Hallitus 2015–? Kolme ässää, sinivalkoinen hätätilahallitus?

  • 1 173 796
  • 10 753

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Mitä tämä nyt on? Johan sanoin ettei minulla ole kompetenssia tehdä laskelmia näistä asioista. Epäilen ettei sinullakaan ole. Sanoin että heitin tuon minimipalkan ilmoille ensisijaisesti sen takia että minun mielestäni sellainen työ jolla ei tule toimeen ei ole tarkoituksenmukaista.

Ymmärsin hyvin sen, että kompetenssi ei sulla riitä. Kunnioitan myös, että sanoit sen ääneen, vaikka kyseessä oli oma esityksesi. Viittasinkin "odottamisella jälleen" sekä eilisiin teeseihin, joihin lupasit perehtyä, että nyt varsin lyhyeen Soinivaaran tekstiin, johon myös lupasit perehtyä.
 
Suosikkijoukkue
Suomen suurin ja kaunein
Ymmärsin hyvin sen, että kompetenssi ei sulla riitä. Kunnioitan myös, että sanoit sen ääneen, vaikka kyseessä oli oma esityksesi. Viittasinkin "odottamisella jälleen" sekä eilisiin teeseihin, joihin lupasit perehtyä, että nyt varsin lyhyeen Soinivaaran tekstiin, johon myös lupasit perehtyä.

Odotellessasi voit hieman avata omaa kompetenssiasi.
 
Suosikkijoukkue
Suomen suurin ja kaunein
Miksi minulla pitäisi olla kompetenssia laskea sinun esityksiäsi minimipalkasta? Varsinkaan kun en näe minimipalkan nostamista 13 euroon tai vastaavaan minkäänlaisena ratkaisuna. Tässä tyydyn taloustietelijöiden laskelmiin.

Eli arvasin oikein. Sinunkin kompetenssi riittää lähinnä copy/pasteihin toisten teksteistä.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Eli arvasin oikein. Sinunkin kompetenssi riittää lähinnä copy/pasteihin toisten teksteistä.

Hyvin olet itsesi taas pussiin kirjoitellut, joten oli aika odotettavissa. Palataan asiaan kun kykenet edes omissa väittämissäsi pysymään substanssin puolella ja perustelemaan, miten ne on toteutettavissa.

(Meistä mulla on taloustieteen opintoja takana, mutta ei tutkintoa. Siihen päälle 15 v firman johtamista ja lopuksi myynti ja pörssiyhtiön tyttären johtaminen, niin jotain kuitenkin taloudesta ymmärrän. Ainakin sen, että osaan lukea itseäni fiksumpien teorioita ja ymmärrän sen, että oma kompentenssini ei riitä ratkaisemaan juuri mitään ilman muiden tietojen ja teorioiden hyödyntämistä sekä yhteistyötä).
 

HekeK

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jääkiekkojoukkue
Suosikkijoukkue
Paikalliset, nykyinen ja entinen
Talousgurut ehdottavat maahanmuuttajille pitkää työharjoittelua: "Palkka voisi olla hyvin alhainen" | m.iltalehti.fi

"– Iso osa maahanmuuttajista ei missään tapauksessa työllisty normaaleille työmarkkinoille. Heidän tuottavuutensa on niin alhainen, että jos heille pitää maksaa normaalien työehtosopimusten mukaista palkkaa, se ei työnantajalle kannata, Vihriälä perustelee Iltalehdelle."

Suomi nousuun? Kohta on ainakin halpaa työvoimaa tarjolla?
Tämähän olisi aivan erinomainen keino saada tuota ryhmää työllistettyä. Eikö? Jälleen huomattavasti parempi kuin, etteivät tekisi muuta kuin nostaisivat tukia.
Hallitus on perunut budjettiriihen ennakkoinfon. Syynä: kunta-alan työntekijäjärjestöt uhkaavat erota Kikystä jos kuntien leikkauksia ei peruta.

