Forza Azzurri - Italia jalkapallon EM-kisoissa 2012

  • 34 417
  • 178

Jaws

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, San Jose Sharks, Slovakia, Baltimore Ravens
Täytyy kyllä myöntää että tällä suunnalla oli aikamoisia ennakkoluuloja ajatellen tuota Italian viihdyttävyyttä ja muutenkaan en uskonut sen näissä kisoissa mitään saavuttavan.

Näin kuitenkin olin väärässä ja Italia oli oikeasti viihdyttävämpi ja parempi osapuoli tänään. Ansaitsi voittonsa. Toki minulle oli aivan sama, kuka jatkaa.

Olin jopa tyytyväinen, kun Balotelli maalasi pariin otteeseen. Hieno mies.

Finaali varmasti huikea.
 
Suosikkijoukkue
Die Nationalmannschaft, Bayern München, HIFK
Italia oli ehdottomasti ehyempi sekä parempi ja ansaitsi täten voittonsa. Onnittelut Italian puolesta liputtaneille, ja onnea finaaliin!

Finaalista on varmaankin tulossa sähäkkä matsi niiden iloksi joita Italia ja/tai Espanja kiinnostavat. Italia on, voisiko sanoa taas kerran kasvanut joukkueena läpi turnauksen, eikä finaalin lopputulosta ole ihan helppo ennustaa.

Saksalla taas on hyvä nippu nuoria ja kehityskelpoisia pelimiehiä, ja materiaalin leveydessä ei ole muutenkaan valittamista. Tästä Valtakunta voi lähteä luottavaisesti rakentamaan perinteiselle menestykselleen jatkoa tuleviin arvokisoihin.
 

Meikku

Jäsen
Suosikkijoukkue
Detroit Red Wings, Arsenal FC, NFL, O_______O
Nonni. Nyt käyttivät alussa maalipaikat kohtuu prosentilla hyödyksi ja jäätävää puolustamista Italialta. En ois ihan heti uskonut, että tämä jengi painelee finaaliin asti (haha), mutta niin vain tekivät.

Espanja on selkeä ennakkosuosikki. Balotelli siitä paskat välittää.

Forza Azzurri!
 

Corkscrew

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Täytyy ihailla italialaista arvokisamentaliteettia. Sama kuvio on toistunut niin monta kertaa ettei kyseessä ole sattuma tai onni vaan se on jo maan pelaajilla verissä. Turnaus voi alkaa heikosti, harkkapelejä on hävitty, mutta kun panokset nousevat on Azzurri parhaimmillaan ja parantaa vain loppua kohden. Itseluottamuksen kasvun näkee telkkarinkin välityksellä Suomeen asti. Ennen Englanti- ja Saksa-matseja entiset ja nykyiset jalkapallovaikuttajat olivat yhtenä rintamana omien takana ja mm. Pirloa on suitsutettu estoitta. En ainakaan havainnut Englanti-voiton vähättelyä mediassa vastustajan heikkouden perusteella, kuten ehkä Suomessa olisi voitu vastaavassa tilanteessa tehdä. Sen sijaan omien voitosta ammennettiin voimaa ja itseluottamusta mikä näkyi Saksaa vastaan taas asteen parempana Italiana. Ehkä jotain opittavaa tai ainakin ajateltavaa myös suomalaiselle urheiluväelle.
 
Pirlosta tuli mieleeni sellainen kysymys tässä, että onko Italiassa tai maailman huippuliigoissa ylipäätään Pirlon lisäksi paljonkin pelaajia, jotka ovat urallaan ehtineet edustaa vähintään kolmea eri suurseuraa, siis todellista keskenään verisesti kamppailevaa suurseuraa? Pirlohan on tehnyt jo kertaalleen sen pahimman mahdollisen eli vaihtanut Internazionalen AC Milaniin ja myöhemmin vielä toistanut temppunsa vaihtamalla Juveen. Löytyykö Pirlon lisäksi paljon muitakin esimerkkejä? Ja lisäksi kiinnostaisi tietää miten hänen entisten ja nykyisen seuran fanien keskuudessa suhtaudutaan tuohon? Yleisestihän Pirlo taitaa kuitenkin olla melko pidetty pelaaja ympäri jalkapalloilevan maailman. Itse en juuri pahempaa voisi kuvitellakaan kuin siirtyä omasta seurasta pahimpaan kilpakumppaniin ja paikalliskilpailijaan ja vielä myöhemmin sitten toiseen mokomaan, joskaan ei paikallisvastustajaan. Samanlainen temppu voisi olla Espanjassa siirto Atleticosta Real Madridiin ja myöhemmin Barcelonaan. Tai Englannissa esimerkiksi siirto Chelseasta Arsenaliin ja myöhemmin ManUun. Pthyi, sanon minä. Ja kyllä, pidän Pirlosta pelaajana.

EDIT: Mahtavaa Brocchi!! Odotin vastauksia kommentilleni, mutta en arvannut noin perusteellista ja asiantuntevaa selvitystä. Iso hatunnosto ja virtuaalituoppi! Cheers.
 
Viimeksi muokattu:

Ralph

Jäsen
Christian Vieri on pelannut urallaan myös kaikissa kolmessa suurimmassa. Varmasti löytyy muitakin italialaisia. Ruotsalainenkin löytyy, Zlatan on voittanut mestaruudenkin jokaisessa kolmessa.
 

Brocchi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Milan, Italia, Marlins, Silke Spiegelburg
Pirlosta tuli mieleeni sellainen kysymys tässä, että onko Italiassa tai maailman huippuliigoissa ylipäätään Pirlon lisäksi paljonkin pelaajia, jotka ovat urallaan ehtineet edustaa vähintään kolmea eri suurseuraa, siis todellista keskenään verisesti kamppailevaa suurseuraa? Pirlohan on tehnyt jo kertaalleen sen pahimman mahdollisen eli vaihtanut Internazionalen AC Milaniin ja myöhemmin vielä toistanut temppunsa vaihtamalla Juveen. Löytyykö Pirlon lisäksi paljon muitakin esimerkkejä?

Nykypelaajista Pirlon lisäksi Zlatan on pelannut Italian kolmessa suurimmassa. Menneiden vuosien tähdistä samaan ovat "pystyneet" Meazza, Baggio, Serena, Vieri, Davids ja Vieira.

Ja lisäksi kiinnostaisi tietää miten hänen entisten ja nykyisen seuran fanien keskuudessa suhtaudutaan tuohon? Yleisestihän Pirlo taitaa kuitenkin olla melko pidetty pelaaja ympäri jalkapalloilevan maailman. Itse en juuri pahempaa voisi kuvitellakaan kuin siirtyä omasta seurasta pahimpaan kilpakumppaniin ja paikalliskilpailijaan ja vielä myöhemmin sitten toiseen mokomaan, joskaan ei paikallisvastustajaan. Samanlainen temppu voisi olla Espanjassa siirto Atleticosta Real Madridiin ja myöhemmin Barcelonaan. Tai Englannissa esimerkiksi siirto Chelseasta Arsenaliin ja myöhemmin ManUun. Pthyi, sanon minä. Ja kyllä, pidän Pirlosta pelaajana.

Pirlon potentiaalia ei Inter koskaan täysin tajunnut tai osannut hyödyntää, ja hän siirtyi Milaniin ollessaan vasta nuori lupaus. Toki siirto Milanon joukkueesta toiseen on joillekin kannattajille aina petturuutta, mutta Inter-faneilla ei varmasti ollut mitään erityisen vahvaa kiintymystä Pirloon, joka ei ollut vakiopelaajia ja vietti suuren osan Inter-ajastaan lainalla muissa joukkueissa.

Suurin osa Milan-kannattajista ei uskoakseni myöskään vihoittele Pirlolle siirrosta Juventukseen, vaikka niitäkin faneja toki on, jotka eivät voi miehen ratkaisua sulattaa. Tilanne oli kuitenkin se, että Allegri ei halunnut Pirloa enää pelisysteemiinsä ja hänen olisi pitänyt tyytyä huomattavasti vähempään peliaikaan, jos olisi Rossonerissa jatkanut. Pirlon tasoisen pelaajan ei ole mitään järkeä istua penkillä, joten hän oli tavallaan pakotettu siirtymään muualle. Varsin suuri osa milanistoista inhoaa ennemminkin Allegria ja etenkin hänen tapaansa kohdella Pirlon ja Inzaghin kaltaisia seuralegendoja. Siis niiden vakiohaukuttavien Gallianin ja Berlusconin lisäksi. Itsekin kuulun joukkoon, jonka mielestä Allegri on lähinnä rasittava mulkku ja pitäisi kenkiä helvettiin Milanista.

Nyt tietenkin joku ajattelee, että olisihan Pirlo voinut siirtyä sellaiseen joukkueeseen, joka ei ole Milanin pahimpia vihollisia. No, minusta Juve oli Andrealle paras vaihtoehto. Hän on suuri pelaaja, jonka paikka on jossakin suurseurassa, ja olen vain ja ainoastaan iloinen siitä, että hän haluaa pelata Italiassa eikä haikaile muihin liigoihin. Pirlo ja Serie A kuuluvat yhteen. (Vaikka kuinka joku aivokuollut englantilaispersläpi ihmettelisi, miksi Pirlo ei ole pelannut Valioliigassa, kun siellä kerran ovat kaikki parhaat ulkomaalaiset. Joku Phil se sankari oli nimeltään, jeesus mitä paskaa taas. Juuri näiden todellisesta maailmasta aivan kassalla olevien turvenuijien takia tuo brittiläinen futistouhu oksettaa enemmän kuin muut jalkapallon mätäpaiseet yhteensä. Diamanti oli kai jonkun BBC:n kommentaattorin mielestä "a West Ham reject". Onhan se kaunista katsottavaa, kun West Hamin ylijäämäpelaajat nöyryyttävät kolmea kesyä jellonaa. Laittakaa vielä vähän lisää niitä päitä perseisiin. Mm. Gary Nevillehän on hyvä näissä, Napolikin oli kuulemma huono joukkue ja ihan perus-Valioliigatasoa sen pelin perusteella, jossa voittivat Chelsean 3-1. Uskomatonta puusilmäjengiä vuodesta toiseen.)

No mutta nythän minä eksyn aiheesta. Pirlon siirto Juveen heikensi Milanin menestysmahdollisuuksia tietenkin jonkin verran, mutta kaikki ei vain voi mennä joka osapuolen kannalta täydellisesti. Maajoukkueen kannalta oli upeaa, että Pirlo löysi parin hieman tasapaksun vuoden jälkeen sen aivan maagisen vireensä jälleen ja häikäisee tälläkin hetkellä Azzurri-paidassa koko Eurooppaa. Oli hienoa nähdä tällä kaudella Pirlon pelissä se ilo ja into, kun hän osoitti olevansa edelleen maailman paras omalla pelipaikallaan. Aina ei voi Milaninkaan etua ajatella ensisijaisesti — Pirlo ansaitsi upean kautensa. Toki yhä kirpaisee ja paljon nähdä mies väärässä raitapaidassa, mutta minkäs teet. Kaikki hyvä loppuu aikanaan, ja Pirlolle uusi alku teki ainakin hyvää.

Aina on tosiaankin niitä kannattajia, joiden mielestä kahdessakin Italian suurista pelaaminen tai etenkin suoraan seurojen välillä siirtyminen on poikkeuksetta väärin. Se, millainen on "yleinen" mielipide, on tietenkin tapauskohtaista ja riippuu paljon pelaajan merkityksestä seuralle ja sen faneille, yhteisten vuosien määrästä ja siirron luonteesta ylipäätään. Inter-fanit olivat raivoissaan rakastetun Christian Vierin siirryttyä Milaniin. Vierihän oli vieläpä tainnut aiemmin lupailla, että ei halua Interistä lähteä minnekään, ja läksi sitten pahimpaan mahdolliseen osoitteeseen. Aldo Serena, joka läpi uransa sinkoili seurasta toiseen, siirtyi myös monen hyvän Inter-vuoden jälkeen punamustalle puolelle ja sai interistien vihat päälleen. Vastaavasti moni juventino pitää lähes kaikkia Calciopolin seurauksena La Vecchia Signoran jättäneitä pettureina, ja Interiin siirtyneet Ibra ja Vieira olivat tietysti joukon pahimmat.

Niin joo, näistä pudotuspeleistä voisi jotain kirjoittaa huomenna tarkemmin. Nyt tyydyn toteamaan, että ME OLLAAN VITTU FINAALISSA!*


*Huomatkaa me-pronominin käyttö ja huvittukaa halutessanne.
 
Viimeksi muokattu:

verco

Jäsen
Suosikkijoukkue
Montreal Canadiens
Maajoukkueen kannalta oli upeaa, että Pirlo löysi parin hieman tasapaksun vuoden jälkeen sen aivan maagisen vireensä jälleen ja häikäisee tälläkin hetkellä Azzurri-paidassa koko Eurooppaa. Oli hienoa nähdä tällä kaudella Pirlon pelissä se ilo ja into, kun hän osoitti olevansa edelleen maailman paras omalla pelipaikallaan. Aina ei voi Milaninkaan etua ajatella ensisijaisesti — Pirlo ansaitsi upean kautensa. Toki yhä kirpaisee ja paljon nähdä mies väärässä raitapaidassa, mutta minkäs teet. Kaikki hyvä loppuu aikanaan, ja Pirlolle uusi alku teki ainakin hyvää.
Oikein hyvää pohdintaa tuossa yllä Brocchilta - sekä Pirloa käsittelevä osuus että se "aiheesta eksynytkin".

Mielestäni tässä lainatussa kohdassa oli erittäin hyvä pointti. Saattoi olla jollain tavalla Pirlon uran pelastus tuo siirto. Niitäkin esimerkkejä on joukkueurheilussa, missä huippuyksilöt ovat taantuneet, kun on vain jääräpäisesti pysytty samassa organisaatiossa ja suoritustaso ja intohimo lajiin hiipuu sitä mukaa. Tuskin olisi Pirlo tässä vireessä ilman siirtoa, eikä Italia silloin varmasti olisi finaalissa.
 

Tifosi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Home Box Office
On hauska lukea näitä median otsikoita "superyllätys" "kukaan ei odottanut näiltä mitään" "ylisuorittanut koko turnauksen" jne jne.

Kai se nyt on porukalle yllätys jos turnausennakoissa Italia arviotiin kriteereillä: FIFA-ranking 12. Viime turnauksessa alkulohkoon. Harjoitusotteluissa turpaan. Vedonlyöntihässäkät sekoittavat koko pakan. Pelaa vanhanaikaista pelkkään puolustukseen nojaavaa futista. Joukkue koostuu pääosin Juventuksen pelaajista joka ei pelannut tällä kaudella edes mestarien liigassa. Valmentajan arvokisakokemus olematon. Tällaista settiä tuli suurimmalta osalta jotka eivät olleet vaivautunet seuraamaan niin serie a:ta, kuin Italian karsintojakaan.

Omat lähtökohdat: Yhtä lukuunottamatta kaikki Italian karsintamatsit nähty. 2-3 lukuunottamatta kaikki Juven pelit tällä kaudella nähty. Arvokisamuisti yltää pidemmälle kuin kahden vuoden takaiseen mm-turnaukseen. Tieto että harjoitusotteluissa tuli turpaan mitättömyyksiltä mutta tieto myös että harkkamatseissa kaatui Espanja ja tasuri Saksan kanssa.

Kun näitä otsikoita lukee niin tulee ihan Nikolaus Kopernikusmainen olo. Tietää kyllä hyvin että maa kiertää aurinkoa mutta valtaväestö uskoo omaan totuuteensa. Muut ovat pelanneet odotusten mukaan mutta De Rossi ja Balzaretti ovat pelanneet paremmin kuin uskalsin odottaa. Peli on ollut alusta lähtien hyvää ja kokoajan kehittyvää. Tehottomuus meinasi taas pilata kaiken jo alkulohkossa sekä Englantia vastaan. Mutta vihdoin ja viimein tärkeimmällä hetkellä Balotelli vastasi huutoon ja korvasi aiempien pelien tuhlailun. Italia on nyt jo tehnyt suurimman osan mielestä superyllätyksen mutta nyt ollaan kannumetsällä. Espanja tarjoaa varmasti pahemman vastuksen kuin ekassa matsissa, mutta Italia sai Saksa-voitosta sellaisen itseluottamuspiikin ja energiaboostin että helppoa iltaa ei Espanjalle olla tarjoamassa.

Tästä saattaa tulla historia mukavin "I told you so" turnaus. Mutta ensin kaverien täytyy voittaa Espanja. Kuten Pirlokin sanoi; "Vielä ei olla voitettu mitään".
 

floikkari

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS
Täytyy kyllä sanoa, että Pirlo on ollut näissä kisoissa maagisen hyvä. Ainakin itselleni selkeästi toistaiseksi turnauksen "se" pelaaja, kuten esimerkiksi Forlan oli 2010 mm-kisoissa. Sikäli vähän hassua kun olen aina pitänyt kaveria vähän sellaisena ok/hyvä -tasoisena kaverina jopa 2006 kisoissa. Uskomatonta miten helpon näköiseksi äijä tuon pelinteon tekee: kiirettä ei tunnu olevan mutta homma ei todellakaan ole mitään helpon syötön hakua tai hidastelua ja kaveri liikkuu pallon kanssa ihan älyttömän tehokkaasti ne muutamat ratkaisevat askeleet syöttölinjoja katkovien kiusaksi. Tämmöisiä ylisanoja tällä kertaa.
 

Ralph

Jäsen
Minä en ole yhtään huomannut Pirlon erityisen kovia otteita, sillä lähes kaikki Juventuksen pelit nähneenä, olen katsellut EM-kisoissa sitä normaalia Pirloa, jota koko kauden ollaan seurattu. Joku kirjoitteli jo, että Pirlo voittaa kultaisen pallon Messin ja C.Ronaldon nokan edestä, mikäli Italia juhlii EM-kultaa.

Kyllähän Pirlo voittaa turnauksen parhaan pelaajan pallon, mikäli Italia siis juhlii. Tai Buffon, tai Marchisio, kuitenkin joku Juventuksesta.
 

ultras

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara Tampere
On hauska lukea näitä median otsikoita "superyllätys" "kukaan ei odottanut näiltä mitään" "ylisuorittanut koko turnauksen" jne jne.

Serie A on vain niin aliarvostettu sarja tänä päivänä kaikkine oheispaskoineen mitä sen ympärillä tapahtuu, tällöin totuus unohtuu. Italian liiga ei ole mediaseksikäs mutta se on äärimmäisen kovatasoinen kokonaisuudessaan. Yleinen päätelmä on vain se, että se on paska sarja. Juventus ei sattuneista syistä ole vuosiin ollut euroopassa, joten vastuu siitä on kuulunut Interille ja Milanille, tosin Interissähän ei edes pahemmin italiaanoja pelaa.

Se on totta, että Italiassa kokonaisuudessaan on vähemmän huippupelaajia tänä päivänä kuin esim. Espanjassa (Real,Barca) ja Englannin suuret, mutta väitän että huippujoukkueiden jälkeen taso Italiassa on parempi kuin muualla.

Itse pidän eniten oikeastaan juuri siitä, että Italia näpäyttää ja todistaa samalla myös oman sarjansa laadukkuuden.
 

nikozwan

Jäsen
Vuodesta '90 saakka Italiaa kannattaneena näiden kisojen menestys lämmittää tietenkin paljon. Nyt toivotaan että puhti riittää päätyyn asti. Helppoa ei tule kyllä olemaan. Italian pitää pelata palloa samalla tavalla linjan taakse Baloittelijalle ja tälle kaverille vielä kengät oikeisiin jalkoihin niin sitten voi toinen EM-kulta napsua.

De Rossi on ollut oma suosikki Italian jengissä. Huikea jamppa, puhtaita oikea-aikaisia katkoja ja perhanan kova kuti. Ainoastaan syöttöjen kanssa pitäisi olla pikkasen tarkempi.
 
Huono finaali, hienot kisat.

Ei ollut tänään parhaimmillaan oikein kukaan. Ja olihan Espanja kova, todella kova.
 

Fordél

Jäsen
De Rossi on ollut oma suosikki Italian jengissä. Huikea jamppa, puhtaita oikea-aikaisia katkoja ja perhanan kova kuti. Ainoastaan syöttöjen kanssa pitäisi olla pikkasen tarkempi.

Jep, De Rossi pelasi eittämättä hyvin ja on hieno pelaaja. Tänään ei ollut ihan parhaimmillaan, mutta muuten tykästyin kyllä tähän kaveriin. Aika epäitalialainen pelaaja ja ehkä siksi pakko arvostaa De Rossia.

Lisäksi sympatiat Italiasta Buffonille kuin Pirlolle. Maailmanluokan tähtiä, joilla ei kuitenkaan ego nouse joukkuetta suuremmiksi. Huikeita ja sympaattisia pelaajia, jotka pelaavat illasta toiseen kovalla tasolla. Heille olisi tämän mestaruuden suonut, mutta näin tällä kertaa.
 

Tifosi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Home Box Office
Mikään muu ei vituta kuin ehkä Motta. Eikö se saatana osaa lämmitellä vai mitä siinä oikein tapahtui?

Hyvä turnaus sai huonon kirsikan. Espanja oli huomattavasti parempi ja puolustus teki virheitä. Mottan loukkaantuminen takasi nöyryytyksen.

Harmitus on maailmanluokaa ja pakko aloittaa surutyö ennalta määrittelemättömäksi ajaksi.
 

mice

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Flames, Juventus, Parma
Niinhän siinä sitten kävi, kun kirosin mielessäni Mottan tullessa kentälle, että miksi ihmeessä tuhlataan viimeinen vaihto jo tässä vaiheessa. No, eipä Italia olisi pärjännyt kuitenkaan, sen verran suvereeni Espanja eilen oli.
 

Corkscrew

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Kisat ohi eikä valta vaihtunut vielä. Espanja oli finaalissa ylivoimainen, eikä se olisi tarvinnut voittoon Italian epäonnea loukkaantumisten kanssa. Mottan takareisivamma toisen puoliajan alussa ratkaisi pelin lopullisesti, mutta ilman sitäkin Espanja olisi pelin voittanut, ei ehkä 4-0 mutta kuitenkin.

Italia pelasi hienon turnauksen ja sitä hehkutettiin todella paljon Englanti- ja Saksa-voittojen jälkeen. Et ole koskaan niin hyvä tai huono kuin lehdistössä kirjoitetaan pätee tälläkin kertaa. Italia oli hyvä, mutta sillä oli myös omat ongelmansa kun se alkulohkossa ja puolivälierässä kamppaili maalinteko-ongelman kanssa. Saksaa vastaan Balotellin hanat aukesivat ja kyseessä on suurella varmuudella tulevien vuosien megatähti, mutta välierässä maaleihin tarvittiin myös saksalaisten huonoa puolustuspeliä joka jätti Italialle tilaa luoda paikkoja. Espanja ei antanut samalla tavalla siimaa finaalissa ja Italian hyökkäysten rakentelu kuihtui täysin kokoon. Paljon gloriaa pitkin kisoja kerännyt Andrea Pirlokin oli tavallinen kk-pelaaja Espanjan vietyä tilan pois. Pirlon ohella Italia olisi tarvinnut keskikentän ja hyökkääjien välimaastoon enemmän luovuutta, mutta uutta Fransesco Tottia ei valitettavasti ole näköpiirissä. Montolivo pelasi ajoittain hyvin hyökkäyssuuntaan, mutta hänellä on koko maajoukkueuran ajan ollut ongelmia pelata tasaisen varmasti ottelusta toiseen huipputasolla. Marchisio väläytteli alkulohkossa hyökkäystaitojaan mutta katosi kuvasta loppupeleissä. Kun uutta trequartistaa ei ole, jää pelintekovoima liiaksi Pirlon varaan eikä hänellä ole enää montaa arvoturnausta edessä.
 

verco

Jäsen
Suosikkijoukkue
Montreal Canadiens
Niinhän siinä sitten kävi, kun kirosin mielessäni Mottan tullessa kentälle, että miksi ihmeessä tuhlataan viimeinen vaihto jo tässä vaiheessa. No, eipä Italia olisi pärjännyt kuitenkaan, sen verran suvereeni Espanja eilen oli.
Tämä oli kyllä katastrofaalinen vaihto, vaikka eihän kaikkea tietysti etukäteen voinut tietää, mutta aika riskin Prandelli otti, kun loukkaantumisiakin oli alla.

Ehkä joku osaa valottaa tätä vaihtoa hieman, eli mitä siinä oikein haettiin? Montolivohan pelasi siihen asti ihan pirteän pelin ja oli oikeastaan Italian keskikentällä se, jonka kautta vaarallisimmat tilanteet syntyivät Pirlon "poissaollessa". Vaihto tuntui käsittämättömältä varsinkin, kun se oli jo viimeinen oljenkorsi. Ehkä tuossa on jokin idea ja ehkä minulla on Mottasta liian selkeä kuva puolustavana keskikenttäpelaajana, mutta jo alkupeleissä loukkaantunut Motta ei mitenkään sovi siihen ryhmään, jolla minä olisin Prandellina lähtenyt kirimään 0-2 tappioasemassa EM-finaalissa. Siinä vaiheessa tuli mieleen, että tässäkö on nyt se kokoonpano, jolla finaali pitäisi hoidella. Vai menikö paletti kokonaan sekaisin jo Chiellinin loukkaantumisen myötä?

Kaikki kunnia Prandellille hienosta turnauksesta, mutta finaalista ei hänkään saa puhtaita papereita, vaikka huonoa tuuriakin voi tietysti yrittää syyttää.
 

tsajari

Jäsen
Suosikkijoukkue
Penguins
En ole Italian kannattaja, ja niin ollen en tiedä pelaajista juurikaan mutta voisiko olla että Mottan tulo kentälle saattoi olla ns. "hyökkäykseen puolustuksen kautta" ? Espanja hallitsi keskikenttää ja Mottan tarkoitus saattoi olla tilan ja ajan pois otto, josta mahdollisuudet kääntää hyökkäyssuuntaan olisivat voineet syntyä. Turha pistää lisää hyökkääjiä jos palloja ei saada sinne asti. En tiedä olisiko penkillä voinut olla parempia kavereita tuohon hommaan kun aikasemminkin taisi olla loukkaantumisia. En tiedä onko lämmittely tosiaan mennyt huonosti vai oliko vamma niin paha, mutta käsittämättömältä kuulostaa että jo viiden minuutin kohdalla tulee pelin päättävä loukkaantuminen.
 

eagle

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Pittsburgh
En ole Italian kannattaja, ja niin ollen en tiedä pelaajista juurikaan mutta voisiko olla että Mottan tulo kentälle saattoi olla ns. "hyökkäykseen puolustuksen kautta" ?.

Osittain tuo ja toisaalta myös se että Motta on juoksuvoimaisempi(jos ei siis ole loukkaantunut) pelaaja kuin Montolivo. Eli varmaan haettiin tuoreita jalkoja prässämään, juoksemaan pystyyn, jne. Itse tosin olisin ennemmin ottanut tämän kauden perusteella tuohon rooliin Nocerinon. Diamantinkin olisi voinut ottaa ennemmin sitten kärkien taakse. Mutta ehkä Prandelli näki Mottassa jotain sellaista mitä itse en oikein tuossa tilanteessa ymmärtänyt.
 

verco

Jäsen
Suosikkijoukkue
Montreal Canadiens
voisiko olla että Mottan tulo kentälle saattoi olla ns. "hyökkäykseen puolustuksen kautta" ? Espanja hallitsi keskikenttää ja Mottan tarkoitus saattoi olla tilan ja ajan pois otto, josta mahdollisuudet kääntää hyökkäyssuuntaan olisivat voineet syntyä. Turha pistää lisää hyökkääjiä jos palloja ei saada sinne asti.
Tämä voi hyvinkin pitää paikkansa. Ja tämähän toteutuikin, koska Pirlo haki palloa välillä todella alhaalta, eikä päässyt juuri ollenkaan jakamaan palloa pystyyn siitä parhaaltan paikaltaan, keskiympyrän paremmalta puoliskolta.

En todellakaan olisi uhrannut tuohon vaihtoon siihen asti ihan pirteätä Montolivoa, vaan mieluummin näkymättömän Marchision tai jonkun puolustuksesta. Ehkä se olisi ollut riskialtista, mutta tuskin riskin ottamisesta kukaan tuossa vaiheessa olisi kovin voimakkaasti syyllistänyt.
 

ultras

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara Tampere
Prandellihan teki ihan käsittämättömän mokan finaaliin mennessään muuttamaan formaatiota alkusarjan pelistä Espanjaa vastaan, varsinkin ottaen huomioon, että palikat olisi olleet nyt paljon paremmat kuin alkusarjan pelissä.

On se Espanjan vain niin jumalattoman kova tällä hetkellä, siltikin aikamoinen munaus mielestäni Prandellilta.
 

flintstone

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit&DT, V.Lehikoinen, Bellie, Kadi, Käpä<3
Tuolla esityksellä on syytä hävetä, missä oli oma peli ja tekemisen taso, finaalissa Italia ei tehnyt yhtään mitään vaan tyytyi ottamaan vastaan edes pyristelemättä vastaan. Prandellikin antautui jo n 70 peliminuutin jälkeen tekemällä kisojen paskimman vaihdon, kun otti Montolivon pois ja pisti jalkapuoli Motan sisään. Oli varmasti voittajafiilin sen vaihdon jälkeen. Tuon vaihdon jälkeen Italia ei päässyt enää kertaakaan kontrolloidusti omalta kenttäpuoliskolta ulos.
 

Ralph

Jäsen
Hopee ei ole häpee, finaalijoukkue on aina finaalijoukkue.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös