Väitänkin että pienissä yrityksissä joustetaan jo nyt, puolin ja toisin, isoissa ei.
Yhtä järjetöntä on Häkämiehen ajama ostovoiman totaalinen tappaminen, varsinkin kulutuksesta elävien yrittäjien kannalta. Jotain muuta kiitos, kuin tätä "kyllä pienemmälläkin toimeen tulee" skeidaa. Edelleen odotan vastausta siihen, että mitä kokoomuslaiset tekee näille matkailu ym.. yrittäjille, kun iso luuta lakaisee? Tai eipä siinä muuta tarvi tehdä, kuin lähetellä adresseja hautajaisiin, kun köysi alkaa käydä kaupaksi kuin ysärillä konsanaan.
Etkö nyt ymmärrä, että ei tuo kelamaksu ollut se pointti? Se oli vaan ilmeisen hyvä potku perseelle, kun näitä reaktioita seuraa. Eli Lindström haluaa sen sopimuksen, mutta ei hyväksy sitä, että se tapahtuu Häkämiehen sanelemana. Vaan että jos tätä sopimusta ei synny, niin paskaa tulee käteen myös työnantajapuolelle. Ihan reilua tuo on, puukko olkoon sitten molempien kurkulla.
Tämähän se ongelma globaalissa järjestelmässä on. Kun ihmiset eivät kohtaa, taistelut käydään ideoiden tasolla.
Jos pomo ja duunarit näkevät toisensa ihmisinä ja ymmärtävät, että joustaminen on kummankin etu, on joustaminen paljon luonnollisempaa.
Inhimillisyyden katoaminen johtaa myös ymmärryksen ja joustamisen katoamiseen.
Missään tapauksessa duunarin ei kannata enää suurissa yrityksissä joustaa. Ne joustot näkyvät johdon palkoissa, eivät duunarin työllistymisessä.
Ostovoiman kasvu pitkällä tähtäimellä pitää tulla nimenomaan työllisyyden kasvusta, ei palkankorotuksista tai edes veronalennuksista. Lyhyellä tähtäimellä työajan pidennys lisää työttömyyttä, ainakin teoriassa, pitkällä tähtäimellä se parantaa sitä koska yritykset ovat kilpailukykyisempiä.
Jos JL halusi esittää jonkun pointin niin hän teki sen vitun tyhmästi, KELA-maksun palauttaminen heikentää suoraan työllistämiskykyä ja sitä kautta ostovoimaa. Olisi valinnut paremman esimerkin pointilleen.
Järventaukselta kysyttiin A- studiossa miten tuo Kela-maksun poistaminen yrityksiltä on parantanut työllistämistä niin vastaus oli että mutta kun taantuma. Väitän että tämä kilpailukykyhypyn työaikaa pidentämällä käy samalla tavalla eli hyöty on plus miinus nolla. Jos sadan tunnin työajan pidennyksestä seuraa automaattisesti viiden prosentin parannus kilpailukykyyn niin syön hatullisen mustaa.
No ei varmasti seuraa mitään automaattisesti ja tuo etuhan tulee ensisijaisesti työvoimakustannuksista jotka eivät ole juuri missään alalla muodostamassa kaikkia yrityksen kustannuksia.
Se on yksi askel jolla saavutettaisiin kilpailukykyparannus.
En tiedä minkä eurooppalaisen maan kokemuksista puhut, mutta aika monessa maassa on käytössä ns. 13 kuukauden palkka joka käytännössä vastaa Suomen lomarahaa. Ja ei minulla ole Suomessakaan ollut vaikeuksia pitää lomiani milloin haluan.Joo, mutta ylimääräinen raha se on siitä huolimatta. Voitaisiin ottaa Euroopasta (taas kerran) mallia ja kopioida vuosilomasysteemi sieltä. Saat käyttöösi X määrän palkallisia lomapäiviä, kuitenkin vähintään neljä viikkoa plus pyhät, ja saat käyttää ne aikavälillä tammikuu-joulukuu niin kuin sinua huvittaa, toki siten että työnantajalle käy. Selkeää. Eikä tarvitse maksaa ylimääräisiä lomaltapaluurahoja missään muodossa.
Tuamas tästä taas kerran jo ansiokkaasti mainitsikin, mutta pistetään asioita hieman oikeisiin suuruusluokkiin. Eläkevakuuttajilla on yhteenlaskettuna rahastoituja varoja yli 180 miljardia euroa. Yhteenlasketut vuosituotot ovat viime vuosina olleet 7% luokkaa, mikä tarkoittaa rahassa 12,5 miljardia euroa. Työeläkkeitä kerätään tällä hetkellä (vielä) lähes yhtä paljon vuosittain kuin niitä maksetaan eli pyöreästi 20 miljardia euroa vuosittain.Ei vain ole mahdollista, että laki säätää maksamaan noin jumalattomasti rahaa eläkeyhtiöille, jotka hassaavat sitä kaikkeen muuhun kuin siihen eläkkeisiin säästämiseen. Peltopyiden suojelu, asiakashankinta "lahjoitus", huono pääomasijoittaminen, aggressiivinen verosuunnittelu...
Itsellä oli parhaimpana vuonna vuosituloista 20-25% viikonloppu-ylitöistä (ylityötunnit ja "lisätunnit" täynnä). Joten ei ilmeisesti kosketa paskan vertaa itseäni koko asia. Se ettet sinä ja muutama muu pysty kuvittelemaan luopuvanne lisistä, ei tarkoita missään nimessä sitä että kukaan ei olisi fiksumpi, eikä osaisi ajatella asiaa kummaltakin kantilta. Voisitko kertoa hieman enemmän että miten tiedät että nuo lisät ja vastaavat eivät vaikuta YT-neuvottelujen tarpeellisuuteen kyseissä firmassa? Edes yleisluontoisesti, onko joku koplannut firman rahoja tai iso asiakas mennyt konkurssiin?
Joo, mutta ylimääräinen raha se on siitä huolimatta. Voitaisiin ottaa Euroopasta (taas kerran) mallia ja kopioida vuosilomasysteemi sieltä. Saat käyttöösi X määrän palkallisia lomapäiviä, kuitenkin vähintään neljä viikkoa plus pyhät, ja saat käyttää ne aikavälillä tammikuu-joulukuu niin kuin sinua huvittaa, toki siten että työnantajalle käy. Selkeää. Eikä tarvitse maksaa ylimääräisiä lomaltapaluurahoja missään muodossa.
Siinä tapauksessa sen karvaperseduunarin kannattaisi katsoa peiliin ja elää lomallaan sen mukaan mihin on varaa.
Miksei kukaan tuo julkisuudessa esiin sitä, ettei ole olemassa mitään sellaista tapaa yritysten osallistua talkoisiin (=saada jotain lisärasituksia) joka ei näkyisi huonompana tuloksentekona eli heikentyneenä mahdollisuutena tarjota työpaikkoja?
Julkista tietoahan nämä ovat.Hyvä, copy-pastaa tähän sitten se laskelma tulodesiileistä, jotta nähdään missä euromäärissa kahdeksannen ja yhdeksännen tulorajat menevät.
Itse kun työskentelen yrityksessä joka on melkein koko ajan "päällä" ja painetaan pyhäpäivinä menemään, niin en voisi kuvitellakaan luopuvani lisistä, varsinkaan sunnuntain osalta.
Jos nyt nopeasti lasken tässä päässäni niin peruspalkalla tienaisi noin 24k vuodessa ja väität, että se olisi ihan sopiva määrä ja voisin lisistä siis luopua?
Irtisanomissuojan parantaminen ja alipalkkauksen kriminalisointi ovat ainakin olleet ay-liikkeen tavoitelistalla, mutta elinkeinoelämä ei näihin ole suostunut. Minusta nämä olisivat esimerkkejä toimenpiteistä, jotka voitaisiin kokea vastaantuloksi työnantajaleiristä, ilman että näillä on mitään vaikutusta yritysten mahdollisuuksiin tarjota työtä. Päinvastoin, alipalkkauksen kriminalisointi olisi rehellisen yrittäjän etu ja irtisanomissuojan parantaminen olisi etu maalle, jossa se nyt on EU-alueen löyhimpiä ja on johtanut teollisten työpaikkojen menetyksiin.
"Hallituksen veropolitiikasta nettoavat eniten suomalaiset, joiden ekvivalentti käytettävissä oleva tulo on 28 200–32 700 euroa vuodessa. Heidän käytettävissä olevat tulonsa kasvavat yli 0,7 prosenttia hallituksen verolinjan ansiosta."
SAK:n Lyly sanoi eilen kymppiuutisissa, että työajan pidennyksen sijaan he olisivat valmiita joustamaan töiden uudelleen organisoinnissa jne, jotta tuottavuutta saataisiin kasvatettua. Töiden uudelleen organisointi? Mitähän helvettiä sekin ihan konkreettisesti tarkoittaa ja miten se säätämällä saataisiin toteutumaan kaikkialla? Klassinen "me ollaan vähän niin kuin ikään kuin tekevinään tällainen muutos".
Taloussanomat kertoo että:
Melkoista suurituloisia. Tuon asteikko tarkoittaa 2169- 2515 euron kuukausipalkkoja. Suomalaisten keskipalkka oli v.2014 3284 euroa.
Onko 2169 euroa kuukaudessa tienaava siis suurituloinen? Pakko olla, koska hallitus häntä "hellii"
No sehän se olisikin. Mutta minkähänlaisella säädöksellä se toteutettaisiin?Jos se tarkoittaisi vaikkapa sitä että ihmiset tekisivät työaikana töitä eivätkä esimerkiksi roikkuisi kaiken maailman keskustelupalstoilla. Tämä ainakin nostaisi työn tuottavuutta huomattavasti.
Niin, varmaan voisivat mennä ihan samalla hetkellä läpi, kun laittomista lakoista määrättävät sakot ja korvaukset perustuvat menetetyn tuotannon arvoon, eikä johonkin muutamien kymppitonnien nappikauppoihin..
Irtisanomissuojan parantamisen edukkuutta en nyt ihan heti allekirjoita, nähdäkseni se johtaisi lähinnä siihen, että investointeja uusiin työpaikkoihin ei tehtäisi edes sitä mitä nyt.
Ainakin ne firmat joiden kanssa olen toiminut ja joiden toiminnasta jotain tiedän, ovat välttäneet viimeiseen saakka investointeja kovan irtisanomisturvan maihin, kuten Belgiaan ja Ranskaan.
Tuollainen 5 % tuottavuusparannus voi edesauttaa duunaria säilyttämään työpaikkansa. On tälläkin arvoa työntekijälle, jos sen haluaa tai ymmärtää sellaisena nähdä. Joskus voi käydä ja on käynytkin niin, että kun saavutetuista eduista on pidetty riittävän pitkään kiinni, niin tämä on yhtenä osatekijänä ollut johtamassa tilanteeseen, jossa työnantaja on ollut pakotettu irtisanomisiin tai jopa toiminnan lopettamiseen.Ihan mielenkiinnosta kysyn, että mikä on sopiva vastine työnantajaleiristä, jos palkansaajat tulisivat vastaan ja heidän selkänahastaan revittäisiin tuo viiden prosentin tuottavuusparannus? Vai pitäisikö tämä tulla EK:lle kuin manulle illallinen?