Viimeistään nyt olen sitä mieltä että koko kikyn olisi pitänyt antaa kaatua. Sehän vain haittaa uudistuksia koska antaa näemmä sopimuksessa mukana oleville järjestöille veto-oikeuden kaikkiin myöhempiin päätöksiin mukaanlukien valtion budjetti.
Jep. Saisi mennä nurin ja sitten äkkiä lakimuutokset käyntiin, kunnolla paikallinen sopiminen läpi ja etujärjestöille perseennäyttö.
 

Byvajet

Jäsen
Suomi nousuun? Kohta on ainakin halpaa työvoimaa tarjolla?

Kaipaisin tällaisiin ehdotuksiin konkretiaa. Asiaan olisi paljon helpompaa luoda näkemys, jos talousasiantuntijat kertoisivat, millaisiin töihin maahanmuuttajia matalammilla palkoilla palkattaisiin. Korvattaisiinko traktorit lumilapioilla vai miten?

Nyt näyttää olevan muodissa hokea joustavuutta ja palkkojen alennusta. No, jos joustavuutta pystytään lisäämään esimerkiksi kansalaispalkalla (siitähän tehdään kokeilu), niin mistä nämä kansalaispalkkaa saavat joustajat sen tilkkutyönsä löytävät?

Miksi keskustelua käydään niin abstraktisti?
 

Jymäkkä

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, NY Rangers, Ketterä, Saksa (futis), IPV
Hallitus on perunut budjettiriihen ennakkoinfon. Syynä: kunta-alan työntekijäjärjestöt uhkaavat erota Kikystä jos kuntien leikkauksia ei peruta.

Viimeistään nyt olen sitä mieltä että koko kikyn olisi pitänyt antaa kaatua. Sehän vain haittaa uudistuksia koska antaa näemmä sopimuksessa mukana oleville järjestöille veto-oikeuden kaikkiin myöhempiin päätöksiin mukaanlukien valtion budjetti.

Olisiko sinulla nyt vähän ylireagointia, kun asiasta ei taideta vielä kaikkea tietää, vaan huhut lentelevät. Ei minustakaan KIKY saa kaikkea päätöksentekoa, vaikeitakaan asioita kuten leikkauksia, estää jatkossa, mutta ei tämä silti ihan noin mustavalkoista ole. Kuntatyöntekijät ovat kuitenkin KIKYssä sitoutuneet ihan merkittäviin ja muita aloja suurempiin heikennyksiin, joiden tavoitteena on nimenomaan tulojen ja menojen tasapainottaminen. Nyt sitten ollaan päättämässä uusista leikkauksista, ennen kuin KIKYä ollaan saatu edes kunnolla maaliin, niin tietty mölinä on minusta ymmärrettävää. Itse haluan kuitenkin vielä selvennystä, että mistä tässä nyt on kysymys loppujen lopuksi.

EDIT: HS:n sivuilla tätä olikin paremmin avattu. Eli vajaasta 90 miljoonasta nyt riidellään, KIKY ei varmasti tähän tule kaatumaan. Kyse on siis ennakoimattomista maksujen ja verojen muutoksesta, joita ei KIKYstä sovittaessa osattu ottaa huomioon. Kunta- alalla katsotaan, että nämä muutokset pitää korvata, eikä toteuttaa sellaisenaan. KT ei myöskään tuntunut pitävän tätä kovin suurena asiana, kunhan KIKYn säästötavoitteet toteutuvat. Summa on myös velkaantumisen kannalta niin pieni, että senkään takia KIKY ei tule tähän kaatumaan.
 
Viimeksi muokattu:
Suosikkijoukkue
Paikalliset, nykyinen ja entinen
Nyt sitten ollaan päättämässä uusista leikkauksista, ennen kuin KIKYä ollaan saatu edes kunnolla maaliin, niin tietty mölinä on minusta ymmärrettävää. Itse haluan kuitenkin vielä selvennystä, että mistä tässä nyt on kysymys loppujen lopuksi.

Kyse on 88 miljoonasta (kun kuntien valtionosuus on kaikkiaan 8 miljardia). Tuo 88 miljoonaa tulee siitä, minkä kunnat ovat ajatelleet "saavansa lisätuloa" siitä, että työnantajan sotumaksuja alennetaan. Nyt tuota lisätuloa ei oltaisikaan heille palauttamassa ainakaan täysimääräisesti ja siitä ovat liitot pillastuneet.

Sellainen uusi leikkaus.
 

Byvajet

Jäsen
Miksi keskustelua käydään niin abstraktisti?

Vastaan itse itselleni ja arvelen, että siksi, koska halpatyöllistämisen tarkoitus on tarjota yrittäjille työvoimaa veronmaksajien rahoilla. Veronmaksajat maksavat palkan ja yrittäjät keräävät hyödyn.

Aikaisemmin on mölisty, että yritysten ainoa tehtävä on tehdä voittoa. Jatkossa tuo kuuluu, että yritysten ainoa tehtävä on tehdä voittoa myös veronmaksajien rahoilla.
 

Jymäkkä

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, NY Rangers, Ketterä, Saksa (futis), IPV
Kyse on 88 miljoonasta (kun kuntien valtionosuus on kaikkiaan 8 miljardia). Tuo 88 miljoonaa tulee siitä, minkä kunnat ovat ajatelleet "saavansa lisätuloa" siitä, että työnantajan sotumaksuja alennetaan. Nyt tuota lisätuloa ei oltaisikaan heille palauttamassa ainakaan täysimääräisesti ja siitä ovat liitot pillastuneet.

Sellainen uusi leikkaus.

Niin, kunnathan ovat siis työnantajan leirissä, ja KT:n ja kuntatyöntekijöiden KIKY- sopimus on tehty siinä uskossa molempien osapuolien taholta, että kuntatyönantajalle kuten yksityisellekin tuo säästö jää käyttöön. En pidä kiistaa ihan turhanpäiväisenä, vaikka en toki kannata KIKYn kaatamista tällaisen takia.

EDIT: Ja siis kuntatyöntekijöiden kannaltahan tilanne tarkoittaisi sitä, että työnantajan sotumaksun alennus maksettaisiin kahteen kertaan. Ensin siirtona työntekijälle, ja sitten noiden "uusien leikkausten" muodossa.
 
Viimeksi muokattu:

Jymäkkä

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, NY Rangers, Ketterä, Saksa (futis), IPV
Vastaan itse itselleni ja arvelen, että siksi, koska halpatyöllistämisen tarkoitus on tarjota yrittäjille työvoimaa veronmaksajien rahoilla. Veronmaksajat maksavat palkan ja yrittäjät keräävät hyödyn.

Aikaisemmin on mölisty, että yritysten ainoa tehtävä on tehdä voittoa. Jatkossa tuo kuuluu, että yritysten ainoa tehtävä on tehdä voittoa myös veronmaksajien rahoilla.

Ja samaan aikaan yritykset voivat patsastella, kuinka kustantavat velkaantunutta julkista sektoria selkä vääränä...
 
mistä nämä kansalaispalkkaa saavat joustajat sen tilkkutyönsä löytävät?
Veikkaan, että monissa yrityksissä olisi vähän sitä tekemätöntä työtä, mutta on tiedossa, ettei siihen kannata ketään täysipäiväistä tai osa-aikaistakaan palkata. Jos tulisi selkeä mahdollisuus edulliseen työvoimaan, uskon että ns. vähäpätöisempiä hommia löytyisi, joita kannattaisi edullisesti teettääkin.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Vastaan itse itselleni ja arvelen, että siksi, koska halpatyöllistämisen tarkoitus on tarjota yrittäjille työvoimaa veronmaksajien rahoilla. Veronmaksajat maksavat palkan ja yrittäjät keräävät hyödyn.

Jos olisin edelleen yrittäjä, en olisi tuosta yhtään kiinnostunut. Luin Yrittäjien näkemykset ja niistä alla yksi kooste. Taitaa olla ihan muut asiat mielessä:

Suomen Yrittäjät VM:n budjettiesityksestä: Hyviä veromuutoksia - lisää työllisyystoimia tehtävä | Yrittajat.fi
Kasvun tueksi tarvitaan verokannuste | Yrittajat.fi

Aikaisemmin on mölisty, että yritysten ainoa tehtävä on tehdä voittoa. Jatkossa tuo kuuluu, että yritysten ainoa tehtävä on tehdä voittoa myös veronmaksajien rahoilla.

