Mainos

Hallitus 2015–? Kolme ässää, sinivalkoinen hätätilahallitus?

  • 1 176 509
  • 10 753

Ötökkä

Jäsen
Suosikkijoukkue
KalPa, Panthers, Lentävä maalivahti
Kyllä ne ihmiset ketkä haluaa työllistyä muuttaa edelleenkin.. Se ei vaan tapahdu sormia napauttamalla. On katsos vaikeasti myytäviä asuntoja, puolisoita jolla on työ vanhassa kaupungissa mutta ei uudessa ja sen sellaista pikku juttua. Mutta väliäkös näillä.. aina voi jättää asunnon maksamatta ja erota että pääsee minimipalkalla duuniin.
Ja siis jos usein on tarjolla n. 2kk pätkiä niin ei siinä ehkä sitten muuteta jos on perhettä ja kaikkea.

Itse en siis ole ollut kun pieniä aikoja työttömänä valmistumisen jälkeen, mutta jos työttömiä on se n. 10x enemmän kun työpaikkoja niin ei se vaan auta.
 

HekeK

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jääkiekkojoukkue
Ja? Ei Ruotsikaan putsaa tilastoista työttömiä kansallisuuden perusteella.

Ei siellä kaiten hallituksen toimesta yritetä vallitsevaa työttömyysturvajärjestelmää muuttaa?

Ruotsi tämän kuitenkin tilastoi. Se on hyvä. Suomessa päättäjät omalla toiminnallaan tuovat työttömiä sisään ja päälle marisevat, kun on niin paljon työttömiä. Erikoista käytöstä.
 

Saxon-747

Jäsen
Suosikkijoukkue
Chelsea
Ja siis jos usein on tarjolla n. 2kk pätkiä niin ei siinä ehkä sitten muuteta jos on perhettä ja kaikkea.

Itse en siis ole ollut kun pieniä aikoja työttömänä valmistumisen jälkeen, mutta jos työttömiä on se n. 10x enemmän kun työpaikkoja niin ei se vaan auta.

Kyllähän tämmöinen on otettava vastaan muuten on asennevammainen työtön lusmu..
Enkä muuten ole ollut elämästäni kuin 6kk työttömänä, tehnyt jopa "paska" duunia jos tarve vaatinut. Se vaan tuppaa vituttamaan että kuvitellaan kun romutetaan kaikki entinen ja massat saadaan töihin henkensä pitimiksi niin kyllä tulee hyvä.
 

Ötökkä

Jäsen
Suosikkijoukkue
KalPa, Panthers, Lentävä maalivahti
Tottakai. Mutta vielä merkittävämpi syy on, ettei löydy sellaista kivaa tekemistä. Josta vielä saisi ay-johtajan palkan. "Siivoamaan.. Ei, ulkomaalaisten hommia. Vaikka ne vievätkin meidän työt. Puhelinmyynti? No eeeeeei, ne on ärsyttäviä, minä olen mukava. Avustaja? No ehkä jotain muuta kuitenkin."
No kun yhden kesän olin työttömänä, oli helvetin vaikea löytää työ jolla eläisi. Siis oli tarjolla jäätelönmyyntiä silloin kun tarvitsee, puhelinmyyntiä jossa ei ole mitään takeita palkasta jne. Kun esim. jäätelönmyynnistä kysyin että minkä verran tunteja olisi ja että saisiko sillä vuokran maksettua, sanottiin vain että "no tää ei taida olla ihan sun työ". Kyllä sitä haluaisi edes jollain tasolla tietää minkä verran sitä rahaa tulee kuussa saamaan. Ainakin jos jotain pidempiaikaista työtä etsii.
 
Kyllä sitä haluaisi edes jollain tasolla tietää minkä verran sitä rahaa tulee kuussa saamaan.
Tätä olenkin ihmetellyt noin yleisesti. Ehkä täällä joku osaa torpata ajatukseni.

Jos nyt henkilö saa vaikka 1000 euroa kuussa tukia työttömänä. Miksei häntä voitaisi palkata halvalla töihin, vaikka 600 €/kk palkalla - tällöin yritykselle se palkkaus olisi halvempaa. Valtio puolestaan pienentäisi tukia vaikka 600 euroon kuussa, jolloin entisen 1000 sijasta henkilö saisikin parisataa enemmän kuukaudessa rahaa, valtion maksamat tuet pienenisivät ja yritys saisi edullisesti työntekijän. Tämähän voisi olla vaikka määräaikainen ratkaisu. Työntekijä saisi merkinnän CV:hen ja työkokemusta, mikä parantaisi työllistymismahdollisuuksia jatkossa, yritys pystyisi tekemään vähän aiempaa enemmän tai nopeammin, mikä voisi auttaa kasvua, ja valtio säästäisi. Ja tietenkin, jos tuo työntekijä osoittautuisi kovaksi tekijäksi ja toisi riittävästi lisäarvoa, voisi yritys palkata hänet täysimääräisestikin.

