Le Havrella nyt takana kausi ja vähän päälle ja kieltämättä yli kaikkien odotusten on tähän asti mennyt. Avauskausi päättyi heti nousujuhliin Ligue kakkosen voiton varmistuttua jo pari kierrosta ennen loppua. Ison syy taisi olla siinä, että joukkueet pelasivat paljon ristiin ja siten pysyin mukana nousukahinoissa myös vaikeampien vaiheiden aikana. Varsinkin alkukausi oli hankalaa aikaa ja vaikka voittoja irtosikin, tuntui, ettei saa omaa maalia pidettyä puhtaana ollenkaan. Keskuspuolustus oli hidas ja huono pääpelissä (Ducrocq ja Gauvin), joten voitot tulivat usein tuskaisten vaiheiden jälkeen ja vain maalilla. Jossain vaiheessa oli pakko laittaa Didier Digard sitten topparin paikalle ja kyllähän se asiaa auttoi. Missään vaiheessa ei joukkue ollut kuitenkaan mielestäni "dominoiva", vaan kauden loppuun asti voitot tulivat hyvin nihkeästi mutta kuitenkin varmasti. Ihan ok kausi toki silti. En nyt muista tarkkoja lukuja, mutta n. 10 häviötä kauden aikana tuli. Ei kuitenkaan tuon yli.
Toinen merkittävä asia, mikä auttoi kurssin kääntymisessä oli päätös alkaa pelaamaan pääsääntöisesti vasemman laidan kautta. Alkoi vastustajan päähänkin syntymään tilanteita enemmän, kun Henri Bedimo Nsame ja Jean-Michael Lesagne pyörittelivät itseään läpi laidalla ja oikea laituri leikkasi toisen kärjen kanssa boksin sisään. Maalit jakautuivat aika tasaisesti. Lesage ja Kandia Toure tekivät molemmat 10-15 häkkiä liigassa ja Nsame säesti mukavasti muistaakseni kuudella maalilla. Aika hyvin sikäli, että kaverin finishing on muistaakseni myös n. 6.. Toki osa syntyi vapareista, mutta silti kyseessä ehdottomasti kauden positiivisin yllättäjä.
Kauden suurin pettymys oli puolestaan Steve Mandanda, joka oli maalilla aivan paska, eikä välillä meinannut saada oikein mitään kiinni. Toisen kauden alkupuolella on meno kuitenkin parantunut selvästi.
Ekalla kaudella en pahemmin hankintoja tehnyt, koska niihin ei ollut varaa. Nappasin Lyonista Joan Hartockin alehintaan 7k punnalla (ainoa oikea futisvaluutta käyttää) ja hän tullee olemaan Mandandan korvaaja, jos/kun Stevestä joutuu luopumaan jossain vaiheessa. Siihen asti reservipelejä tiedossa Hartockille.
Ekan kauden ainoa iso ostos oli Michael Tacalfred, joka tuli Dijonista ottamaan oikean pakin paikan. Ihan ok pelaaja, mutta kyllä tuo pelipaikka on ensimmäisenä päivitettävien joukossa, kunhan rahaa saadaan. Vielä sitä ei ole yhtään, koska vetelin ekan kauden iloisesti miinukselle, enkä saa tilannetta korjattua pelaajakaupoilla, koska kukaan ei suostu ottamaan niitä pelaajia, joista haluaisin eroon. Toiseen kauteen lähdettäessä siirtobudjetti oli huima 80 000.. Se kuitenkin riitti yhteen haluamaani ostokseen ja niinpä legendaarinen Vikash Dhorasoo teki uran lopulla vielä paluun Le Havreen huimaan 70 tonnin kauppahintaan. Lisäksi hankin vapaalta Frederic Dehun ja lainalle Lamine Diattan tuomaan kokemusta ja toivottavasti myös varmuutta takalinjoille. Lyonissa koirankoppiin joutunut Sebastien Squillaci oli luonnollisesti ykköskohde lainapelaajaksi, mutta hän ei halunnut Le Havreen tulla. Tavallaan onneksi, koska olisihan se vähän epärealistista ehkä ollut.
Toinen kausi tosiaan pyörähtänyt jo käyntiin ja Le Havre on nousijan innolla kuuden kierroksen jälkeen peräti kolmantena. Saldona neljä voittoa ja kaksi tappiota. Häviöpeleissäkin on Le Havre ollut oikeastaan parempi joukkue kentällä, joten ihmeellisen hyvin nyt kyllä menee tuolla materiaalilla.. Tai no, kaipa tässä ihan ok miehistö on kasassa, koska mediakin veikkaili ennen kauden alkua peräti sijalle 15. Itselle riittää tässä vaiheessa sarjapaikan säilyttäminen. Eiköhän tuo sijoitus vielä aika monta pykälää huonommaksi muutukin, koska aika leppoisia joukkueita on tähän asti tullut kohdattua.
Kauden ehdoton päällikkö on tähän asti ollut jo aiemmin mainittu Lesage, joka on kuudessa ensimmäisessä pelissä mättänyt peräti seitsemän maalia. Pelaan kahdella kärjellä, joten suoritus on aivan mieletön. Viime pelissä Lesage oli aivan parhaimmillaan ja vei Lensin puolustusta aivan miten halusi. Tuloksena hattutemppu ja 3-0 voitto. Tässä vaiheessa sanoisin, että kyseessä on melkeinpä paras pelaaja mitä managerissa on joukkueessani ollut. Thierry Henry'han noista Lesagen pyörityksistä ensimmäisenä tulee mieleen. Toivottavasti isommat eivät heti vie tätä kaveria käsistä - varsinkin, kun olen näillä näkymin jo menettämässä kaksi kärkeä ilmaiseksi kauden jälkeen (Toure ja Mandanne). Toisaalta ikäähän Lesagella on jo vähän reilummin, joten saattaapa olla, että saan tämän timantin vielä ihan rauhassa pidettyä.
No, ei muuta kuin tulevia pelejä kohti. Voisihan näistä enemmänkin helposti kirjoitella, mutta ehkä se menisi jo liian no-liffaamiseksi :)
Unelmakokoonpano on tällä hetkellä kutakuinkin tällainen:
Lesage - - - Kandia Toure
Bedimo Nsame - - - - - - - - - - - - - - - Dhorasoo
Digard - - - - - Laurant
Davidas - - Dehu - - Ducrocq - - Tacalfred
Mandanda
Ensi kaudella sitten niitä junnuja enemmän kehiin, kun Dhorasoo on liian vanha ja Toure karkaa muualle. Tällä hetkellä ärsyttää vaan se, että rinki on aivan liian leveä, enkä pääse pelaajista eroon. Kukaan ei halua ostaa, eikä lainata meikäläiseltä ketään. Täytynee siis vaan odotella, että sopimukset loppuvat tusinamiehiltä.