Isossa kuvassa tähän on ikävä kyllä menty. EKP:n politiikka on johtanut siihen, että isojen tahojen riskejä euroalueella jaetaan osin tai jopa kokonaan veronmaksajien piikkiin, ja voitot saa toki pitää itse. Kunhan muistaa ne lahjukset maksaa.

Suomessakaan ei tosin ollut edes ennen EKP:n toimia juuri alaa, jota ei olisi tuettu. Maatalous, teollisuus, engergian tuotanto. Tukea tulee vajaat 5 000 000 000 euroa vuodessa, ja lisää on tarkoitus saada 1 000 000 000 euroa.

Valtio tukee yrityksiä entistä avokätisemmin | Yritystuet | HS

Myös yksityistä pienyritteliäisyyttä tuetaan. Esimerkkinä nyt vaikkapa asumistuki/toimeentulotuki asumiseen -> vuokranantaja. Lopputuloksena kaikkien aikojen tukiennätys vuonna 2015, ja se ylitetään vuonna 2016.

Ja tämä siis samaan aikaan kun hallitus puhuu karsivansa tukia.
 

Lomppi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät
Vastaan itse itselleni ja arvelen, että siksi, koska halpatyöllistämisen tarkoitus on tarjota yrittäjille työvoimaa veronmaksajien rahoilla. Veronmaksajat maksavat palkan ja yrittäjät keräävät hyödyn.

Aikaisemmin on mölisty, että yritysten ainoa tehtävä on tehdä voittoa. Jatkossa tuo kuuluu, että yritysten ainoa tehtävä on tehdä voittoa myös veronmaksajien rahoilla.
Jos halvalla saa, olen valmis palkkaamaan itselleni oman kotikeekerin.
 

Vaughan

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Aikaisemmin on mölisty, että yritysten ainoa tehtävä on tehdä voittoa. Jatkossa tuo kuuluu, että yritysten ainoa tehtävä on tehdä voittoa myös veronmaksajien rahoilla.
Jokaisen työntekijän täytyy omalla työllään tuottaa oman työnsä kustannukset. Suurissa yrityksissä kytkös helposti vähän hämärtyy, mutta uskokaa pois, yhteys on olemassa. Pienissä yrityksissä jokaiseen työntekijään kohdistuva tuottavuusvaatimus on paljon selvempi. Ja käytännössä kaikkein alhaisimpiin laillisiin palkkoihin perustuvista kokoaikaisista tehtävistä aiheutuu kokonaisuudessaan työnantajalle kustannuksia n. 35 000 € vuodessa - mikä toki vaihtelee aloittain.

Kuka sitten määrittää työn arvon? Asiakas tietenkin. Se hinta millä, työ menee kaupaksi määrittää arvon. Julkisen sektorin logiikka on hieman toinen, mutta koska ainoa työpaikkoja lisäävä sektori on pk-yritykset, meidän ei tarvitse tässä ajatusleikissä välittää julkisesta sektorista ollenkaan - eikä suuryrityksistäkään paljon...

Mitä mahdollisuuksia työllistyä on sellaisella työntekijällä, joka ei pysty tuottamaan edes esimerkissä mainittua 35 000 € vuodessa? Ei mitään. Jos henkilö kykenee työskentelemään vain esim. 30 000 € arvosta vuodessa, hän jää ikuisiksi ajoiksi työttömäksi. Paitsi jos yhteiskunta keksii keinon alentaa tuottavuusvaatimusta. Helpointa olisi, jos hänelle voitaisiin vain maksaa hieman alhaisempaa palkkaa. Mikäli alennettu palkka olisi kuitenkin suurempi kuin sosiaaliturva, henkilö itse silti hyötyisi. Jos tätä mahdollisuutta ei hyväksytä, niin keinovalikoima supistuu. Lähinnä jäljelle jää sivukulujen alentaminen tai työllistämistuki jossain muodossa.

Tärkeää on myös huomata, että joka kerta kun työntekijöiden etuja parannetaan (esim. palkka, työaika, poissaolot), myös tuottavuusvaatimus nousee tasan yhtä paljon. Ei kannata ihmetellä, että Suomessa on yksi maailman korkeimmista tuottavuusvaatimuksen aiheuttamista työllistymiskynnyksistä, jota monet nuoret, vanhat, mamut, väärää alaa opiskelleet jne. eivät pysty ylittämään...

Miksi sitten historiassa etuja on pystytty kasvattamaan ilman massatyöttömyyttä? Vastaus löytyy talouskasvusta - jota ei nyt ole, eikä näy tulevaisuudessakaan...
 
Suosikkijoukkue
Suomen suurin ja kaunein

Jerry100

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vihdoin Oranssi
Kyllä näissä on paljon epäselvyyksiä. ...miten esimerkiksi työttömät meinataan haastatella? Virkamies haastattelee? Tällöin hakijat on ihan eriarvoisessa asemassa jos päätöksen työttömyysturvan heikennyksistä TE toimiston virkailija.
 
Suosikkijoukkue
Suomen suurin ja kaunein
Kyllä näissä on paljon epäselvyyksiä. ...miten esimerkiksi työttömät meinataan haastatella? Virkamies haastattelee? Tällöin hakijat on ihan eriarvoisessa asemassa jos päätöksen työttömyysturvan heikennyksistä TE toimiston virkailija.

Palkattomien armeija - Image-blogit

Linkistä voi lukea Saku Timosen arvauksen koskien haastatteluja.
 

Byvajet

Jäsen
Vastaus löytyy talouskasvusta - jota ei nyt ole, eikä näy tulevaisuudessakaan...

Euroopassa on vakava työttömyys- ja etenkin nuorisotyöttömyysongelma (myös maissa, joissa ei voi loisia tuilla), USAssa keskiluokan asema on rapistunut jo kauan (Trumpin kannatus) ja Aasiasta on alettu siirtää työtä takaisin robottien tehtäväksi länsimaihin.

"Technology has gotten so cheap that it is now more economically viable to buy robots than it is to pay people $5 a day."

Hallitus jauhaa uskollisesti työn tekemisen autuutta samaan aikaan, kun asiantuntijat puhuvat automatisoitumisen aiheuttamasta massatyöttömyydestä.

Talouskasvumantraan saa uskoa kuka uskoo. Minä en usko. Tulevaisuuden yhteiskunnan on perustuttava johonkin muuhuin kuin työn tekemiseen. Sekä työ että koneiden tekemä tulos on jaettava.
 

MPN

Jäsen
Suosikkijoukkue
Johtaja Virran Dream Team
kun työntekijöiden etuja parannetaan (esim. palkka, t.yöaika, poissaolot), myös tuottavuusvaatimus nousee tasan yhtä paljon. Ei kannata ihmetellä, että Suomessa on yksi maailman korkeimmista tuottavuusvaatimuksen aiheuttamista työllistymiskynnyksistä, jota monet nuoret, vanhat, mamut, väärää alaa opiskelleet jne. eivät pysty ylittämään...
Ja sitten tietty osa ihmisistä itkee että köyhiä vedetään kuivana kakkoseen, yritykset riistävät työntekijää ja ehdottavat veronkorotuksia yrityksille. Sitten vaaditaan vielä köyhille verohelpotuksia ja rikkaille veronkorotuksia. Köyhilläkin on Suomessa asiat harvinaisen hyvin, varsinkin kun moniin asioihin pystyy itse vaikuttamaan. Toki Suomen tukijärjestelmä ei kannusta vaihtamaan kämppää halvempaan. Olisi se helppoa jos lapseton sinkku saisi asumistukea vaikka 450€/kk (sis. sähköt, vedet jne), kahden aikuisen perhe 600€/kk, 2 aikuista + 1 lapsi 700€, ja 50€ lisää tuohon per lapsi. Jos haluaa maksaa sinkkuna sitä 800€ vuokraa, niin se on suoraan muista tuloista (palkka, tuet jne) pois. Summat ovat sitten vain viitteellisiä, eli suhteellisen hatusta heitetty, ehkä vähän yläkanttiin. Mutta pointtina se että kenelläkään ei ole "etuoikeutta" asua suurkaupungin ydinkeskustassa. Toiseksi nuo neliö-rajoitukset voisi myös unohtaa. Jos sinkkuna saat tuon 450€, niin voit ottaa sillä yksiön läheltä keskustaa taikka kaksion hieman kauempaa. Nythän tukijärjestelmä kannustaa asumaan mahdollisimman kalliisti pienessä kämpässä (eli yleensä mahdollisimman lähellä keskustaa).
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Kuten lähes aina, Timonen on jo peruslähtökohdassa väärässä @Action Bronson linkkaamassa blogissa. Usein Timonen on väärässä siksi, että hänellä ei ole malttia tutustua kirjoittamaansa asiaan kunnolla. Tai toki väärässä oleminen voi johtua siitäkin, että Timonen ei välitä faktoista, jos ne eivät sovi hänen ennakkoon päättämään sisältöön.

Tanska satsasi valtavasti yksityisiin työvoimapalveluihin ja sen tuloksena Tanskan työllisyysaste nousi parhaimmillaan jopa 78 prosenttiin. Se tie oli kuitenkin kallis, ja nykyään Tanska käyttää työttömyysturvaan erittäin merkittävästi vähemmän rahaa kuin ennen. Osin sen tuloksena Tanskan työllisyysaste on nykyään noin 73 prosenttia. Tanskan työttömyysturva per työtön noin noin 23 000 euroa vuodessa. Suomessa luku on noin 21 000 euroa, mutta Ruotsissa ja Saksassa vain noin 14 000 - 15 000 euroa per työtön.

Suomen osalta ongelmia on kaksi, joista Timonen on - tapansa mukaan - täysin pihalla:

1. Suomi maksaa työttömyydestä, ei työllistymisestä. Samaan aikaan kun Tanska on isommalla rahalla ja Ruotsi huomattavan paljon pienemmällä rahalla kehittänyt sekä työllistysmispalveluita että työllistämistoimia, Suomi ei ole tehnyt yhtään mitään, jos katsotaan työllistymisen näkökulmasta. Pitkä, 500 arkipäivän ansiosidonnainen ja jäykkä tuki on johtanut monet työttömät jopa ulos työmarkkinoilta. Pahimmillaan ei ole kannattavaa ottaa vastaan kannustinloukkujen takia töitä, ei voi opiskella ja kehittää osaamistaan.

2. Edellä kuvattu tilanne on johtanut osaltaan Suomen pohjoismaisittain matalaan työllisyysasteeseen, noin 68.5 prosenttiin. Tällä taas on isoja seurauksia koko kansantalouteen, uusiin työpaikkoihin ja työllistymiseen ja Suomen velkaantumiseen.

Olen helvetin tyytymätön hallituksen toimiin tässä asiassa. Suuri ongelma on etujärjestöt ja se, että paikallinen sopiminen ei edisty samalla tavalla kuin vaikkapa Ruotsissa. Mutta sen sijaan, että tuijotetaan Timosen tavoin menneeseen ja haetaan sieltä ratkaisuja, olisi ihan pakko vähitellen myöntää, että Suomi tarvitsee koko työllisyys- ja etujärjestöpolitiikan täydellisen muutoksen.

Lähteitä:

File:Employment rate, age group 15–64, 2004–14 (%) YB16.png - Statistics Explained
Suomi käyttää paljon rahaa työttömyysturvaan – työtöntä kohden kustannukset korkeammat kuin Ruotsissa ja Saksassa | työttömyysturva | HS
 

Byvajet

Jäsen
Jos työttömien haastattelukäytäntö tulee voimaan, niin siinähän sitä taas temppuillaan. Eikö se tarkoita, että joka päivä haastatellaan tuhansia työttömiä, vai hahmotanko jotenkin väärin?

Eikö tehokkaampaa olisi kiristää työn vastaanottamisen ehtoja ja palkata ihmisiä etsimään työtä työttömille, jos tilanne kerran sellainen on, että työtä on olemassa? Työn tekemiseen halukkaita työttömiä on vaikka kuinka. Eikö olisi tärkeämpää järjestää näille ihmisille töitä kuin haastatella heitä?
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös