Tiedostan provosoineeni, ja tarkoituksenani oli kirvoittaa juurikin näiden kaltaisia vastauksia. Vastaan kuitenkin, että sikäli, kun valtion tulee noudattaa perustuslakia, ja sikäli, kun perustuslaki on valtion ensisijainen, eli ylin laillinen toiminnan ohjaaja, voidaan sen sisällöstä puhua faktapohjaisena. Tarkoitan, että perustuslain sisältö on julkisen vallan toiminnan rajoittajana ohittamaton.
Näin ajateltuna on perustuslaillinen fakta, että valtion takaama maksuton koulutus on oikein. Piste. Hallituksen eiliset leikkauspäätökset ovat myös perustuslain hengen vastaisia.
Kyllä, valtion tulee noudattaa perustuslakia, mutta sen kuudennessa pykälässä ei puhuta mitään maksuttomasta koulutuksesta. Perustuslaissa puhutaan vain "varattomuuden sitä estämättä", mikä voidaan taata muullakin tavalla kuin maksuttomalla opetuksella.
Tämä edellä mainittu kävi ilmi mm. viime vuotisesta hallituksen esityksestä eduskunnalle laeiksi yliopistolain ja ammattikorkeakoululain muuttamisesta (HE 77/2015), jossa todetaan:
"Perustuslain 16 §:n 2 momentin mukaan julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle yhtäläinen mahdollisuus saada kykyjensä ja erityisten tarpeidensa mukaisesti myös muuta kuin perusopetusta sekä kehittää itseään varattomuuden sitä estämättä. Säännöksen mukaista oikeutta ei turvata subjektiivisena oikeutena vaan ”sen mukaan kuin lailla säädetään”. Perustuslain esitöiden (HE 309/1993) mukaan säännös ei estä koulutusmaksujen perimistä eikä edellytä opintotukijärjestelmän ylläpitämistäkään, mikäli jollain muulla tavalla huolehditaan siitä, että vähävaraisilla on tosiasiallinen mahdollisuus kouluttaa itseään."
Eli edelleen mun käsityksen mukaan kyse on vain sun mielipiteestä, ei faktasta. Lain henki on turvata vähävaraisille tosiasiallinen mahdollisuus kouluttaa itseään eikä turvata maksuton opetus. Toki nykyinen järjestelmä on rakennettu pitkälti tämän sunkaltaisen mielipiteen ja näkemyksen pohjalle.