Mikä tässä kuviossa mättää?
 

Ötökkä

Jäsen
Suosikkijoukkue
KalPa, Panthers, Lentävä maalivahti
Tätä olenkin ihmetellyt noin yleisesti. Ehkä täällä joku osaa torpata ajatukseni.

Jos nyt henkilö saa vaikka 1000 euroa kuussa tukia työttömänä. Miksei häntä voitaisi palkata halvalla töihin, vaikka 600 €/kk palkalla - tällöin yritykselle se palkkaus olisi halvempaa. Valtio puolestaan pienentäisi tukia vaikka 600 euroon kuussa, jolloin entisen 1000 sijasta henkilö saisikin parisataa enemmän kuukaudessa rahaa, valtion maksamat tuet pienenisivät ja yritys saisi edullisesti työntekijän. Tämähän voisi olla vaikka määräaikainen ratkaisu. Työntekijä saisi merkinnän CV:hen ja työkokemusta, mikä parantaisi työllistymismahdollisuuksia jatkossa, yritys pystyisi tekemään vähän aiempaa enemmän tai nopeammin, mikä voisi auttaa kasvua, ja valtio säästäisi. Ja tietenkin, jos tuo työntekijä osoittautuisi kovaksi tekijäksi ja toisi riittävästi lisäarvoa, voisi yritys palkata hänet täysimääräisestikin.

Mikä tässä kuviossa mättää?
No sit ei palkattaisi kohta ollenkaan täysipäiväisiä työntekijöitä esim. hoitoalalle? Kun yritys voi ottaa sen kolmasosan maksavan "työttömän".

Eli sit yhtäkkiä porukka tekis täyspäiväsesti töitä 1200e kk palkalla. Ei se vaan pidemmän päälle toimi.
 
No sit ei palkattaisi kohta ollenkaan täysipäiväisiä työntekijöitä esim. hoitoalalle? Kun yritys voi ottaa sen kolmasosan maksavan "työttömän".
Siksi siinä toki pitäisi ollakin näiltä viranomaisilta jokin valvova taho. TE/ELY-keskus, kuka näitä pyörittääkään. Ja se on selvää, ettei niillä täysipäiväisiä voitaisi korvata. Ja taas ihan maalaisjärjellä; näitä tukityöllistettyjä voisi olla vain 1-jokunen per työpaikka, koska useamman palkkaaminen tarkoittaisi, että sinne saisi täysimääräisenkin.

Ja siis tuo tukityöllistettykin voisi olla 40/h viikko, tai ainakin reilusti enemmän kuin normaalisti maksetulla palkalla saisi. Pointti onkin nimenomaan tukea sitä yritystäkin - eli se saa enemmän vastinetta rahalleen.
 

Saxon-747

Jäsen
Suosikkijoukkue
Chelsea
Tätä olenkin ihmetellyt noin yleisesti. Ehkä täällä joku osaa torpata ajatukseni.

Jos nyt henkilö saa vaikka 1000 euroa kuussa tukia työttömänä. Miksei häntä voitaisi palkata halvalla töihin, vaikka 600 €/kk palkalla - tällöin yritykselle se palkkaus olisi halvempaa. Valtio puolestaan pienentäisi tukia vaikka 600 euroon kuussa, jolloin entisen 1000 sijasta henkilö saisikin parisataa enemmän kuukaudessa rahaa, valtion maksamat tuet pienenisivät ja yritys saisi edullisesti työntekijän. Tämähän voisi olla vaikka määräaikainen ratkaisu. Työntekijä saisi merkinnän CV:hen ja työkokemusta, mikä parantaisi työllistymismahdollisuuksia jatkossa, yritys pystyisi tekemään vähän aiempaa enemmän tai nopeammin, mikä voisi auttaa kasvua, ja valtio säästäisi. Ja tietenkin, jos tuo työntekijä osoittautuisi kovaksi tekijäksi ja toisi riittävästi lisäarvoa, voisi yritys palkata hänet täysimääräisestikin.

Mikä tässä kuviossa mättää?

