Eipä tuo Veikkausliiga tasossa paljoa jää esim. Ruotsille. Siellä vaan puitteet on huomattavasti paremmat, pelin taso ei niinkään. Hyvissä puitteissa huonompikin peli näyttää paremmalta.
Nimenomaan.
Pelin tason näkeminen huonompana on mielestäni enemmän tai vähemmän "illuusiota". Luulen, että jos Veikkausliigamatseissa kävisi järjestään viisinumeroisia summia katsojia niin se pelin tasokin alkaisi katsojan silmiin miellyttää, vaikka muutosta ei pelin tasossa olisi niinkään tapahtunut.
Urheilukanavalta kun katsoo ottelua, joka on kuvattu lähestulkoon vaakasuorasta ja kenttä näyttää perunapellolta, ei normi-katsoja heti kiinnostu kotimaisesta liigasta. Pikkuseikoilla pystyy tuomaan huomattavan uuden näkökulman moneen asiaan, mikä huomattiin esimerkiksi kesällä järjestetystä IFK Mariehamn-Atletico Madrid-ystävyysottelusta, joka ilmeisesti kuvattiin jostain nosturista ja yleisöä oli se kolminkertainen määrä normaaliin nähden. Jo näytti hyvältä.
Toki liigan/yksittäisen seuran ympärillä oleva sirkus vaikuttaa myös hirvittävästi. Se on maailmalla isojen seurojen ympärillä aivan järjettömän suurta, mutta Suomessa sellaista ei ole lähes alkuunkaan.
Jääkiekkoa on turha tuoda tähän keskusteluun, sillä vaikka Suomen kovin liiga eittämättä on SM-liiga niin sitä ei pysty millään tavalla vertaamaan jalkapalloon.
Ruotsinkin nostan tähän keskusteluun, se on parhaiten verrattavissa kotimaiseen jalkapalloon lähtökohtiin nähden. Katsojamääristä ja lajin asemasta lähtien kaikki on "kunnossa". Suomessa ainoat vertailukelpoiset jalkapalloon liittyvät tapahtumat ovat maajoukkueen ottelut sekä vain muutamat yksittäiset liigan pelit.
Rima on valitettavasti niin hirvittävän korkealla, että paljon on työtä Veikkausliigalla, mikäli aikoo saada suuren mediahuomion, puhumattakaan Suomen ykköslajin saavuttamisesta millään mittarilla. Veikkausliigalla on aineksia hyväksi tuotteeksi, mutta ihmisiä on äärimmäisen vaikea saada kiinnostumaan edes vähän alusta. Niin valitettavaa kuin se onkin.