Sanotaan nyt suoraan että minulla ei ole kompetenssia tuollaisia rahoitusmalleja laskea. Heitto 13 euron minimipalkasta oli luonteeltaan sellainen että yritin esittää jonkun keinon millä matalapalkkaisilla aloilla työskentelevien elanto voidaan turvata sellaiseksi ettei tarvitse työpäivän päätteeksi lähteä leipäjonoihin taikka sossuun. Mikäli jollain on parempia ehdotuksia asian suhteen niin olen pelkkänä korvana.
Jotenkin luottaisin tuossa Soinivaaraan + kumppaneihin, josta laitoin linkin. Tässä vielä referoituna joitakin ydinajatuksia:
"Heidän mukaansa Eurostatin vuotta 2010 koskevan tilaston mukaan vain 5,9 prosenttia Suomen palkansaajista oli luokiteltavissa matalapalkkaisiksi. Matalapalkkaisuus ei tietenkään ole mikään tavoite sinänsä. Matalapalkkatyön vähäisyys on kuitenkin ongelma juuri siksi, että perusasteen koulutuksen varassa olevien työllisyysaste on niin alhainen. Perusasteen koulutuksen miesten työllisyysaste on ollut 1990-luvulta lähtien vain 50 prosentin luokkaa ja on meneillään olevan talouskriisin aikana laskenut vain noin 45 prosenttiin.
Ylimpien koulutusryhmien osalta työllisyysasteet ovat 90 prosentin luokkaa ja palkkataso riippuu koulutuksesta, kuten voi odottaa. Kahden alimman koulutusryhmän tilanne on kuitenkin toinen. Erityisesti vähiten koulutusta saaneella ryhmällä työmarkkinat eivät toimi mielekkäällä tavalla. Tässä mielessä voi sanoa, että Suomesta puuttuu matalapalkkatyötä ja työmarkkinat eivät toimi vähän koulutettujen osalta. Siirryttäessä toiseksi alimmasta alimpaan koulutusryhmään ansiotaso ei putoa juuri ollenkaan, mutta vain noin 2/3 tämän ryhmän parhaan työiän ihmisistä on työllisiä."
"Alhainen työllisyysaste johtuu joko kysyntä- tai tarjontatekijöistä. Tarjontaongelma tarkoittaa, että vain peruskoulun varassa oleville ei ole riittävän houkuttelevaa tarjota työpanostaan työmarkkinoille eli hakea työtä. Tässä tapauksessa siis vaihtoehtoinen tulotaso, joka voi koostua tulonsiirroista ja/tai omaisuustuloista lisättynä suuremmalla vapaa-ajalla, tuottaa henkilölle houkuttelevamman vaihtoehdon.
Toinen mahdollisuus on, että työllistymistä rajoittaa kysyntäongelma. Kysyntäongelma merkitsee, että henkilö kyllä haluaisi tehdä työtä esimerkiksi koulutusryhmän tyypillisellä keskipalkalla tai palkalla, joka ei ylitä henkilön tuottavuutta, mutta ei löydy työnantajia, jotka olisivat halukkaita ottamaan henkilön töihin. Matalasuhdanteessa tämä voi olla yleinenkin tilanne. Mutta myös esimerkiksi vähimmäispalkat voivat rajoittaa työsuhteiden muodostumista, jos vähimmäispalkat estävät työnantajaa ja työntekijää solmimasta sellaista työsopimusta, joka olisi molempien kannalta houkutteleva."
