No tämähän sitten pitäisi tosissaan pohtia läpi. Onko esim. yksi työllistämiskausi 6kk vai jotain muuta. Äkkiseltään voisi tuossa tapauksessa esim. olla kaksi pätkää mahdollista käyttää - silloin pitäisi jo saada aikaan se vaikutus, että pystyy palkkaamaan täysimääräisen työntekijän.Millainen karenssi on kun saan uuden 600€ duunarin työlistää?
Tätä olenkin ihmetellyt noin yleisesti. Ehkä täällä joku osaa torpata ajatukseni.
Jos nyt henkilö saa vaikka 1000 euroa kuussa tukia työttömänä. Miksei häntä voitaisi palkata halvalla töihin, vaikka 600 €/kk palkalla - tällöin yritykselle se palkkaus olisi halvempaa. Valtio puolestaan pienentäisi tukia vaikka 600 euroon kuussa, jolloin entisen 1000 sijasta henkilö saisikin parisataa enemmän kuukaudessa rahaa, valtion maksamat tuet pienenisivät ja yritys saisi edullisesti työntekijän. Tämähän voisi olla vaikka määräaikainen ratkaisu. Työntekijä saisi merkinnän CV:hen ja työkokemusta, mikä parantaisi työllistymismahdollisuuksia jatkossa, yritys pystyisi tekemään vähän aiempaa enemmän tai nopeammin, mikä voisi auttaa kasvua, ja valtio säästäisi. Ja tietenkin, jos tuo työntekijä osoittautuisi kovaksi tekijäksi ja toisi riittävästi lisäarvoa, voisi yritys palkata hänet täysimääräisestikin.
Mikä tässä kuviossa mättää?
Tavallaan, mutta mielestäni kustannuksen pitää olla vielä alhaisempi sekä yritykselle että valtiolle. Eli työntekijä ei saa kuin vähän enemmän rahaa kuin työttömänä ollessaan. Pääpointti on edistää yritysten toimintaa ja tuoda työntekijälle tuoreita työkokemuksia. Ja tämähän olisi toimiva vaikka jossain korkeapalkkaisemmassakin työssä. Työttömänä lojumisen sijaan, joku vaikka arkkitehti voisi päästä töihin "alipalkattuna", mutta saisi näyttöpaikan ja työkokemusta. Sitten voisikin paikka aueta täysimääräiseen hommaan.Eikö ehdotuksesi ole lähes yksi yhteen kuin tämä nuorille suunnattu sanssi-kortti: Työllisty nuorten Sanssi-kortilla!- TE-palvelut Tai tämä duunikortti: Palkkaa työntekijä, jolla on Duuni-kortti- TE-palvelut
Työntekijä siis saa TES:n mukaista palkkaa, mutta yritys saa palkkatukea 30-50% palkkakustannuksista. Näpertelyksihän noiden vaikutus työllisyyteen on jäänyt. Demarithan näitä ovat tainneet ehdottaa lisääkin viime aikoina.
Tavallaan, mutta mielestäni kustannuksen pitää olla vielä alhaisempi sekä yritykselle että valtiolle. Eli työntekijä ei saa kuin vähän enemmän rahaa kuin työttömänä ollessaan. Pääpointti on edistää yritysten toimintaa ja tuoda työntekijälle tuoreita työkokemuksia. Ja tämähän olisi toimiva vaikka jossain korkeapalkkaisemmassakin työssä. Työttömänä lojumisen sijaan, joku vaikka arkkitehti voisi päästä töihin "alipalkattuna", mutta saisi näyttöpaikan ja työkokemusta. Sitten voisikin paikka aueta täysimääräiseen hommaan.
Tottakai. Mutta vielä merkittävämpi syy on, ettei löydy sellaista kivaa tekemistä. Josta vielä saisi ay-johtajan palkan. "Siivoamaan.. Ei, ulkomaalaisten hommia. Vaikka ne vievätkin meidän työt. Puhelinmyynti? No eeeeeei, ne on ärsyttäviä, minä olen mukava. Avustaja? No ehkä jotain muuta kuitenkin."
Ei pidä paikkaansa. Suurin ongelma on asenteessa. Liian moni työtön katsoo, että jos muut eivät järjestä hänelle hänen lähelleen työtä, hänen ei itse tarvitse tehdä muuta kuin nostaa päivärahoja.
Ole hyvä ja todista väitteesi. Taikka sitten vaan jatkossa selkeämmin ilmaiset esittäväsi omaa mielipidettäsi.
" Nämä vaihtelevat alueellisesti. Jos barometriä katsoo pitkällä juoksulla niin puhelinmyynti- ja siivoustyö ovat vuodesta toiseen hankalia, Ukkonen arvioi."Tämän varmasti pyydettäessä todistat? Joten pyydän että todistat väitteesi. Kiitos.
Nämä on tietysti näkemyseroja mutta vähän hymyilyttää joidenkin näkemykset. Ikään kuin työllistymisessä suurin ongelma olisi se että työttömyysturva on liian hyvä.
Tukien ja tukimekanismien säätäminen on realismia. Se että matalapalkka-alojen palkkoja säädettäisiin ylös niin paljon, että se poistaisi nämä "loukut" on taas täyttä epärealismia. Toki siihen on sorrutu tässä maassa monessa asiassa, mutta aidot ja vaikuttavat toimet tulevat vain realististen toimenpiteiden kautta. Seuraavaksi voisikin sitten ehdottaa kansanedustajien palkkojen laskemista, kyllä sillä lähtee.
Pötyä. Tiedän useita pariskuntia, joissa toinen käy töissä hyvinkin yli 100km päässä kotoa. Joko ajelee tai junailee sinne päivittäin tai sitten viettää viikot työpaikkakunnalla. Perhe tai parisuhde ei ole mikään selitys olla ottamatta työtä vastaan oman paikkakunnan ulkopuolelta. Kyllä se on asennekysymys jos alkaa ensimmäisenä miettimään että helvetti pitääkö mun muuttaa työn ja mahdollisesti korkeamman elintason perässä. Ihmiskunta on tehnyt niin vuosituhansia.
Tää keskustelu kuulostaa omaan korvaan sillai absurdilta, että itse en ymmärrä, millä perusteella joku jättäytyy tahallaan elämään tukien varassa, jos tarjolla on myös about sun alan töitä. Siis jos vaikka saa vain vähän enemmän käteen töitä tehdessään. Millä he tämän ratkasun perustelevat itselleen?
Tää keskustelu kuulostaa omaan korvaan sillai absurdilta, että itse en ymmärrä, millä perusteella joku
jättäytyy tahallaan elämään tukien varassa, jos tarjolla on myös about sun alan töitä.
Nämä on tietysti näkemyseroja mutta vähän hymyilyttää joidenkin näkemykset. Ikään kuin työllistymisessä suurin ongelma olisi se että työttömyysturva on liian hyvä. Sellainen sivu seikka että jotkut matalapalkkatyöt olisivat alipalkattuja ei näiden ajatuspajassa pyöri.
Työttömyys tai tukien nosto ei enää ole häpeä, joskus se sitä oli. Moni tämän polun valitsee, mutta toki joukossa on valtavasti niitä jotka haluaisivat myös töihin.
Väitätkö että ihmisiä jotka leipäjonoissa seisoskelevat ei hävetä? Se että työttömyys on näin yleistä voi myös vaikuttaa asiaan. Ylipäätänsä minkä takia työttömyyttä pitäisi hävetä? Se on sellainen asia jonka suuri osa suomalaisista ihmisistä jossain vaiheessa elämäänsä kohtaa joten mielestäni siinä että joku on työttömänä ei ole mitään hävettävää. Miksi sitä pitäisi mielestäsi hävetä?
Työttömyyskassoihin kuitenkin kuuluu 85% palkansaajista, joten en kovin isona epäkohtana pidä sitä että nuo 15%, jotka ihan omasta tahdosta ovat jättäytyneet kassojen ulkopuolelle, maksavat muidenkin ansiosidonnaista turvaa.Tässä tietenkin näkyy etujärjestöjen rooli, sillä ansiosidonnaista saavat työttömyyskassojen jäsenet, ja sen kustantavat jäsenet itse noin viisi (5) prosenttisesti. Loput maksavat muut palkansaajat - siis myös ne, jotka eivät ole oikeutettuja ansiosidonnaiseen - sekä valtio.
