukien varassa eläville. En todellakaan ymmärrä miten tallaisten tukien varassa elävien ihmisten kohdalla voi puhua ostovoimankasvusta?

Tämä keskustelu alkaa olla käyty, kun enää ei mitään uutta pöytään tule.
Tuossa työmarkkinatuen kehittyminen ja hyvin samalla tasolla se on.
https://pbs.twimg.com/media/C_jjPbuXUAELcmW.jpg
Jos tuo ei riitä, niin lue vaikka tuo juttu miten noita lasketaan, niin joko ymmärrät tai sitten et. Siellä on huomioitu veronalennukset, verotuksen tuloluokkien inflaatiotarkastukset, sairasvakuutuksen päivärahamuutokset ja työttömyysvakuutusmaksujen muutokset.
Näitä toiset ihmiset laskevat ammatikseen, joten ei ole mitään järkeä koittaa noita amatööri- ja mutupohjalta haastamaan.
Talouskehityksen ja politiikkamuutosten vaikutus esimerkkiperheiden ostovoimaan

 

[tosiasia]

Tämä keskustelu alkaa olla käyty, kun enää ei mitään uutta pöytään tule.

Tältä tosiaan vaikuttaa ja mielestäni köyhien rikastumisväitteesi on edelleen aika hataralla pohjalla, ainakin vähimmäistukien saajien osalta. Lopuksi vielä sitten syytät "mutuilusta" kun yrittää esittää Kelan tilastoihin pohjautuvia lukuja.

Itselläni on kyllä aavistus mistä se aluksi esittämäsi tilasto köyhien rikastumisesta voisi johtua ja esitän sen nyt "mutuna". Siinä yksinkertaisesti köyhyyden määritelmä on aika laaja ja köyhyysraja on nostettu ylöspäin. Köyhäksi voidaan silloin laskea vaikka täysin työssä oleva ihminen, jolla vain tulot eivät ylitä tiettyä rajaa. Näiden "työssäkäyvien köyhien" palkkojen kasvaessa kohtuullisesti, voi muodostua harha, että kaikki köyhät rikastuvat. Rikastuminen koskee silti vain "työssäkäyviä köyhiä", ei köyhimpiä eli pelkillä tuilla eläviä.

Kiitokset kaikesta huolimatta keskustelusta dana77. Itselleni riitti kuitenkin myös tämä aihe tällä kertaa.

 

[Tadu]

Suhteellisen köyhyyden raja on hyvä mittari silloin kun se tukee omaa agendaa, mutta muuten se ei näytä kelpaavan.

 

[dana77]

Tältä tosiaan vaikuttaa ja mielestäni köyhien rikastumisväitteesi on edelleen aika hataralla pohjalla, ainakin vähimmäistukien saajien osalta. Lopuksi vielä sitten syytät "mutuilusta" kun yrittää esittää Kelan tilastoihin pohjautuvia lukuja.

Ei tuo ole minun väitteeni. Tuo on palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkimustulos/tilastokeskuksen eli fakta. He huomioivat laskelmassaan paljon muutakin kun jonkun yksittäisen Kelan indikaattorin johon takerrut, kuten sinulle linkkasin. Sellaiseen hirttäytyminen on mutuilua. Toisekseen ei tuossa ole väitetty, että opiskelijoiden ostovoima olisi kasvanut.

Itselläni on kyllä aavistus mistä se aluksi esittämäsi tilasto köyhien rikastumisesta voisi johtua ja esitän sen nyt "mutuna". Siinä yksinkertaisesti köyhyyden määritelmä on aika laaja ja köyhyysraja on nostettu ylöspäin. Köyhäksi voidaan silloin laskea vaikka täysin työssä oleva ihminen, jolla vain tulot eivät ylitä tiettyä rajaa. Näiden "työssäkäyvien köyhien" palkkojen kasvaessa kohtuullisesti, voi muodostua harha, että kaikki köyhät rikastuvat. Rikastuminen koskee silti vain "työssäkäyviä köyhiä", ei köyhimpiä eli pelkillä tuilla eläviä.

WTF. Tilastossa on eritelty Työmarkkinatuella olevat työttömät, ansiosidonnaisella olevat työttömät ja eläkeläispariskunnat.
Pidän melko todennäköisenä että työssäkäyviä ihmisiä ei lasketa työttömiksi tai eläkeläisiksi. Yksinhuoltajistakin on toki oma tilastonsa ja siinä on varmasti työssäkäyviä mukana. Sivuhuomiona todettakoon, että ansiosidoinnaisella olevista osa ansaitsee enemmän kuin pienituloisimmat työssäkävijät, eli heitäkään ei huono-osaisina voida pitää.
http://www.labour.fi/wp-content/uploads/2017/09/Esimerkkiperheet7200917-711x596.jpg

Tai jos viittaat alimmat desiilin tulojen kehittymiseen, niin Suomessa työsskäyäät eivät alimpaan kymmenykseen mahdu. On täällä työttömiä, opiskelijoija ja eläkeläisiä sen verran. Olisi hienoa jos näin EI olisi, sillä tadun tulkintakin näytti osuneen.

Toki tilastossa olisi mukana voinut olla opiskelijat (ja sairaseläkeläiset), jolloin se olisi ollut kattavampi.

 

[tosiasia]

Tai jos viittaat alimmat desiilin tulojen kehittymiseen, niin Suomessa työsskäyäät eivät alimpaan kymmenykseen mahdu. On täällä työttömiä, opiskelijoija ja eläkeläisiä sen verran. Olisi hienoa jos näin EI olisi, sillä tadun tulkintakin näytti osuneen.

Toki tilastossa olisi mukana voinut olla opiskelijat (ja sairaseläkeläiset), jolloin se olisi ollut kattavampi.

Täytyy vielä hieman korjata, vaikka jankkaamiseksihan tämä menee, jos et näe itse mitään ristiriitaa esitetyissä asioissa. Keskustelun aluksi linkittämässäsi tilastossa puhuttiin juuri alimmasta desiilistä (n.0,5 miljoonaa ihmistä) ja köyhistä. Tilastokeskuksen mukaan esimerkiksi työttömiä on n.200 000 ja takuueläkeläisiä n.100 000. Mistä tulevat loput, jos opiskelijatkin puuttuvat sieltä? Työttömätkin saavat tienata nykyisin 300€/kk, ilman että se vaikuttaa tukiin, eli heillä voi olla palkkatuloja ja osa-aikatöitä, jos tulkinta sen sallii. Alla olevasta jutusta selviää myös tilastokeskuksen köyhyysmääritelmä: "Suomessa ei ole virallista kansallista pienituloisen tai köyhyysrajan määritelmää, mutta Tilastokeskuksen mukaan pienituloisiksi voidaan laskea ne, jotka ansaitsevat kuukaudessa 60 prosenttia kaikkien kotitalouksien käytettävissä olevien rahatulojen mediaanitulosta. Tilastojen kohdalla on kysymys aina siitä rajanvedosta. Joku selityshän sille on löydyttävä, jos tukien pohjalta näkee selvästi köyhtymisen vähimmäistukien saajien kohdalla, että miksi se ei jossain tilastossa näy. Eikä tämä tarkoita, ettei tilastokeskuksen tilasto köyhien rikastumisesta voisi olla faktaa heidän asettamillaan rajoilla. Mielestäni se on kuitenkin pahasti harhaanjohtava. Saat toki olla erimieltä ja taidat ollakin.

Tässä menee suomalainen köyhyysraja – pärjäisitkö sinä? | Helsingin Uutiset

 

[dana77]

Täytyy vielä hieman korjata, vaikka jankkaamiseksihan tämä menee, jos et näe itse mitään ristiriitaa esitetyissä asioissa. Keskustelun aluksi linkittämässäsi tilastossa puhuttiin juuri alimmasta desiilistä (n.0,5 miljoonaa ihmistä) ja köyhistä. Tilastokeskuksen mukaan esimerkiksi työttömiä on n.200 000 ja takuueläkeläisiä n.100 000. Mistä tulevat loput, jos opiskelijatkin puuttuvat sieltä?

Ei opiskelijat puutu tilastokeskuksen luvuista vaan palkansaajajien graafissa ei ole heille omaa lukuaan.
Suomessa on työllisyysaste 67,7% eli 32.3% 15-64 vuotiaista ihmisistä ei ole töissä. Siihen kuuluvat niin opiskelijat, työttömät, sairaseläkeläiset, kotiäidit ja syrjäytyneet yksilöt jotka eivät työtä hae. Toki joukossa on ansiosidonnaista ja muita sosiaalisia tukimuotoja saavia ettei kaikki heikoimmin pärjäävään desiiliin mahdu.

Alla olevasta jutusta selviää myös tilastokeskuksen köyhyysmääritelmä: "Suomessa ei ole virallista kansallista pienituloisen tai köyhyysrajan määritelmää, mutta Tilastokeskuksen mukaan pienituloisiksi voidaan laskea ne, jotka ansaitsevat kuukaudessa 60 prosenttia kaikkien kotitalouksien käytettävissä olevien rahatulojen mediaanitulosta.

Kotitalouksien mediaanitulo on koko suomessa 23 000€ eli siitä 60% on lähes 14 000 vuodessa eli 1150€ kuussa. En minä tiedä mitä tuollaisella määritelmällä tehdään, mutta ei se ainakaan synoyymi ole köyhälle. Westendissä mediaanitulo on yhdellä aikuisella 31 200€ eli kahden aikuisen kotitalouksissa se olisi 64 200€ (tämä ei toki ole virallinen tapa laskea kotitaloutta). Niinpä Westendissä pienituloisuuden raja menee 38 520 eurolla vuodessa eli 3210€ kuussa.

Joku selityshän sille on löydyttävä, jos tukien pohjalta näkee selvästi köyhtymisen vähimmäistukien saajien kohdalla, että miksi se ei jossain tilastossa näy.

Ja missähän tämä selvä köyhtyminen näkyy?

 

[tosiasia]

Ja missähän tämä selvä köyhtyminen näkyy?

Aiemmassa keskustelussamme. Kiitos vielä kommenteista ja hyvät jatkot.

 

[dana77]

Aiemmassa keskustelussamme. Kiitos vielä kommenteista ja hyvät jatkot.

Siis siinä että teit omat laskelmasi huomioimatta sairausvakuutusmaksuja, verorahojen inflaatiotarkastuksia ja monia muita muuttujia tuijottaen vain euromääräistä työttömyyspäivärahaa? Okei

 

[TosiFani]

Työttömät lähtevät itse puolustamaan etujaan, kun muita puolustajia heillä ei ole. Satakunnan Kansassa oli hyvä juttu siitä, kuinka tärkeä työttömien asia on vasemmistolle.

Jari Myllykoski nukahti - Satakunnan Kansa

Niin, ei kai oppositio asemassaan voi kun vastustaa jotain asiaa, vai esitätkö, että oppositio(johon kuuluu myös oletettu vasemmisto) ei ole tätä viritelmää ääneen muutettavaksi vaatinut? Siksi on luonnollista, että kansalaisilla on myös olemassa väylä jota hallituksenkin on viisasta kuulostella. Mitä tulee tuohon oletukseen, että pelkästään työttömät tänään olisi näkemystään avanneet, niin meitin postilla on äänensä käyneet antamassa asialle niin herrat kuin narrit, joista yksikään ei ole työtön. Kansa on oikeudenmukaisempaa kuin saatat ajatellakaan.

Siirretään tämä keskustelu oikeaan ketjuun.

Kyse on mielikuvasta mikä syntyy, kun vasemmiston edustaja nukkuu tai valitsee kaupunginvaltuuston kokouksen, kun äänestetään työttömien asiasta. Työttömät ovat passiivisia äänestäjiä, ei heidän asioihin kannata aikaa tuhlata.

Työttömien aktivointi on positiivinen juttu, minusta jollakin tavalla vastikkeellinen sosiaaliturva on parempi, kuin rahan maksaminen makaamisesta. Usein kuulee sanottavan, ettei työttömän kannata mennä töihin, koska siitä ei ole taloudellista hyötyä. Tämä väite on absurdi, töissä käymisestä on aina taloudellista hyötyä, ainakin yhteiskunnalle. Työttömyysturva kuuluu työttömille, ei niille joille on työtä tarjolla. Tässä aktivointimallissa on varmasti ongelmia, toivottavasti sitä kehitetään eikä vain palata vanhaan.

 

[godofthunder]

@TosiFani , siinämielessä samaa mieltä, että työttömien aktivointi kannattaa, mutta tämä nykyinen himmeli on aikamoinen fiasko. Nythän koko aktiivisuus oksennetaan te-keskusten ja kassojen niskaan. Ymmärtäisin hyvin tuon pakottamisen koulutuksiin, jos myös niihin käytettäviä määrärahoja myös lisättäisiin. Jo nyt on se tilanne, että kaikki halukkaat eivät kursseille mahdu. Sama tilanne on noiden työpaikkojen kanssa. Pahimmillaan ihmiset joutuvat maksamaan siitä, etteivät edes voi vaikuttaa omaan tilanteeseensa millään tavalla.

Itse odotin, että pätkätöiden tekemistä olisi helpotettu, sekä byrokratiaa karsittu isolla kädellä. Tällä hetkellä suurin syy tekemättömään pätkäduuniin on järjetön byrokratia; ei kukaan vaan jaksa nähdä vaivaa. Itsekään en viitsisi tehdä viikkoa duunia, jotta saa tapella kolme viikkoa byrokratian kanssa...

 

[Jymäkkä]

@TosiFani , siinämielessä samaa mieltä, että työttömien aktivointi kannattaa, mutta tämä nykyinen himmeli on aikamoinen fiasko. Nythän koko aktiivisuus oksennetaan te-keskusten ja kassojen niskaan. Ymmärtäisin hyvin tuon pakottamisen koulutuksiin, jos myös niihin käytettäviä määrärahoja myös lisättäisiin. Jo nyt on se tilanne, että kaikki halukkaat eivät kursseille mahdu. Sama tilanne on noiden työpaikkojen kanssa. Pahimmillaan ihmiset joutuvat maksamaan siitä, etteivät edes voi vaikuttaa omaan tilanteeseensa.

Eikö töiden ja koulutusten hakeminen, eli aktiivisuus, riitä? Minusta aktivointi on hyvä juttu, vaikka varmasti systeemissä on kehittämistä vielä. Pitää kuitenkin riittää, että ihminen yrittää. Toisaalta myös korkea aika loppua sen, että työttömyyskirvaus on saavutettu etu ilman aikomustakaan työllistyä.

 

[godofthunder]

Eikö töiden ja koulutusten hakeminen, eli aktiivisuus, riitä? Minusta aktivointi on hyvä juttu, vaikka varmasti systeemissä on kehittämistä vielä. Pitää kuitenkin riittää, että ihminen yrittää. Toisaalta myös korkea aika loppua sen, että työttömyyskirvaus on saavutettu etu ilman aikomustakaan työllistyä.

Kyllä, mun mielestä pitäisi riittää. Varsinkaan kun niitä ei ole tarjolla kaikille halukkaille. Tosin, jotain pitää tehdä myös tuolle lonnimiselle...

 

[TosiFani]

Kyllä, mun mielestä pitäisi riittää. Varsinkaan kun niitä ei ole tarjolla kaikille halukkaille. Tosin, jotain pitää tehdä myös tuolle lonnimiselle...

Pitkäaikaistyöttömien ryhmä pitäisi käydä läpi, siirtää osa eläkkeelle ja määritellä osa tukityöllistettäviksi. Näitä ryhmiä ei pitäisi kiusata millään aktivointisuunnitelmilla.

 

[godofthunder]

Pitkäaikaistyöttömien ryhmä pitäisi käydä läpi, siirtää osa eläkkeelle ja määritellä osa tukityöllistettäviksi. Näitä ryhmiä ei pitäisi kiusata millään aktivointisuunnitelmilla.

Ja tarkastaa, moniko on edes markkinoiden käytettävissä. Etteivät satu olemaan vaikkapa töissä tai kuollut. Mutta koskapa sitä kukaan omia virheitä tunnustaa..

 

[Warrington]

Minusta aktivointi on hyvä juttu, vaikka varmasti systeemissä on kehittämistä vielä. Pitää kuitenkin riittää, että ihminen yrittää. Toisaalta myös korkea aika loppua sen, että työttömyyskirvaus on saavutettu etu ilman aikomustakaan työllistyä.

Samaa mieltä. Niitä pitkäaikaistyöttömiä joilla ei ole ollut aikoihin aikomustakaan aktivoitua tai hakeutua töihin, taitaa olla oikeasti paljonkin, ja näitä ''makaan sohvalla 24/7 koska evvk'' työttömiähän tässä yritetään etenkin aktivoida, sekä ehkäistä sitä ettei työttömät valahtaisi sinne pitkäaikaiseen työttömyyteen. Suomessa ajatellaan ettei täällä ole mikään pakko tehdä töitä ''jos siitä ei ole tarpeeksi hyötyä itselle''. Ei se ihan suoraan noinkaan voi mennä, vaikka kyseessä olisi lyhyt keikkatyö, niin siitäkin työntekijä maksaa verot ja on näin hyödyllinen yhteiskunnalle, ja tosiaan sen 300e saa tienata ennen kuin lähtee edes Kelan työttömyystuet. Voin myös kokemuksesta sanoa, että ihmiselle tekee yleensä hyvää tehdä edes jonkinlaista, ja jonkin verran duunia. Monet työttömät häpeävät sitä asemaansa, ja jo pätkätyötkin on niitä joista voi jokainen tuntea jo pientä ylpeyttä,

Kaiken aktivointia vastustavan kitinän jälkeen kun kuulin prosentin jolla työttömyysetutta passiivisilta leikataan, niin olin aika äimänä. Esim. työmarkkinatuessa puhutaan bruttona noin 30 eurosta. Hui kamala, kuinka ihmiset nyt säilyy hengissä ilman sitä mahdollista noin 30 euroa. Ymmärrän että kyse on paljolti myös periaatteesta, mutta ymmärtäkää ihmiset myös se, että tässä ei ole tarkoituksena ruoskia kaikkia työttömiä, vaan ideana taustalla on saada ne täysin passiivisiksi valahtaneet sohvalla piereskelijät edes jollain tavalla aktivoitumaan, ja tulemaan osaksi yhteiskunnan työllistäviä palveluita.

Hiottavaa tuossa mallissa on, ja toivottavasti sitä myös hiotaan. Sipilän hallitus on kerännyt järkyttävät määrät kritiikkiä, mutta nostan hattua heille näistä kipeistä päätöksistä. Niitä löysämuna-hallituksia on ollut jo aivan liikaa, ja viimeisin hallitus ei uskaltanut tehdä niitä monia uudistuksia, joita olisi pitänyt tehdä jo ajat sitten. Suomen talous on kuralla, ja tarvitaan paljon kovia keinoja, ja työttömät jotka ovat yhteiskunnan kädestä syöviä, ovat yksi joita voi hieman tönäistä eteenpäin. Ja vaikka hallitusta ja etenkin Keskustaa onkin hirveästi mollattu, niin tulostakin on saatu aikaan: ”Talouskasvu tarttui työmarkkinoillekin” - tuoreet tilastot kertovat, että työttömien määrä on laskenut selvästi Ei mitään hirveitä parannuksia vielä, mutta jokainen myös varmasti ymmärtää miten kauan isolla laivalla kestää tehdä pienikin käännös.

Itse odotin, että pätkätöiden tekemistä olisi helpotettu, sekä byrokratiaa karsittu isolla kädellä. Tällä hetkellä suurin syy tekemättömään pätkäduuniin on järjetön byrokratia; ei kukaan vaan jaksa nähdä vaivaa. Itsekään en viitsisi tehdä viikkoa duunia, jotta saa tapella kolme viikkoa byrokratian kanssa...

Tämä on juuri mielestäni väärä asenne. ''En tee pätkäduunia koska joudun nähdä työn lisäksi vähän ylimääräistä vaivaa..''. Kerroppa mitä tuo byrokratia konkreettisesti tarkoittaa? Olen itse ollut osa-aikaisena, ja tuolloin joutuu lähettämään KELA:an työsopimuksen, ja palkkakuitit. Nuo molemmat voi lähettää netin kautta, eli vaiva on todella pieni. Myönnetään että kun aloitin osa-aikaisena, niin oli ongelmaa saada KELA:n kanssa työttömyysajan ilmoitukset kulkemaan jokseenkin käsikädessä palkkakuittieni kanssa, tuon ongelman ratkettua, vaivat ovat olleet oikeasti pieniä. Varmaan joillain on isompaakin byrokratiaa ollut, niistä olisi mukava kuulla lisää.

 

[Uuhis #97]

Itse kaipaisin myös työnantajille sitä keppiä, lähdetään vaikka velvoitteesta vastata kaikille vakavasti otettavan työhakemuksen lähettäneille.

 

[godofthunder]

@Warrington tuon on se juuri, mitä ajoin takaa. Tuon osa-aikaisen duunin aloittamisessa on hirveä byrokratia, mikä saattaa pelottaa porukkaa aika pahasti. Parempi puolisko työskentelee freelancerina tehden tanssia, sekä tanssin opetusta samaan aikaan. Hän haki aikoinaan soviteltu päivärahaa, ja kassaan lähti kirjekuori, mikä sisälsi pyöreästi 70 arkkia kaikenlaisia selvityksiä ja todistuksia. Hakemuksen käsittelyssä meni reilu kuukausi. Juuri tuota byrokratiaa tarkoitin, eikä onneksi tarvinnut asioia Kelan kanssa muista tuista. Tuota kun saataisiin purettua, niin varmasti porukka lähtisi helpommin tekemään pätkiä.

 

[teroz]

Kansalaisaloitteen tekijä on ollut 9v työttömänä PK-seudulla. Nyt hän aktivoitui vastustamaan aktivointiaan ja AY liike huutaa lakkoa.