Kuvio voisi olla toimiva jos ihmiset olisi reiluja ja rehtejä... ajattelisivat lähimmäistään ja sen sellaista.
 
Suosikkijoukkue
Paikalliset
Ei siellä kaiten hallituksen toimesta yritetä vallitsevaa työttömyysturvajärjestelmää muuttaa?

Siellä sitä on jo muutettu ja vähän samansuuntaista yritetään Suomessakin. Ruotsissa ansiopäivärahaa voi saada 300 päivän ajan. Reinfeldtin porvarihallitus toteutti aika laajat reformit, ay-liike toki vastusti mutta kansa palkitsi vaalivoitolla kun Ruotsissa talous- ja työllisyyskehitys oli onnistuneen talouspolitiikan johdosta erittäin hyvää.
 
Viimeksi muokattu:

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Niin uskomattomalta kuin se kuulostaakin, ulkomailta hankitut työttömät nimenomaan kasvattavat työllisyyttä. Juhana Vartiainen on kiteyttänyt tämän muotoon:

juhana vartiainen Twitterissä: "Työllisyys=Työvoima x (1-U*), U* on rakenteellinen työttömyysaste. U* ei riipu työvoiman koosta. Siis työvoiman kasvu nostaa työllisyyttä."
( linkki Twitteriin)

Ja koska määritelmän mukaan työvoima sisältää työttömät ja työssäkäyvät, helpoin tapa kasvattaa työllisyyttä on tuoda Suomeen lisää työttömiä ulkomailta.

Ei tuossa mitään uskomatonta ole. Jos Suomeen tuodaan 1 000 työllisyysikäistä, ammattitaidotonta, lukutaidotonta ja työhalutonta henkilöä, joista yksi (1) työllistyy, jopa silloinkin työllisten absoluuttinen määrä kasvaa. Kansantaloudellissa mielessä tulisi kuitenkin tarkastella työlllisyysastetta ja taloudellista huoltosuhdetta. Lisäksi ihmisten omatoimista työllistymistä tulisi kannustaa mm. rajaamalla ansiosidonnainen vaikkapa vain aiemmin kirjoittamaani 120 päivään. Sekin on jo 24 viikkoa eli lähes puoli vuotta, koska ansiosidonnaisen päivät lasketaan viitenä päivänä viikossa.

Nykyään kun 500 päivää on täynnä, sen voi nollata puolen vuoden työssäololla ja aloittaa taas uudelleen. Näin ollen 1 000 arkipäivän eli vajaan neljän (4) vuoden ansisidonnaiset voi kuitata tekemällä siinä välissä vajaan 130 päivää töitä. Onneksi tämä muuttuu hieman, mutta ei läheskään tarpeeksi.
 

julle-jr

Jäsen
E: Rapiat 100 vuotta sitten isät muuttivat Amerikkaan tienaamaan ja lähettivät rahaa kotiin korpi-Suomeen, jotta perhe pystyisi tulemaan perässä. 1960-70-luvulla pakattiin koko perhe laivaan ja lähdettiin Ruotsiin SAABin tehtaille hitsaamaan. Suomessa ei ollut tuolloin kummoinenkaan työttömyysturva ja ihmiset tekivät sitä mistä saivat rahaa. Nykyään alkaa poru kun vitun hallitus ei saa järjestettyä mieluisaa työtä kotikuntaan. Pullamössökansaa ollaan nykyään suomalaiset.
Ja on tuo edelleen huomattavan suurelle osalle maailman ihmisistä ainoa mahdollinen käytäntö, esim. hyvin monet meidän firman kiinalaiset elävät suurimman osan ajasta erossa perheestään. Toki se on aivan perseestä, mutta pikkuhiljaa täälläkin päin palloa olisi aika herätä siihen todellisuuteen, että elämä ei ole kovinkaan usein kivaa kuin ehkä jollekin harvalukuiselle eliitille, johon me toki olemme osin onnekkaiden sattumien kautta kuuluneet viime vuosina.

Minä ainakin lähden siitä olettamuksesta, että pääosan ajasta kaikki vituttaa ja siihen pitää totutella, koska elämä luultavasti tulee vain hankaloitumaan ja kilpailu kovenemaan tulevaisuudessa.
 
Viimeksi muokattu:

Saxon-747

Jäsen
Suosikkijoukkue
Chelsea
Miten se tähän liittyy? Jos jokin firma pyrkii näitä palkkaamaan ketjussa, siihen puututaan ja se estetään. Karenssi tai kielto pysyvästi.

Jos systeemi olisi täysin aukoton niin kyllähän se silloin saattaisi toimia.. Harvemmin ne kuitenkaan on vaan kaikenlaiseen keplotteluun yleensä löytyy porsaanreikiä.

Ja on tuo edelleen huomattavan suurelle osalle maailman ihmisistä ainoa mahdollinen käytäntö, esim. hyvin monet meidän firman kiinalaiset elävät suurimman osan ajasta erossa perheestään. Toki se on aivan perheestä, mutta pikkuhiljaa täälläkin päin palloa olisi aika herätä siihen todellisuuteen, että elämä ei ole kovinkaan usein kivaa kuin ehkä jollekin harvalukuiselle eliitille, johon me toki olemme osin onnekkaiden sattumien kautta kuuluneet viime vuosina.

Minä ainakin lähden siitä olettamuksesta, että pääosan ajasta kaikki vituttaa ja siihen pitää totutella, koska elämä luultavasti tulee vain hankaloitumaan ja kilpailu kovenemaan tulevaisuudessa.

Eli kun Kiinalaisilla on paskat olot niin meidän pitää pyrkiä samaan? .. Se on totta että elämä on raadollista ja suurilta osin melkoista myllerrystä. Ollaan kuitenkin itsemme kasvatettu vuosikymmeniä pumpulissa ja tarjottu herkkuja nyt nähdään lääkkeenä että otetaan kaikki pois.. työ vapauttaa ja osingot nousee. Muutos on meneillään täälläkin mutta toivottavasti se tehdään mahdollisimman pehmeästi sillä liian jyrkillä kyykyttämisillä voi käydä huonosti.
 

Stentor

Jäsen
Ei tuossa mitään uskomatonta ole. Jos Suomeen tuodaan 1 000 työllisyysikäistä, ammattitaidotonta, lukutaidotonta ja työhalutonta henkilöä, joista yksi (1) työllistyy, jopa silloinkin työllisten absoluuttinen määrä kasvaa.

No, tämän Vartiaisen kaavan mukaan työllisyys kasvaisi, vaikka yksikään näistä tuhannesta ei työllistyisi.
 

Saxon-747

Jäsen
Suosikkijoukkue
Chelsea
Siksi täällä kysynkin, kun kriittisiä löytyy, että missä tuossa se aukko on. Itse en sitä keksinyt. Tai ainakaan sellaista, mihin en sitten keksinyt ratkaisua.

Kaikkihan riippuu miten valvonta pelaa... voidaan toki jeesustella että se on 110% pitävä niin kuin kaikki muukin ihmisen kehittelemä. Enkä minä kriittinen ole kun siltä osin että muutoksia ja kyykytyksiä massoille helvetin pehmeästi.. Eikä siten että porukka 5€/päivä töihin jotta osinkoja on vähän enemmän nostettavissa. Yhteiskunta kyllä muuttuu tuohonkin kuhan sitä ei tehdä liian jyrkästi.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
No, tämän Vartiaisen kaavan mukaan työllisyys kasvaisi, vaikka yksikään näistä tuhannesta ei työllistyisi.

Ei suinkaan kasva. Jos U=100 eli rakenteellinen työttömyys on esittämässäni esimerkissä 100 prosenttia, työllisyys kasvaa 0 henkilöä. Jos se 90 prosenttia, esimerkin 1 000 henkilöstä = 100 työllistyy. Kun otetaan mukaan ryhmän taloudellinen huoltosuhde ja työlllisyysaste, saadaan näkyviin kansantaloudellinen kuormitus. Suomi tavoittelee 72 prosentin työllisyysastetta, jolloin esimerkin 1 000 henkilöstä töissä pitäisi olla 720 henkilöä. Tämäkin on alle Ruotsin ja Saksan työllisyysasteen, joissa ollaan noin 75 prosentin tienoilla. Tällöin myös taloudellinen huoltosuhde on riittävä.
 

julle-jr

Jäsen
Eli kun Kiinalaisilla on paskat olot niin meidän pitää pyrkiä samaan? .. Se on totta että elämä on raadollista ja suurilta osin melkoista myllerrystä. Ollaan kuitenkin itsemme kasvatettu vuosikymmeniä pumpulissa ja tarjottu herkkuja nyt nähdään lääkkeenä että otetaan kaikki pois.. työ vapauttaa ja osingot nousee. Muutos on meneillään täälläkin mutta toivottavasti se tehdään mahdollisimman pehmeästi sillä liian jyrkillä kyykyttämisillä voi käydä huonosti.
En minä sitä toivo, mutta oletan, että meidänkin olot huononevat kun kilpailu entisestään kovenee. On hienoa ja positiivinen yllätys jos olen väärässä, mutta just nyt en jaksa uskoa hyvään lopputulokseen.

Jos joku vaikka keksisikin hyvän ratkaisun ongelmiin, joku kuitenkin vastustaa tarvittavia keinoja eikä mitään pehmeää muutosta saada tehtyä. Niinpä on parempi jo totuttaa itseään ajatukseen kaiken kurjistumisesta ja harjoitella vähän etukäteen suuremman ja suuremman vitutuksen kestämistä.
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Kesäkuussa Suomen työllisyysaste oli 72 prosenttia. Ruotsissa vastaavasti Ruotsissa syntyneiden työikäisten työllisyysaste on 82 prosenttia. Suomesta ei vastaavaa lukemaa löydy, mutta väitän ettei tuosta kovin kauaksi jäädä. Ruotsissa Euroopan ulkopuolella syntyneiden työllisyysaste on 57 prosenttia. Meillä luku on vähän yli 50 prosenttia, kun mukaan otetaan kaikki maahanmuuttajaryhmät.
No ihan vitun varmasti jäädään. Suomessa on maahanmuuttajia noin 5% kaikista ihmisitä, joka pitää hyvin työllistyneet venäläiset, virolaiset ja länsimaalaiset mukanaan, joten ihan varmasti he eivät 10 prosenttiyksikön eroa selitä. Suomen työllisyysaste ei ole 90-luvun alun jälkeen juuri tämän korkeammalla ollut vaikka maahanmuuttajien määrä oli silloin vielä paljon pienempi. Ihan vitun säälittävää alkaa jo jonkun parinkymmenen tuhannen vaikuttavan tilastoihin merkittävästi.
Findikaattori.fi - Työllisyysaste
 

Tuamas

Jäsen

Stentor

Jäsen
Ei suinkaan kasva. Jos U=100 eli rakenteellinen työttömyys on esittämässäni esimerkissä 100 prosenttia, työllisyys kasvaa 0 henkilöä. Jos se 90 prosenttia, esimerkin 1 000 henkilöstä = 100 työllistyy.
Vartiaisen mukaan rakenteellinen työttömyysaste ei riipu työvoiman koosta, eli kaavassa oleva U ei muutu vaikka työttömien määrä työvoimasta lisääntyisi, joten työttömien määrän lisäys kasvattaa myös työllisyyttä. Esim. jos työvoima on 100 ( työllisiä 80, työttömiä 20) ja rakenteellinen työttömyys on 5%, sijoitetaan ne Vartiaisen kaavaan Työvoima x (1-U*) = Työllisyys, saadaan:
(80 + 20)*(1-0,05) = 95.
Lisätään työttömiä lukumäärä 30:een (rakenteellinen työttömyysaste ei muutu), saadaan:
(80 + 30)*(1-0,05) = 104,5
Ja näin työllisyys lisääntyi työttömiä lisäämällä.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Vartiaisen mukaan rakenteellinen työttömyysaste ei riipu työvoiman koosta, eli kaavassa oleva U ei muutu vaikka työttömien määrä työvoimasta lisääntyisi, joten työttömien määrän lisäys kasvattaa myös työllisyyttä. Esim. jos työvoima on 100 ( työllisiä 80, työttömiä 20) ja rakenteellinen työttömyys on 5%, sijoitetaan ne Vartiaisen kaavaan Työvoima x (1-U*) = Työllisyys, saadaan:
(80 + 20)*(1-0,05) = 95.
Lisätään työttömiä lukumäärä 30:een (rakenteellinen työttömyysaste ei muutu), saadaan:
(80 + 30)*(1-0,05) = 104,5
Ja näin työllisyys lisääntyi työttömiä lisäämällä.

Toki.

Rakenteellinen työttömyys tarkoittaa työvoiman kysynnän ja tarjonnan perustavanlaatuista yhteensopimattomuutta. Rakenteellinen työttömyys ei siten koske koulutettuja (siis oikeasti), kuten arkkitehtejä tai lääkäreitä tai insinöörejä. Sen sijaan rakenteellinen työttömyys osuu mm. luku-, kieli- ja ammattitaidottomaan maahanmuuttajaan. Kyse ei ole työvoiman koosta, mutta kysymys on se laadusta. Yritin tätä havainnollistaa esimerkilläni.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös